Nordea hävisi korkeimmassa oikeudessa Sveitsissä – pankkien käyttö osinkoverojen välttelyyn vaikeutui

Vuonna 2015 annetusta tuomiosta ei ole aiemmin uutisoitu Suomessa.

Nordea
Nordean logo.
Derrick Frilund / Yle

Nordea on saanut Sveitsin korkeimmassa oikeudessa pankin vastaisen ratkaisun, josta on tullut verottajalle tärkeä työkalu osinkoverotuksen kiertämisen hillinnässä. Näin arvioi sveitsiläinen vero-oikeuden professori MOT:lle.

Suomeen pääkonttorinsa tänä syksynä siirtänyt Nordea on ollut osallisena osakekaupassa, johon liittyneitä osinkojen lähdeverojen palautuksia on jouduttu lopulta maksamaan takaisin Sveitsin verohallinnolle. Vuonna 2015 annetusta tuomiosta ei ole aiemmin uutisoitu Suomessa.

Sveitsin korkeimman oikeuden päätös liittyy Sveitsin ja Tanskan väliseen verosopimukseen, jonka mukaan Tanskaan maksetuista sveitsiläisistä osingoista ei tarvitse maksaa osinko- eli lähdeveroa.

Korkein oikeus kumosi alioikeuden ratkaisun

Nordean Tanskan-tytärpankki oli ostanut helmikuussa 2007 välittäjältään sveitsiläisten yhtiöiden osakkeita 3,745 miljardilla frangilla, eli nykykurssilla noin 3,3 miljardilla eurolla. Osakkeille maksetuista osingoista perittiin Sveitsissä ennakonpidätysluonteinen lähdevero, jota kertyi kymmeniä miljoonia frangeja.

Nordea haki Sveitsin verottajalta maksettujen verojen palautuksia – Sveitsin ja Tanskan verosopimukseen vedoten.

Verottajan mielestä Nordean tanskalainen tytärpankki ei kuitenkaan ollut osakkeiden tosiasiallinen omistaja, ja sen mukaan pankki ei ollut oikeutettu saamaan palautuksia verottajalta. Sveitsin verohallinto kiinnitti huomiota muun muassa siihen, että osakkeet olivat Nordean omistuksessa vain neljä kuukautta.

Kiista meni alioikeuteen, jossa Nordean kanta voitti. Verohallinto vei asian Sveitsin korkeimpaan oikeuteen, jossa taas verottajan kanta voitti äänin 3–2.

Professori Matteotti: Kaupat tehtiin verotuksen vuoksi

Nordean ohella myös ruotsalainen SEB-pankki on saanut vastaavanlaisen päätöksen Sveitsin korkeimmasta oikeudesta.

Jos oikeus olisi ratkaissut asian pankkien eduksi, se olisi ollut katastrofi valtiontaloudelle ja repinyt aukon liittovaltion kassaan, nimettömänä pysytellyt lakimies ja veroasiantuntija kommentoi päätöstä sveitsiläiselle Tages-Anzeiger-lehdelle.

Korkeimman oikeuden päätös tarjoaa verottajalle työkalun osinkokikkailun vastaiseen työhön, Zürichin yliopiston sveitsiläisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen vero-oikeuden professori René Matteotti vahvistaa MOT:lle.

Nordean-tapaukseen perehtynyt Matteotti vastaa sähköpostitse, että tapauksessa tehdyt kaupat toteutettiin pelkästään veroetujen saamiseksi.

Tanskalaisia pankkeja käytettiin välikäsinä

René Matteotti kirjoittaa, että Tanskan kanssa solmittu verosopimus oli kauppojen aikaan kaikkein edullisin Sveitsin solmimista sopimuksista. Hänen mukaansa muut kuin tanskalaiset sijoittajat pyrkivät hyödyntämään sopimusta käyttämällä osakekaupoissa välikätenä tanskalaisia pankkeja.

Professori Matteotti korostaa, että muodollisesti korkeimman oikeuden päätös koski sitä, kuka oli sveitsiläisosakkeiden tosiasiallinen omistaja. Osinkokikkailun (dividend stripping) onnistumiselle oli kuitenkin ehtona juuri se, että Nordeaa olisi kohdeltu tosiasiallisena omistajana, hän kirjoittaa.

Matteotti arvioi myös, että Nordea-tapauksen väärinkäytöstä ei voi verrata muiden muassa Saksassa ja Tanskassa paljastuneisiin veronkiertotapauksiin. Hänen mielestään niissä on kyse puhtaasti petoksista.

Nordea vastaa

MOT pyysi Nordealta kommenttia Sveitsin korkeimman oikeuden ratkaisuun. Nordea kommentoi seuraavasti:

Viittaatte tapaukseen, jota käsiteltiin oikeudessa vuonna 2015.

Kansainvälinen verotus on yleensä hyvin monimutkaista. Lukuisat eri viranomaiset ovat laatineet erilaisia säännöksiä eri maissa. Monet maat ovat allekirjoittaneet kaksoisverotusta koskevia sopimuksia, jotta vältytään kaksinkertaiselta verotukselta.

Kun Nordean tanskalainen tytäryhtiö toteutti kyseiset sveitsiläisiä osakkeita koskevat toimeksiannot, tarkoituksena oli noudattaa Tanskan ja Sveitsin välistä sopimusta. Nordea haki korvausta lähdeverosta täysin avoimesti. Se oli tuohon aikaan normaali markkinakäytäntö.

Lopetimme käytännön heti kun Sveitsin viranomaiset kyseenalaistivat verojen palautukset vuonna 2008.

Ulkopuoliset konsulttimme ja lakimiehemme olivat vahvistaneet meille, etteivät kyseiset tapahtumat kuuluneet Sveitsin lähdeverotuksen piiriin. Sveitsiläinen alempi tuomioistuin oli asiasta samaa mieltä ja teki asiassa päätöksen Nordean eduksi. Sveitsin korkein oikeus muutti päätöksen äänin 3–2 ja päätti, että tapahtumat kuuluivat Sveitsin lähdeverotuksen piiriin. Kunnioitimme tätä päätöstä.

Tietojemme mukaan Nordeaan ei ole kohdistunut eikä parhaillaan kohdistu Saksan, Ranskan tai Tanskan viranomaisten lähdeverotusta koskevia tutkimuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä yllä mainitussa asiassa Tanskan viranomaisten kanssa, sillä Tanska on yksi kotimarkkinoistamme.

Lue myös:

MOT: Tietovuoto paljastaa valtavan osinkokikkailun Euroopassa – Verotuloja kadonnut kymmeniä miljardeja