Polion sairastaneen on vaikea käsittää, miksi niin moni jättää lapsensa rokottamatta: "Ihmiset eivät ymmärrä, mitä polio on ollut"

Suomessa on jo tuhansia ihmisiä, joilla ei ole rokotesuojaa poliota vastaan ja heidän määränsä kasvaa.

polio
Sinikka Korvala istuu sähkömoponsa päällä.
Sinikka Korvala oli kahden kuukauden ikäinen sairastuttuaan polioon.Timo Nykyri / Yle

Oululainen Sinikka Korvala oli kahden kuukauden ikäinen vauva sairastuttuaan polioon vuonna 1956. Sairauden ensimmäiset kuukaudet hän vietti eristyksissä sairaalassa Oulussa, ja puolen vuoden ikäisenä Korvala siirrettiin hoitoon Helsinkiin lastensairaalaan. Siellä hän vietti puolitoista vuotta ilman vanhempiaan.

– Sen ajan suositus oli, etteivät vanhemmat pitäneet yhteyttä, sillä lapsi olisi voinut alkaa ikävöidä, Korvala kertoo.

Polio eli lapsihalvaus oli Suomessa yleinen 1950-luvun lopulla ja sairastutti vuosittain satoja ihmisiä. Heistä osa kuoli ja osa halvaantui. Sairastuneiden joukossa oli myös Sinikka Korvalan kaksi vanhempaa serkkua. He ovat kertoneet Korvalalle tämän vauvana sairaalassa viettämästä ajasta, sillä omia muistikuvia ei ole.

Korvala saapuu haastatteluun sähkömopolla, sillä hänen jalkojensa lihaskunto on heikentynyt viime vuosina polion myöhäisoireiden vuoksi. Uupumusta ja lihasheikkoutta alkoi ilmetä, kun Korvala täytti 50 vuotta. Sen jälkeen hän jäi pois työelämästä.

Korvala arvelee, että nykyaikana moni ei enää muista poliota tai tiedä, millaisia vaikutuksia sillä oli.

– Se alkaa olla unohdettu asia. Lisääntynyt rokotevastaisuus kertoo siitä, että ihmiset eivät ymmärrä, mitä polio on ollut.

Sadat vauvat jäävät rokottamatta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa on jo tuhansien ihmisten hiljalleen kasvava joukko, joilla ei ole rokotesuojaa poliota vastaan. Vuosittain 500-600 lasta jätetään kokonaan rokottamatta. Rokote on maksuton ja vapaaehtoinen.

Yleensä poliosuojan saa osana viitosrokotussarjaa. Samassa rokotteessa saa suojan myös esimerkiksi kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan.

THL:n rokotetutkijan, ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni lapsena rokottamatta jätetyistä ottaa rokotteen aikuisena.

Nohynek kertoo, että rokotuskattavuus esimerkiksi poliota vastaan jää Suomessa paikoin jo liian alhaiseksi. Kasvava rokottamattomien joukko on uhka epidemian puhkeamiselle, varsinkin jos he keskittyvät pienille alueille. Silloin syntyy tartunnoille alttiita ihmisryppäitä, Nohynek sanoo.

Rokotusvastaisuutta esiintyy etenkin Pohjanmaan rannikolla, mutta myös muuallakin Suomessa.

– Polioepidemiasta alkaa olla aikaa jo sen verran, ettei taudin vaarallisuutta enää välttämättä muisteta, Nohynek kertoo.

Vähän aikaa sitten polio oli kansainvälinen terveysuhka

Halvausoireinen akuutti poliotapaus todettiin Suomessa viimeksi alkuvuodesta 1985. Virus tuli Suomeen tiettävästi Etelä-Euroopasta.

Tampereen jätevedestä löytyi vuosien 2008-2013 aikana toistuvasti rokoteperäisiä, taudinaiheuttamiskykyisiä polioviruksia. Viruksen lähdettä ei pystytty tunnistamaan.

Poliota esiintyy maailmalla kotoperäisenä vielä Pakistanissa ja Afganistanissa. Monessa muussa maassa kuten Nigeriassa, Nigerissä, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja Somaliassa on myös havaittu rokotepolioviruksen aiheuttamia poliotapauksia viime vuonna.

Vuonna 2014 Maailman terveysjärjestö (WHO) julkisti polion kansainväliseksi terveysuhaksi Syyriassa esiintyneen polioepidemian vuoksi, joka levisi myös Irakiin. Tämän vuoksi polion seurantatoimia tehostettiin myös Euroopassa. Epidemia saatiin kuriin tehokkaalla rokottamisella.

THL:n mukaan esimerkiksi näiltä alueilta Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille suositellaan poliorokotetta.

Lääkärin mukaan polio voi palata Suomeen

Pitkään polion parissa työskennellyt, viime vuonna eläkkeelle jäänyt laboratoriolääkäri ja dosentti Leila Risteli sanoo, että poliota ei saa unohtaa niin kauan kuin virus on olemassa. Sen hävittäminen on kuitenkin Ristelin mukaan mahdollista, sillä poliovirus elää vain ihmisessä.

Ristelin mukaan hyvä esimerkki polion vaarallisuudesta on Tadzikistan, jossa todettiin satoja poliotapauksia vuonna 2010. Ristelin mukaan virus tuli maahan Intiasta tulleen opiskelijan mukana ja levisi rokotetun väestön parissa. Virus oli muuntunut sen verran, ettei aikaisemmin saatu rokotus antanut enää täydellistä suojaa.

– Se voi tulla periaatteessa kenen tahansa mukana ja periaatteessa mistä tahansa, koska liikenneyhteydet ovat tehokkaat ja nopeat. Muutamassa tunnissa virus pystyy siirtymään maailman toisesta päästä toiseen päähän.

Lääkäri Leila Risteli istuu penkillä.
"Aika järkyttävää leikkiä lasten terveydellä", laboratoriolääkäri ja dosentti Leena Risteli ei ymmärrä vanhempia, jotka jättävät lapsensa tietoisesti rokottamatta.Timo Nykyri / Yle

Risteli ei ymmärrä vanhempia, jotka jättävät lapsensa tietoisesti rokottamatta.

– Kyllä minä sanon, että aika järkyttävää leikkiä lasten terveydellä. Siinä ei tarvitse kuin yhden kerran käydä huono tuuri, sillä hoitoa halvausoireiseen polioon ei ole.

Ristelin mukaan polioon sairastanut ihminen voidaan nykylääketieteen keinoin yleensä pitää hengissä ja häntä pystytään tarvittaessa auttamaan ortopedisin leikkauksin. Se ei kuitenkaan palauta sairastuneen tilannetta ennalleen.

Tunnistavatko lääkärit enää tartuntaa?

Sinikka Korvalan jalkoja on leikattu lapsena useaan otteeseen. Siitä kertovat säärissä olevat arvet. Korvalan mukaan kaikki leikkaukset eivät kuitenkaan ole auttaneet, päinvastoin.

– En pystynyt laittamaan kantapäätä maahan, mutta pystyin juoksemaan ja hyppimään sen kanssa. Kun kantapää leikattiin, nilkka alkoi roikkua ja se haittasi liikkumista enemmän.

Korvalan kokemuksen mukaan polio ei ole tuttu asia enää edes kaikille lääkäreille. Hän on joutunut asioimaan lääkäreiden kanssa polion myöhäisoireidensa vuoksi. Ne ilmaantuvat usein vasta kymmenien vuosien päästä sairastumisesta.

Myöhäisoireisiin kuuluu esimerkiksi uupumista, lihasheikkoutta, lihas- ja nivelsärkyä sekä hengitysvaikeuksia.

1950-luvulla polion sairastaneet alkavat ikääntyä ja heidän määränsä vähenee. Polion sairastaneita arvioidaan olevan Suomessa 4 000-6 000.

Laboratoriolääkäri ja dosentti Leila Risteli uskoo, että myös nykylääkärit tunnistaisivat halvausoireisen polion, jos asiakkaalla sellainen olisi. Halvausoireet ovat helposti havaittavissa.

Jo yhden halvausoireisen potilaan havaitseminen voi kuitenkin merkitä, että virus on levinnyt väestöön jo laajalti. Alle prosentti rokottamattomista poliovirustartunnan saaneista saa halvausoireisen poliotaudin.

THL:n mukaan on tärkeää, että terveydenhuollolla on välittömät valmiudet poliotapauksien havaitsemiseen. THL on laatinut kansallisen varautumissuunnitelman polion paluun torjumiseksi.

Maailman poliopäivää vietetään 24. lokakuuta.

Lue myös:

Rokottaminen herättää vahvoja tunteita ja jakaa ihmiset eri leireihin – nyt tutkijat yrittävät selvittää, miksi

Lastenlääkäri rokotevastaisuudesta: Johtuu pitkälti tietämättömyydestä

Rokotevastaisuus sai Anni Tammiston raivon partaalle – hänen oma lapsensa kuoli vihurirokon seurauksena 60-luvulla

Poliopotilaat keskuudessamme