Hiilipörssin kautta voi maksaa päästöjensä upottamisesta suohon

Hiilipörssi on kerännyt tähän mennessä vajaat neljännesmiljoonaa euroa.

ilmastonmuutos
Suo, oja.
Ensio Karjalainen / Yle

Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi (siirryt toiseen palveluun) on pyörinyt viime keväästä saakka. Sinä aikana pörssi on kerännyt 230 000 euroa, mikä riittää vajaan 300 suohehtaarin ennallistamiseen.

Hiilipörssin idea on, että siellä kuka tahansa voi maksaa ojitetun suon ennallistamisesta, mikä tekee suosta hiilinielun.

Laskelmien mukaan suohehtaarin ennallistaminen sitoo noin viidenneksen keskivertosuomalaisen koko elämän ajan hiilipäästöistä.

– Tähän mennessä lahjoituksia on vain yksityishenkilöiltä, mutta olemme saaneet kymmeniä yhteydenottoja myös yrityksiltä, mutta ne keskustelut ovat vielä alkutekijöissään, sanoo Hiilipörssin koordinaattori Heikki Susiluoma Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Ensimmäinen ennallistus alkamassa

Hiilipörssi ja Metsähallitus ovat vastikään tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Hiilipörssin ensimmäinen ennallistamiskohde on Lestijärven Joutennevan Tummunneva. Alue on alun perin ojitettu puuntuotantoon.

Kunnostus on tarkoitus aloittaa kun routa on maassa.

– Siellä on vanha ojitus, ja siellä kun möyritään, se täytyy tehdä huolella ettei tule päästöjä alapuolisiin vesistöihin, Susiluoma sanoo.

Tarkkana pitää olla myös metaanipäästöjen kanssa. Ojitettu suo päästää turpeen hiljalleen lahotessa hiilidioksidia. Kun suolle päästetään vesi takaisin ja turvetta alkaa muodostua, syntyy jonkin verran metaania. Metaani taas onhiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta sen kierto on lyhyempi.

– Tutkijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, kuinka suuri osa metaanista pääsee ilmakehään. Suothan ovat kaikki erilaisia. Joudumme kuitenkin olemaan kriittisempiä soiden valinnan suhteen kuin mitä keväällä ajattelimme, Susiluoma sanoo.

Soilla monta omistajaa

Kunnostettavien soiden etsinnän haastetta lisää se, että soilla saattaa olla suuri joukko omistajia. Heidän etsimisensä vie aikaa.

– Lisäksi kaikkien omistajien pitää olla ennallistamisesta samaa mieltä. Meille on tullut ennallistustarjouksia henkilöiltä, jotka omistavat pienen osan suosta, eikä meillä ole resursseja selvittää kaikkia omistajia, Susiluoma kertoo.

Tavoitteet Hiilipörssillä ovat kuitenkin korkealla.

– Jos me yltiöpäisiksi ryhdymme, niin jos puolet Suomen epäonnistuneista ojituksista saisimme ennallistettua. Se tarkoittaisi puoli miljoonaa hehtaaria, ja kun hehtaarin ennallistaminen on 800 euroa, niin tulos on 400 miljoonaa euroa. Eli tällä työmaalla ei työt lopu, Susiluoma naurahtaa.

– Päästöjen vähentäminen on se ainoa todellinen konsti, jolla ilmastonmuutosta voidaan torjua tässä ja nyt. Siihen tarvitaan valtioita. Hiilen sitominen suohon on hidas projekti, mutta se antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä edes jotakin, hän vakavoituu.