On työpajaa, Reipasta Aamua ja sirkustemppuja – nuorten syrjäytymistä ehkäistään sadoissa projekteissa, mutta onko niitä jo liikaa?

Nuorille tarjotaan apua runsaasti, mutta se on hajallaan lukuisissa hyvää tarkoittavissa hankkeissa. Niiden määrästä tuntuvat olevan sekaisin kaikki: hanketoimijat, rahoittajat ja lopulta nuoret.

syrjäytyminen
Nuoret harjoittelevat palloilla
Haminan Teinisirkuksessa kokeillaan, kasvattavatko sirkuksen keinot nuorten uskoa omiin kykyihin. Katso tästä A-studion juttu siitä, miten nuorten syrjäytymistä ehkäistään.

– Kaikki tietävät, että suurin ongelma ei ole resurssien puute. Vaan se, että se raha on sirpaleina maailmalla, huokasi ministeriön virkamies puhelimessa.

Kun A-studio selvitti nuorten syrjäytymisen ehkäisyn rahoitusta, kävi ilmi, ettei kokonaiskustannuksia tiedä kukaan. Rahoituskanavia on niin monia.

Hajallaan olevaa tietoa kaivettiin kolmesta ministeriöstä, Sosiaali- ja terveysalan avustuskeskuksesta STEA:sta ja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tietokannoista.

Kenttä näyttäytyy myös nuorille monimutkaisena: on työpajaa, etsivää nuorisotyötä, Ohjaamo-neuvontapisteitä ja valtavasti pieniä projekteja, joihin nuoria yritetään houkutella mukaan.

Opetusministeriö jakaa syrjäytymisen torjuntaan tänä vuonna 26 miljoonaa euroa, sosiaali- ja terveysministeriö 4 miljoonaa. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa pelkästään Ohjaamoja lähivuosina 23 miljoonalla eurolla.

STEA ohjaa tänä vuonna 27 miljoonaa euroa rahapelituottoja lähes 300 avustuskohteeseen. Tukitoimia saavat nuoret, joilla on terveydellisiä tai sosiaalisia ongelmia.

Lisäksi ympäri maata käynnistyy jatkuvasti uusia projekteja Euroopan sosiaalirahaston ESR:n tuella.

Kokosimme juttuun viisi kriittistä havaintoa nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, jossa ESR-hankkeilla on merkittävä rooli.

1. Hankkeita on tolkuttomasti

Lista meneillään olevista tai jo päättyneistä hankkeista on vaikuttavaa luettavaa jo niiden kekseliäiden nimien takia:

Digillä duuniin!, Liaanisujuvaa surffailua nuoruuden viidakossa, Diagnoosina Nuoruus, Ees jotai järkevää, Hyvä Pomppu, Tenhoelämäntaitoja nuorille taiteen keinoin, Luodeluonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä, Yhessä natsaa!, Siä päätätratkaisuja nuorten osallisuuden tukemiseen, Tsemppaa hyvä fiilis, Hanaa!Erityistä tukea tarvitsevien nuorten vapaa-ajan hanke, Auta miestä mäessä, Reipas Aamu, Pidä huolta frendistä! -- jne.

ESR-projekteissa rahoitus toimii näin: EU:n rakennerahasto-ohjelmassa on varattuna tietty summa rahaa esimerkiksi vaikeasti työllistyvien aseman parantamiseen tai sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. Näille rahoille on ideoitava käyttöä eli synnytettävä projekteja.

Neljän viime vuoden aikana onkin polkaistu liikkeelle jo 265 ESR-hanketta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niihin on varattu 124 miljoonaa euroa julkista rahaa.

ESR-hankkeiden kustannuksista EU maksaa puolet, valtio ja kunnat loput.

2. Hankkeet ovat usein pieniä

Kävimme tutustumassa lähemmin kolmeen meneillään olevaan ESR-hankkeeseen.

Monet niistä ovat pieniä, ja niillä on keskenään samoja kohderyhmiä ja tavoitteita: Saada nuoria harrastamaan, uskomaan itseensä, hoitamaan arjen asioita. Ja löytämään lopulta oman juttunsa työelämästä tai opiskelusta.

On esimerkiksi Höntsä – silta eteenpäin! -hanke, joka tavoittelee erityisesti koulupudokkaita. Höntsä on rentoa harrastamista, joka voi liittyä liikuntaan, kulttuuriin tai muuhun nuoria kiinnostavaan. Toimintaa vetämään koulutetaan nuorista vertaisohjaajia, höntsäcoacheja, ja perustetaan eri puolille maata matalan kynnyksen höntsäklubeja.

Nuoret harjoittelevat itsepuolustusta
Vinh An Hartikka (oik.) opetti itsepuolustusta, kun pääkaupunkiseudun nuorille järjestettiin lokakuussa Höntsä-tapahtuma Helsingin jäähallissa.Yle

Toisaalla, Haminassa nuorten syrjäytymistä pyritään torjumaan sirkuksen keinoin, harjoittelemalla jonglöörausta ja akrobatiaa. Ideana on, että ryhmässä koetut onnistumiset vahvistaisivat nuorten itsetuntoa ja valmiuksia mennä kouluun tai töihin.

Kolmas esimerkki on Uudenmaan Marttojen vetämä Ihan jees arki -hanke. Siiinä opetetaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille arjen perustaitoja: terveellisen ja edullisen ruoan valmistusta, talouden hallintaa, siivousta ja pyykinpesua.

Helsingin Kontulassa kokoontuvaan ryhmään kuuluu tällä hetkellä neljä nuorta.

– Osallistujia saisi olla enemmän. Mutta jos on muutama, se on heille merkityksellistä, yksi Martta-hankkeen toimijoista sanoo.

Kun nämä hankkeet 1–2 vuoden kuluttua päättyvät, mitä on saatu aikaan?

3. Projektimalli työllistää

Lyhyttä projektia projektin perään on käytännössä se tapa, millä syrjäytymistä nykyään torjutaan ESR-varoin. Rahoja olisi mahdollista jakaa myös muulla tavalla, mutta projektimalli on Suomen EU-jäsenyyden aikana juurtunut meille.

Nyt oppilaitokset, yhdistykset, säätiöt ja kunnat ehdottavat hankkeita ja valta jakaa rahaa on neljällä Ely-keskuksella. Tämä on pelkistetty kuvaus prosessista, johon oikeasti liittyy hankehakijoiden info- ja koulutustilaisuuksia, hankehakuja, hakemuskäsittelyjä, rahoitus- ja maksatuspäätöksiä, toistuvaa raportointia ja niin edelleen.

Järjestelmän toimivuutta selvittänyt konsulttitoimisto MDI Public Oy totesi tammikuussa 2018 raportissaan, että projektien vetämisestä on tullut jo huomattavan ammattimaista.

“Kehittämis- ja projektipäälliköt, -suunnittelijat, -koordinaattorit, -sihteerit ja -asiantuntijat sekä joukko projektimaisen rahoituksen taloushallinnon ammattilaisia ovat vallanneet monet työpaikat eri puolilla maata”, raportti kuvaa nykymenoa.

Nuoret kokkaavat keittiössä
Uudenmaan Marttojen hankkeessa valmistetaan nuorten toiveiden mukaisia ruokia. Aino Posti neuvoi kalan käsittelyssä.Yle

4. Hankkeet loppuvat kesken

Soitimme läpi useita eri hankkeissa toimivia saadaksemme kentältä kokonaiskuvaa. Mitä lopulta tiedetään projektien vaikuttavuudesta?

– Liikkeelle lähtiessä on helposti liian ruusuinen kuva ja luullaan, että nuoria on helpompaa työllistää, arvioi yksi hanketyöntekijä puhelimessa.

Hänen mukaansa nuoren tilanne on usein niin monimutkainen, ettei lyhytkestoinen hanke riitä auttamaan häntä jaloilleen. Hyviä merkkejä ehtii vasta lähteä viriämään.

ESR-rahoilla on tarkoitus kokeilla uusia toimintatapoja, eikä rahoittaa toimintaa pysyvästi. Kun projekti päättyy, valitettavan usein mitään ei jääkään jäljelle. Kunnes ehkä aloitetaan uusi projekti.

Hankkeet eivät aina suju odotusten mukaan senkään takia, että varsinkin nuorten miesten löytäminen ja mukaan innostaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi.

5. Vaikutuksia hankala punnita

ESR-rahojen tuloksellista käyttöä kyllä seurataan. Hanketoimijan täytyy raportoida rahoittajalle säännöllisesti, miten projekti etenee.

Hankkeille on asetettu yleensä laadullisia tavoitteita, ei määrällisiä. Ei siis määritellä esimerkiksi, miten monen nuoren tulee työllistyä.

Sen sijaan kysytään vaikkapa, paraniko nuoren elämänhallinta hankkeen ansiosta.

Harjoitellaan renkailla
Sosiaalisen sirkuksen mallia on kehittänyt Haminan Teinisirkuksen toiminnanohjaaja Katri Kotasaari (oik.).Yle

Haminassa on tunnin sirkussessiossa harjoiteltu renkaiden ja pallojen heittämistä.

Jokaisen tunnin jälkeen ryhmäläiset antavat mielialastaan palautetta, tällä kertaa peukuilla. Hyväntuulisen ryhmän jäsenistä kuitenkin yhden peukku sojottaa alaspäin. Nuori nainen on tyytymätön vain, koska haluaisi tulla ryhmään useammin kuin kerran viikossa tai kahdessa.

ESR-hankesuunnitelman mukaan sirkusprojektin tavoite on tukea nuorten toimintakykyä ja vahvistaa heidän koulutus- ja työelämävalmiuksiaan. Sitä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu selvittää kyselyllä, johon nuori vastaa hankkeen alussa ja lopussa.

Myös Uudenmaan Martat mittaavat onnistumista nuorilta kerättävällä palautteella. Miten nuori arvioi vaikutukset omaan työ- ja toimintakykyynsä ja kokiko hän toiminnan itselleen hyödylliseksi? Hankkeen tulisi lopulta tavoittaa viidessä maakunnassa 460 nuorta.

Nuori kuorii porkkanaa
Yle

Kolmesta esimerkkiprojektista eniten, 1,1 miljoonaa euroa, kuluu Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa Höntsä-hankkeessa.

Nuorten vetämissä klubeissa on tarkoitus harrastaa yhdessä, mutta myös auttaa nuoria saamaan apua ongelmiinsa. Vaikuttavuutta arvioidaan kaiken aikaa.

Esimerkiksi Oulussa ja Pieksämäellä seurataan tilastoja toisen asteen opiskelijoiden keskeyttäneistä ennen hanketta, sen aikana ja jälkeen. Nuorilta myös kysytään, onko höntsätoiminnalla ja tukipalveluihin ohjauksella ollut vaikutusta opintojen jatkamiseen.

Syntyisikö vaikuttavuutta luopumalla?

Kaikki toimijat uskovat lujasti omiin projekteihinsa ja puolustavat niiden rahoitusta.

Yhtä lailla rahoistaan pitävät kiinni myös opetus-, työ- ja elinkeinoministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, jotka omilta momenteiltaan panostavat nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Samalla ihmetellään, miten nuorten on niin vaikeaa löytää tukea ja palveluja, vaikka niitä on runsaasti tarjolla. Ehkä yksi syy onkin siinä, että kenttä pursuu toimijoita, ja hankkeet jopa kilpailevat keskenään.

Epäilemättä jostain voisi luopua, poistaa päällekkäistä tekemistä.

Puhelimessa virkamies ehdottaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn käytettävät rahat keskitettäisiin valtion budjetissakin yhteen paikkaan. Sen jälkeen myös vaikuttavuudesta syntyisi tarkempi käsitys.

Tuskin kukaan rakentaisi nykyisenkaltaista mallia, jos saisi aloittaa puhtaalta pöydältä.