1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työntekijät

Professori Roosa nauha -episodista: "Työntekijä osoitti aikamoista itsepintaisuutta"

Monella alalla edellytetään tietynlaista pukeutumista, eikä virka-asuja saa tuunata oman mielen mukaan.

Roosa nauha Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ei ole aivan yhdentekevää, millaisissa vaatteissa työskennellään. Monessa työssä työskennellään virka-asussa, joka saattaa olla hyvinkin yksityiskohtaisesti määritelty. Muun muassa poliisin virkapuvusta on pitkä säädös (siirryt toiseen palveluun), jossa käytettävät merkit määritellään millintarkasti.

Sinnikäs Roosa nauha -merkin pitäminen virka-asussa johti maanantaina Helsinki-Vantaan lentokentällä turvatarkastajan potkuihin ja kollegoiden ulosmarssiin.

Turvatarkastajan työnantajan, Airpron toimitusjohtajan Janne Hattulan mukaan Roosa nauha ei ollut irtisanomisen suoranainen syy, vaan se, että työntekijä oli toistuvasti kieltäytynyt noudattamasta työasuohjeita.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen näkee, että jatkuva sinnittely muuttuu työnantajan kannalta ongelmalliseksi.

– Jos työntekijä itsepintaisesti ilmoittaa, että tulee jatkamaan merkin käyttämistä, niin ei sovi työnantajan asemaan, että työntekijä määrittelee, mitä nauhoja tai merkkejä työpaikalla käytetään.

– Roosa nauha on sinänsä hyvin neutraali, mutta tässä tapauksessa työntekijä osoitti aikamoista itsepintaisuutta merkin pitämisessä. Työnantaja lähti siitä, ettei millään merkillä osoiteta esimerkiksi kannatusta jollekin asialle. Nollatoleranssihan on työnantajan kannalta ongelmaton ratkaisu, koska silloin ei tule rajanvetotapauksia siitä, mikä on hyväksyttävä ja mikä ei.

Hankaluuksia huiveista ja turbaaneista

Roosa nauha -jupakka ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Koskinen luettelee, että erilaisten merkkien lisäksi ongelmia voivat aiheuttaa meikit, tatuoinnit, kynnet ja vaikkapa huulilävistykset.

– Jos merkki osoittaa sopimatonta poliittista tai yhteiskunnallista käsistystä, niin onhan se ihan selvä tapaus, johon työnantaja voi puuttua – vaikka rasistinen merkki.

Ongelmia Suomessa ovat aiheuttaneet uskonnolliset vaateparret, turbaanit ja huivit.

– Huiveista on ollut kautta Euroopan oikeusriitoja, Suomessakin. Eräässä naisten vaateliikkeessä työnantaja ei hyväksynyt, että työntekijä tuli töihin islamilaisuuteen kuuluva huivi päässä ja siihen oli vaikea löytää korvaavaa vaatetta, Koskinen muistelee.

Sitten oli bussikuskin turbaani.

– Se ratkaistiin niin, että tehtiin väreihin sopiva turbaani. Se ei ollut työnantajalle niin keskeinen asia, etteikö voisi käyttää turbaania, mutta se ei saanut olla tämän asianosaisen henkilön oma.

Jos edellytetään työvaatteiden käyttämistä, niin silloin myös työnantaja on velvollinen ne järjestämään. Sairaala on Koskisen mukaan hyvä esimerkki tällaisesta työpaikasta.

Myös esimerkiksi joissakin pikaruokaloissa on tietyt asut. Paikkoja, joissa on yhtenäiset työnantajan työasut, on Koskisen mukaan oikeastaan aika paljon.

Vaatetus voi kuulua brändiin

– Työvaatteita ei saa omin päin muokkailla, koska kyseessä on brändi. Työnantaja määrittelee sen silloin, jos on katsonut tällaisen pukeutumisen asialliseksi ja esimerkiksi tietyt värit. Niiden mukaan sitten mennään. Kun työntekijä on tullut työpaikkaan, hän on myös ymmärtänyt, että tällaista vaatetusta pitää käyttää.

Koskinen muistuttaa, että irtisanomisiin pitää aina olla painava syy. Vähäiset rikkomukset eivät riitä. Lisäksi pitää olla annettuna irtisanomisuhkainen varoitus.

– Jos työntekijänä sanot, ettet tule tottelemaan työnantajaa, niin en suosittele, että kukaan työntekijä näin sanoo. Ratkaistaan se riita sitten järjestöjen kanssa, mutta tottele kuitenkin viime kädessä työnantajaa, Koskinen muistuttaa.

Lue myös:

Turvatarkastajat osoittavat mieltään Helsinki-Vantaan lentoasemalla – taustalla syöpäkampanjaa näkyvästi tukeneen työntekijän potkut

Uskonnonvapaus vai työnantajan määräys?

"Miksi puolueet päättävät siitä miten pukeudumme?" Tanskalainen Lene lähtee pian ulos sakon uhalla

EU-oikeus: Työnantaja saa kieltää islamilaiset päähuivit