Analyysi: Teollisuusliiton hyökkäys kilpailukykysopimusta vastaan kertoo kiistan perimmäisistä syistä

Hallituksen yksi suurimmista hankkeista on ollut kilpailukykysopimuksen luominen. Teollisuusliitto haluaa nyt hyökätä sitä vastaan, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

työtaistelut
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tiedotustilaisuudessa Teollisuusliiton hallituksen kokouksen jälkeen Helsingissä 19. lokakuuta
Vesa Moilanen / Lehtikuva

Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina iltapäivästä uusista työtaistelutoimista. Ennakko-odotuksissa oli, että liitto ilmoittaa kolmen päivän lakosta ensi viikolla ja näin myös kävi.

Aamupäivästä liitolta tuli kuitenkin lakkoilmoitusta hämmentävämpi tiedote, jonka mukaan se irtisanoo kiky-sopimukseen kuuluvan työajan pidennyksen vuoden 2019 lopusta lähtien.

Kyse on Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden välisestä sopimuksesta, jossa työaikaa pidennettiin 24 tunnilla korvauksetta viidellä toimialalla.

Pidennys koski ja koskee vuosia 2017, 2018 ja 2019. Asiasta sovittiin lisäpöytäkirjalla, joka on ensimmäisen kerran irtisanottavissa joulukuussa 2019.

Teollisuusliitto ilmoitti siis etukäteen, ettei sopimusta tulla uusimaan. Kyse on osittain symboliikasta, mutta kertooko se jotakin oleellista kiistasta?

Jos hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välistä riitaa haluaa ymmärtää, katse pitää kiinnittää noin kolmen ja puolen vuoden takaisiin tapahtumiin.

Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelma oli vaikea pala ammattiyhdistysliikkeelle. Ohjelman viimeisissä liitteissä kerrottiin 200 miljoonan euron säästöistä, jotka kohdistuivat ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Hallitus teki säästöt itsenäisesti, vaikka perinteisesti työmarkkinajärjestöt ovat sopineet hallituksen kanssa työttömyysturvaan liittyvistä asioista.

Samassa ohjelmassa hallitus ehdotti yhteiskuntasopimusta, jolla pyrittiin yksikkötyökustannusten laskemiseen viidellä prosenttiyksiköllä. Uudistuksen ideana oli työllisyyden parantaminen Suomessa.

Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät pääsisi sopuunyhteiskuntasopimuksesta, hallitus toteuttaisi noin 1,4 miljardin euron lisätoimet. Hallitus olisi leikannut muun muassa työttömyysturvasta, vuorotteluvapaasta ja elinkeinotuista.

Ammattiyhdistysliike koki tämän enemminkin uhkailuna kuin neuvotteluina. Useiden käänteiden jälkeen osapuolet saivat aikaiseksi kilpailukykysopimuksen, johon liittyi muun muassa työajan pidennys ja lomarahojen leikkaukset julkisella sektorilla. Hallituksen toimet eivät jääneet tähän.

Hallitus toi pöytään myöhemmin muun muassa sairausloman palkattoman karenssipäivän, vuosilomaoikeuden rajoittamisen ja aktiivimallin, jota vastaan liitot ovat osoittaneet mieltään Senaatintorilla.

Noin kolme ja puoli vuotta kestänyt taustatarina on suurin selittäjä, kun katsotaan ammattiyhdistysliikkeen viimeaikaisia toimia. Tätä alleviivaa se tosiasia, ettei irtisanomislain muutoksessa ole kyse merkittävästä muutoksesta.

Muutoksen vaikutukset työllisyyteen ja työntekijän työsuhdeturvaan ovat vielä epäselvät.

Ammattiliitot ilmoittivat perjantaina useista työtaistelutoimista. Teollisuusliiton lisäksi myös Ammattiliitto Pro kertoi kolmen päivän lakosta ja Toimihenkilöliitto Erto julisti vuoronvaihtokiellon aina maanantaista lähtien.

Järeissä toimissa on kyse myös ajoituksesta. Ammattiyhdistysliike on pyrkinyt neuvottelemaan nykyhallituksen kanssa, jotta se saisi tavoitteitaan parhaalla mahdollisella tavalla läpi.

Kun hallituskausi alkaa lähestyä loppua, pidäkkeet kovemmille toimille löystyvät. Keskusjärjestöjen ja liittojen pitää tulla toimeen hallituksen kanssa enää noin puoli vuotta.

Hallituksen piiristä kerrotaan, että ammattiyhdistysliike olisi joka tapauksessa muodostanut jostakin asiasta riidan hallituskauden lopussa.

Totta tai ei, työntekijäpuolelle on kertynyt paineita, joita nyt päästetään ulos.

Hallituksen ja ammattiliittojen välisessä riidassa on käynyt siten, miten työehtokiistassa ei saisi koskaan käydä. Asiasta on tullut arvovaltariita, jossa kumpikaan ei voi luovuttaa ilman että menettää kasvonsa.

Ammattiyhdistysliike vaati lakiesityksen valmistelun keskeyttämistä ja Sipilä on hakenut sopua työaikaneuvotteluista, jossa Suomen Yrittäjät ja palkansaajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä.

Perinteisen työmarkkinasäännön mukaan lakkotoiminnassa pitäisi ensimmäisenä miettiä, miten tilanteesta tullaan ehjänä takaisin. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi Ilta-Sanomissa, että eduskunnalle pitää antaa työrauha (siirryt toiseen palveluun), kun se käsittelee varsinaista hallituksen esitystä irtisanomissuojasta.

Liittojen toimet on tällä hetkellä ajoitettu loppumaan viikolla 47, jolloin esityksen pitäisi näillä näkymin tulla eduskuntaan. Esityksen eduskuntakäsittelystä odotetaan pitkää, sillä sen pitää käydä myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Valiokunnan kansanedustajilla on puolestaan tällä hetkellä kädet täynnä töitä sote-uudistuksen kanssa.

Liittojohtajilta ei ole vielä tullut selvää vastausta, loppuvatko työtaistelutoimet eduskuntakäsittelyn ajaksi. Työmarkkinoita seuraavat toimijat uskovat tähän.

Perimmäinen kiista Sipilän hallituksen ja ay-väen kesken ei taida kuitenkaan tulla tällä hallituskaudella ratkaistua.

Lue lisää:

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro kertoivat uusista lakoista vastalauseena irtisanomishankkeelle – Yle seuraa työmarkkinakuohuntaa

Työministeri Lindström työmarkkinakuohunnasta: Ratkaisu ei löydy kuin sillä, että jokainen tulee vähän vastaan