Suomalais-ruotsalainen Perämerenkaaren yhteistyö halutaan herättää henkiin – Tornion kaupunginjohtaja: "Ei ole toiminut toivotulla tavalla"

Ruotsin Skellefteåsta Suomen Kokkolaan ulottuvalle alueelle perustettu Perämerenkaari on alun innokkaan startin jälkeen ollut melko näkymätön.

järjestötoiminta
Perämeren kaari. Suomen Kokkolasta Ruotsin Skellefteåån ulottuvalla rannikkokaistaleella asuu lähes 700 000 ihmistä
Suomen Kokkolasta Ruotsin Skellefteåån ulottuvalla rannikkokaistaleella asuu lähes 700 000 ihmistäYle

Vuosituhannen vaihteen jälkeen Perämerenkaaren ympärillä oli kiivas hypetys. Ruotsin Skellefteåsta Suomen Kokkolaan ulottuvalla rannikkokaistaleella asuu noin 680 000 ihmistä ja se on merkittävä teollisuusalue, jolla on myös runsaasti taloudellista potentiaalia.

Vuosituhannen vaihteessa seutukuntien yhteistyöstä haluttiin entistä systemaattisempaa myös valtakunnan rajan yli. Kehitystä vauhdittamaan syntyi Perämerenkaari -yhdistys.

Perämerenkaari on alun innokkaan startin jälkeen ollut melko näkymätön. Toiminnalle ollaan nyt etsimässä uutta suuntaa.

Toiminta kaipaa uudistamista

Viime aikoina Perämerenkaaren ympärillä käynyt hypetys on jäänyt vähemmälle

– Silloin 15–20 vuotta sitten oli hypetystä, koska tällainen rajanylinen yhteistyö alkoi suuremmalla voimalla. Me lähdettiin rakentamaan erilaisia yhteisiä verkostoja ja yhteistyötä, ja oli ihan luontevaa, että siitä hypetettiin uutena.

– Nyt asiat ovat normalisoituneet ja yhteistyötä tehdään, sanoo Perämerenkaaren toimitusjohtaja Heikki Aalto.

Perämerenkaaren hallituksessa istuva Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen katsoo, että toiminta on ollut tehotonta ja organisaatio kaipaa kipeästi uudistamista.

– Ehkä tämä organisaatiomuoto ei ole palvellut yhteistyötä parhaalla tavalla, että ehkä tässä on enemmän mennyt yhdistyksen pyörittämiseen. Laajan yhteistyön alustana tämä muoto ei ole toiminut toivotulla tavalla, Nousiainen sanoo.

Ruotsin verottaja haluaisi periä arvonlisäveroa

Yhdistys toimii Suomessa kolmen ja Ruotsissa kahden maakunnan alueella. Nyt Suomessa maakunnat ovat huomion keskipisteenä. Perämerenkaaren pitää löytää uudelleen asemansa usean maakunnan alueella toimivana yhdistyksenä. Sillä on omat erityispiirteensä, jotka eivät nouse maakuntien agendalle.

– Tässä pystytään kuitenkin tekemään sellaista konkreettista alueiden etua eteenpäin vievää toimintaa toisella tavalla. Maakunta näkee sitten vähän eri perspektiivistä laajemmalla ja yleisellä tasolla olevia asioita, Timo Nousiainen sanoo.

Haaparannalla toimistoaan pitävä Perämerenkaari on törmännyt myös uuteen talouspulmaan.

Ruotsin verottaja pitää yhdistystä taloudellisena toimijana ja aikoo periä siltä 25 prosentin arvonlisäveron. Kun vuosibudjetti on 400 000 euroa, alv veisi 100 000 euroa eli lohkaisisi toimintarahoista ison siivun.

Tämä kustannus halutaan välttää ja tavoitteena onkin muuttaa Perämerenkaari suomalaiseksi aatteelliseksi yhdistykseksi mahdollisimman pian.