Ministeriö: Kaikkia hoitajia ei voi vaatia ottamaan rokotusta – "Meillä ei ole pakkorokotuslakia"

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tartuntatautilakiin täsmennystä, koska osa työnantajista teki siitä liian ankaria tulkintoja.

rokotteet
Rokoteneula vihreällä alustalla.
Matti Myller / Yle

Sosiaali- ja terveydenhuollon kaikkia työntekijöitä ei voi vaatia ottamaan rokotusta. Sosiaali- ja terveysministeriö esittää tartuntatautilakiin tarkennusta (siirryt toiseen palveluun), joka täsmentäisi rokotussuojaan liittyviä kysymyksiä esimerkiksi sairaaloissa.

Kun tartuntatautilain uusi rokotepykälä tuli maaliskuussa voimaan, sairaalat tulkitsivat sitä paikoin hyvinkin tiukasti. Esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa kaikilta hoitohenkilöstöön kuuluvilta vaadittiin influenssarokotus.

Jos hoitaja kieltäytyi rokotuksesta muusta kuin lääketieteellisestä syystä, hän sai siitä varoituksen. Lisäksi KYSissä vaadittiin hoitajia esittämään työterveyshoitajan todistus rokotussuojastaan.

Nyt lausuntokierrokselle lähteneen lakiesityksen mukaan rokotuksen ottaminen tulisi olla vapaaehtoista. Lisäksi työntekijän oman ilmoituksen tulisi olla riittävä todistus rokotesuojasta. Se on terveystieto, jota työnantajalla ei ole oikeutta saada ilman työntekijän suostumusta.

– Meillä ei ole pakkorokotuslakia eikä kenenkään ole pakko ottaa rokotusta. Totta kai toivomme, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tietävät ja tuntevat rokottamisen hyödyt, sanoo lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– On ollut taloja, joissa on hyvässä yhteisymmärryksessä parannettu rokotuskattavuutta ja potilasturvallisuutta – ja toisia, joissa on ollut nokkapokkaa. Toivomme, että asia menisi hyvässä yhteisymmärryksessä.

KYS vaihtoi jo varoitukset kakkukahveihin

Ministeriön linjaus on hyvä uutinen ainakin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn luottamusmiehelle Kuopiossa. KYSin luottamusmies Hilkka Kontiainen jätti keväällä työnantajansa rokotelinjasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Hänen mielestään hoitohenkilöstö oli KYSissä eriarvoisessa asemassa muuhun Suomeen nähden.

– Minäkin suosittelen, että kaikki potilastyötä tekevät ottavat rokotteen. Mutta meillä on psykiatrian klinikan kaltaisia toimintoja, joissa hoitajat tekevät työtä fyysisesti perusterveiden ihmisten kanssa. Sellaisissa kannattaa oikeasti harkita, tarvitaanko 100 prosentin kattavuutta, Kontiainen sanoo.

KYS ehti lieventää kovaa rokotuslinjaansa jo syksyllä, ennen kuin tieto uudesta lakiesityksestä tuli. Varoituksia tai muita sanktioita ei enää tule, vaikka rokotetta ei hankkisi. Lisäksi erillisiä todistuksia ei tarvitse toimittaa esimiehille, vaan työntekijän oma ilmoitus riittää.

– Jos työntekijä ei ota rokotusta ilman terveydellistä syytä, käydään hänen kanssaan keskustelu ja kartoitetaan, voiko hän työskennellä omassa tehtävässään vai löytyykö hänelle toisia tehtäviä influenssakauden ajaksi, KYSin henkilöstö- ja hallintojohtaja Janne Niemeläinen kertoo.

KYS on myös ryhtynyt palkitsemaan työntekijöitä rokotteen hankkimisesta. Kun työntekijä merkitsee itse rokotustiedon järjestelmään, hän saa palkkioksi lounaslipun. Ja jos yksikön kaikki työntekijät on rokotettu, heidät palkitaan kakkukahveilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksestä uutisoi ensimmäisenä Kuntalehti (siirryt toiseen palveluun).

Lue myös: Sanna Ukkolan kolumni: Kun hoitaja rokotekapinaan läksi