Poikkeuksellinen ilmiö Suomessa: Museoon pääsyä jonotetaan kuin ilmaista muovisankoa

Jaetaanko täällä ämpäreitä, ihmettelee ohikulkija Helsingin ydinkeskustassa kiemurtelevaa, satoja metrejä pitkää jonoa.

kulttuuri
Amos Rex -museoon jono
Taidemuseo Amos Rex avattiin Helsingissä elokuussa. Siitä lähtien museoon on ollut satoja metrejä pitkä jono.Jouni Immonen / Yle

Ihmiset jonottavat päästäkseen taidemuseo Amos Rexiin (siirryt toiseen palveluun).

Jonottajat ottavat itsestään selfiekuvia. Ohikulkijat kuvaavat kännykällä jonottajia.

Korttelin pituinen jono on herättänyt ihmisten huomiota elokuun lopusta saakka, jolloin taidemuseo Amos Rex avattiin.

Vilkkaimpina päivinä museossa on ollut kolmisentuhatta vierailijaa. Perjantaina ylittyi 100 000 kävijän raja.

Välillä sisäänpääsyä on jouduttu rajoittamaan, koska muuten kaikki eivät mahtuisi liikkumaan näyttelytilassa.

– Me tietysti toivoimme, että tästä tulisi menestys, mutta emme uskaltaneet odottaa mitään näin hurjaa, Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio myöntää tyytyväisenä.

Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levän mielestä kyse on poikkeuksellisesta museoilmiöstä Suomessa.

– Amos Rex on poikkeuksellinen, koska museoon on käytännössä koko ajan jono ja näyttelytilat täynnä.

Myös Kai Kartio pitää Amos Rexiä ilmiönä ja löytää sen suosiolle useita syitä.

Yksi on museon avannut, teamLabin (siirryt toiseen palveluun) näyttely. Japanilaisryhmän digitaalisen taiteen iloittelussa yleisö pystyy luomaan taideteokseen uusia olioita ja eläimiä, jotka ilmestyvät seinälle ja lattiaan.

Museonjohtajasta näyttely on "kuin toinen todellisuus ja ainutlaatuinen kokemus".

– Museoihin kohdistuu yhä suurempi mielenkiinto yleisestikin ja siinä museokortilla on ollut suuri merkitys. Se on tehnyt museoissa käynnin helpoksi ja kortti maksaa nopeasti itsensä takaisin, Kai Kartio sanoo.

Seppo Honkanen, kehitysjohtaja
Seppo HonkanenJaani Lampinen / Yle

Raksamiehelläkin on museokortti

Museokortti (siirryt toiseen palveluun) löytyy jo 185 000 suomalaisen lompakosta. Maksullinen kortti on pääsylippu 280 museoon eri puolilla Suomea.

Erityisesti sitä käytetään vierailtaessa helsinkiläisissä taidemuseoissa. Suosituin museokorttikohde on tänä vuonna ollut Ateneumin taidemuseo.

– Kortin ostaneilla on entistä matalampi kynnys vain poiketa ja piipahtaa museossa. Käydään sellaisissakin näyttelyissä, joihin ei muuten tulisi mentyä. Kiinnostavimmissa käydään useita kertoja, kertoo kehitysjohtaja Seppo Honkanen.

Honkasta ilahduttaa hänen Savonlinnasta saamansa palaute. Keikkatyötä tekevien rakennusmiesten ryhmä oli hankkinut museokortit, jotta heillä olisi kaupunkien vaihtuessa mielekästä tekemistä vapaa-aikanaan.

– Nyt he kiertävät aktiivisesti museokohteita raksatöiden lomassa ja tykkäävät.

Jono kansallismuseon ovella.
Barbie-näyttely oli Kansallismuseon yleisömenestys.Kansallismuseo

Museoilla ennätysvuosi

Tänä vuonna muillakin museoilla kuin Amos Rexillä on ollut syytä tyytyväisyyteen.

Suomalaismuseot vetävät nyt väkeä ennätystahtiin. Kävijämäärät kasvavat ja kävijäennätykset ovat menneet rikki useassa museossa. Esimerkiksi Kansallismuseossa.

Elokuussa päättyneen Barbie-näyttelyn (siirryt toiseen palveluun) näki neljän kuukauden aikana yli 114 000 museovierasta. Siten näyttelystä tuli museon historian suosituin vaihtuva näyttely.

Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot sekä kävijämäärät ovat nousseet jo useita vuosia.

Viime vuonna museoissa vierailtiin 7,1 miljoonaa kertaa, mikä oli siihenastinen ennätys. Museoalalla uskotaan, että tästä vuodesta tulee vielä parempi.

Mistä sitten jo useamman vuoden jatkunut museosuosio johtuu?

– Museot panostavat aikaisempaa enemmän sisältöihin. Museonäyttelyiden merkitys on kasvanut, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä vastaa.

Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartion mielestä näyttelyistä tehdään entistä kiinnostavampia.

– Museot ovat skarpanneet toimintaansa. Taide- ja muut museot tarjoavat kokemuksia, tietoa, kohtaamisia ja ajankulua. Se on aika ainutlaatuinen yhdistelmä, hän sanoo.