Liikenneviraston rakennuttama poroesteaita herätti kiukun Rovaniemellä – asukkaiden mielestä kylän jakava aita on kuin Berliinin muuri

Liikenneviraston rakennuttama poroesteaita jakaa kylän ja estää perinteisen radanylityspaikan käytön ja kulun palveluiden pariin.

rautatieliikenne
Tauno Kunnari tutkii radan varteen rakennettua aitaa Rovaniemen Muurolassa.
Tauno Kunnari tutkii radan varteen rakennettua aitaa Rovaniemen Muurolassa.Jarmo Honkanen / Yle

Rovaniemen Muurolan asukkaiden kiukku on kiehahtanut koska Liikennevirasto on rakentamassa aitaa kylän halki. Kyläläisten mielestä aita jakaa kylän kuin entinen Berliinin muuri, koska luvallista läpikulkupaikkaa ei aitaan liikenneviraston mukaan voi tehdä. Aidan rakentaminen tuli muurolalaisille täysin yllätyksenä.

– Siitä ei ole mitenkään keskusteltu meidän kanssa. Aitaa vaan aletaan rakentamaan ja tämän takana on liikenne- ja viestintäministeriö. Haluaisin kysyä siltä ministeriöltä, että miten meni viestintä, ihan niinku omasta mielestä, ihmettelee Muurolan kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Riitta Liinamaa.

– Miksi näitä asioita ei voida tehdä yhdessä, kun kuitenkin puhutaan osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Ymmärrämmen, että siellä pitää olla junarata, ymmärrämme poromiehiäkin, mutta pitäisikö meitä muitakin ymmärtää edes vähäisen, lisää Riittaa Liinamaa.

Ainakin yhden maanomistajan kanssa on käyty pientä sanailua aitalinjan raivaamisesta aiheutuvista haitoista yksityisen maalla olevalle puustolle. Tämän osalta raivaus on päätetty suorittaa kevyellä kalustolla ihmisvoimin raskaan telaketjuraivaimen sijaan.

Ruotsalaisen yhtiön työntekijät rakentavat aitaa Muurolan eteläpuolella.
Ruotsalaisen yhtiön työntekijät rakentavat aitaa Muurolan eteläpuolella.Jarmo Honkanen / Yle

Oikotien käyttäminen estetään

Suurin kiistan aiheuttaja on radan molemmilla puolilla olevan kylän yhdistävä epävirallinen, mutta perinteinen radanylityspaikka. Sen käyttöä on yritetty estää vuosia kielloilla ja maakasoilla.

Muurolan Totontien molemmissa päissä on virallinen kulkupaikka radan alta. Alikulkujen väli on noin kaksi kilometriä. Näiden alikulkujen käyttö pidentää kuitenkin kävelijän matkaa kauppaan tai kirjastoon noin puolitoista kilometriä.

Asutusta on vuosien varrella tullut lisää molemmille puolille. Suurin osa palveluista on nelostien puolella, radan itäpuolella. Siellä ovat ravintola, kaupat, koulu, urheiluhalli ja kirjasto.

Vastaavasti länsipuolella rataa löytyvät muun muassa päiväkoti, palvelukoti, Lapin sairaanhoitopiirin Muurolan sairaala, Lapin päihdeklinikka sekä lenkkipolku ja ladut talvella.

Radan poikki riittää siis kulkijoita kesät talvet. Kieltotaulut eivät ole estäneet radan ylitystä tähänkään saakka joten syntyperäinen muurolalainen ja konkari epäilee, että ei aitakaan ihmisiä tule estämään.

– Jos tähän aita nyt tehdään niin sitten siinä käy varmaan sillä lailla, että joku rikkoo ne langat ja menee läpi, varoittelee kyläaktiivi Tauno Kunnari.

Muurolalaisten käyttämä oikotie lyhentää kaupassa käyntiä usealla kilometrillä.
Muurolalaisten käyttämä oikotie lyhentää kaupassa käyntiä usealla kilometrillä.Jarmo Honkanen / Yle

Avoimuus unohtui – pieleen meni

Nyt teon alla oleva esteaita on ensimmäinen laatuaan ja Liikenneviraston aluepäällikön Teemu Poussun mukaan sen tuomia kokemuksia käytetään tulevaisuudessa ehkä myös muilla poronhoitoalueen rataosuuksilla.

Poussun mukaan aitasuunnitelmat käytiin läpi Rovaniemen kaupungin rakennusvalvonnan kanssa.

– Aidan rakentamiseen ei tarvittu rakennusvalvonnan mukaan luvitusta, joten sen perusteella jäivät myös naapureiden eli maaomistajien kuulemiset pois, Teemu Poussu sanoo.

Vaikka lupia ja tiedottamista ei tekemiseen tarvittu, Poussu myöntää, että Muurolan osalta tehtiin arviointivirhe.

– Ilman muuta tiedottaminen olisi pitänyt olla parempaa ja kyse on minun tekemästäni virheestä koskien projektin tiedottamista, myöntää aluepäällikkö Teemu Poussu.

Liikenneviraston aluepäällikkö Teemu Poussu myöntää tiedottamisen epäonnistuneen aitahankkeen osalta.
Liikenneviraston aluepäällikkö Teemu Poussu myöntää tiedottamisen epäonnistuneen aitahankkeen osalta.Marko Väänänen / Yle

Satoja poroja jää junan murskaamaksi

Tervolan ja Rovaniemen välisellä rataosuudella jää junien alle toista sataa poroa vuosittain. Esimerkiksi vuonna 2017 kuoli junan runnomana 174 Palojärven paliskunnan poroa tuolla välillä.

Haittaa ja vahinkoa aiheutuu niin poronomistajalle kuin myös joskus VR:lle. Vaunut tai veturit joudutaan ottamaan pois liikenteestä, jos ne vaativat huoltoa esimerkiksi rikkoutuneiden putkien vuoksi.

Paliskuntain yhdistys on esittänyt aidan rakentamista ratavälille jo vuosia sitten. Esitykselle ei kuitenkaan ole aiemmin lämmetty. Nyt kuitenkin työt ovat käynnistyneet kaikessa hiljaisuudessa.

Aidan linjauksesta on sovittu Liikenneviraston ja Palojärven paliskunnan kesken. Esteaita on suunniteltu rakennettavaksi Rovaniemen ja Tervolan välille. Rahaa sitä varten on saatu 800 000 euroa.

Tänä vuonna aitaa rakennetaan Ruikasta Rovaniemelle. Rakentaminen jatkuu mahdollisesti myöhemmin.

Rovaniemen ja Muurolan välillä rakennetaan aita estämään porojen pääsyn radalle.
Rovaniemen ja Muurolan välillä rakennetaan aita estämään porojen pääsyn radalle.Raimo Torikka / Yle

Ainoa vaihtoehto luvalliselle oikotielle on tunneli

Muurolan kulkuongelmaan ei näillä näkymin ole myönnytystä tulossa, koska Liikenneviraston Teemu Poussun mukaan turvallisuudesta ei voida tinkiä.

– Kyllä me näillä näkymin toteutamme aidan suunnitelmien mukaisesti.

Poussu lupaa, että asiasta voidaan käydä keskustelua. Muutosta suunnitelmiin hän ei kuitenkaan lupaa. Aita rakennetaan Poussun mukaan joka tapauksessa halki Muurolan ja siten myös perinteisen oikotien poikki.

Ainoa luvallinen vaihtoehto on Poussun mukaan alikulkutunneli Välitien ja Kenneltien välille, mutta siihen tarvitaan rahaa, jota ei ole määrättömästi jaossa.

– Luonnollisesti nykyinen väylänpidon rahoitustaso on verrattain matala ja koko valtakunnassa on paljon vastaavia kohteita, joihin kaivataan alikulkua. Valitettavasti kaikkia kohteita ei pystytä tämän hetkisellä rahoitustasolla toteuttamaan,

Muurolalaiset ovat esittäneet jo vuonna 2004 kevyen alikulkutunnelin rakentamista. Liikennevirastosta saatiin jopa myönteinen päätös, mutta tunneli jäi toteutumatta.

Myöhemminkään tehty addressi ei tuottanut tulosta, joten olisi vähintään kohtuullista, että nyt kun epävirallinenkin kulku estetään lopullisesti saataisiin vihdoin turvallinen vaihtoehto luvattomalle ja hengenvaaraalliselle ylikululle.

Radan yli menevää oikopolkua käytetään ahkerasti. Kulkijoiden talloma polku näkyy hyvin ylhäältä.
Radan yli menevää oikopolkua käytetään ahkerasti. Kulkijoiden talloma polku näkyy hyvin ylhäältä.Raimo Torikka / Yle