Suomalaiset ovat säntillisiä kotivakuuttajia – asia unohtuu useimmiten, kun muutetaan kerrostalosta omakotitaloon

Vakuuttamattomat suurvahingot omakotitaloissa ovat erittäin harvinaisia. Asiantuntija väittää suomalaisten jopa ylivakuuttavan omaisuuttaan.

vakuutus
Tulipalon sammutusta
Yli 90 prosenttia suomalaisista kertoo omistavansa kotivakuutuksen.Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Eräässä varsinaissuomalaisessa pitäjässä on pitkän historian omaava maatila, jonka omistajat olivat aikanaan perustamassa paikallista vakuutusyhdistystä.

Maatilan vakuutusmaksut maksettiin säntillisesti noin 120 vuoden ajan, kunnes sukupolvenvaihdos jätti erinäisten syiden vuoksi asiat huonolle hoidolle ja maatilan vakuutusmaksut jäivät kokonaan maksamatta.

Virhe kostautui pahimmalla mahdollisella tavalla, kun muutama vuosi sitten tilan päärakennus tuhoutui tulipalossa kivijalkaansa. Vakuutuksen puuttuessa omistaja jäi kokonaan ilman korvausta.

LähiTapiola Satakunnan toimitusjohtaja Pasi Aakula vahvistaa surullisen tapauksen.

– Se on valitettavasti totta. Onneksi kyseiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia. Me tietenkin vakuutustoimijana yritämme tehdä kaikkemme, ettei näin pääsisi käymään.

Kyseisen tapauksen ja Jämijärvellä tapahtuneen lapsiperheen talopalon jälkeen Aakula on usein pohtinut sitä, miksi pieni osa suomalaisista jättää kotivakuutuksen ottamatta. Jämijärveläisperhe on asunut jo vuoden autohallissa kotinsa palon jälkeen, sillä heillä ei ollut vakuutusta.

Aakulan mielestä myös pankkien vaatimukset kiinteistöjen palovakuutuksista ovat vähentyneet. Toisaalta myös ymmärrys vakuutuksista on usein puutteellista.

– Varmasti se on yhteiskunnallinen ilmiö, että holhoaminen on jäänyt vähemmälle, kun on kyse tällaisista vapaaehtoisista vakuutuksista. Enemmän luotetaan ihmisten ja yksilöiden omaan vastuullisuuteen sekä ymmärrykseen myös näiden asioiden kohdalla.

Yli 90 prosenttia vakuuttanut kotinsa

Finanssialan tekemän kyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan suomalaiset ovat erittäin säntillisiä vakuuttamaan kotejaan. Tänä vuonna tehtyyn vakuutuskyselyyn vastanneista 93 prosenttia kertoi vakuuttaneensa kotinsa vahinkojen varalle.

Riski on erityisen suuri ja harmittava, jos muutetaan kerrostalosta omakotitaloon, jolloin omaisuus muuttuu huomattavan suureksi.

Petri Mero

Finanssiala ry:n johtavan asiantuntijan Petri Meron mukaan suurimmat riskit kotivakuutusten laiminlyönnissä liittyvät muuttotilanteisiin ja asuntokauppoihin. Kotivakuutusta ei aina muisteta päivittää asuinmuotoa vastaavaksi.

– Riski on erityisen suuri ja harmittava, jos muutetaan kerrostalosta omakotitaloon, jolloin omaisuus muuttuu huomattavan suureksi.

Kerrostalo- tai rivitaloasunnossa kotivakuutus kattaa yleensä irtaimiston. Asunnon rakenteet ovat yleensä asunto-osakeyhtiön vakuuttamia. Omakotitaloissa kiinteistönomistajan kotivakuutus pitää ulottaa irtaimistosta myös talon rakenteisiin.

Petri Meron mukaan myös autotallilaajennus tai muu merkittävä muutos kiinteistöllä pitää muistaa ilmoittaa vakuutusyhtiölle, jottei vakuutusturva jäisi vajaaksi.

– Kaikkihan menee muuten ihan hyvin, kun maksut maksetaan vuosittain. Sitten vasta vahingon tullessa huomataankin, että jotain on ehkä jäänyt tekemättä. Toivoisi, että esimerkiksi kiinteistövälittäjät huolehtivat näistä asioista ja muistuttaisivat vakuutusten päivittämisen tärkeydestä kaupan yhteydessä, Mero sanoo.

Omavastuut järkevälle tasolle

Kotivakuutuksen hankkimisessa ja valinnassa kannattaa turvautua ammattilaisen apuun. Vakuutuksissa on tarjolla suppean, laajan ja perustason turvaa erilaisilla omavastuilla. LähiTapiola Satakunnan toimitusjohtaja Pasi Aakula kannustaa asiakkaita tarkastelemaan etenkin omavastuiden suuruutta.

On ihan selvää, että jos puhutaan rakennusten vakuuttamisesta, niin olisi syytä harkita vähän isompia omavastuita. Jos rakennukselle jotain sattuu, on lähtökohtaisesti yleensä kysymys isommasta vahingosta.

Pasi Aakula

Aakulan mukaan suomalaiset ovat tottuneet alhaisiin omavastuisiin. Hän pitää liian alhaalle painettua omavastuuta joissain tapauksissa jopa ylivakuuttamisena.

– On ihan selvää, että puhuttaessa rakennusten vakuuttamisesta olisi syytä harkita vähän isompia omavastuita. Jos rakennukselle jotain sattuu, on lähtökohtaisesti yleensä kysymys isommasta vahingosta.

Aakulan mukaan LähiTapiolan korvaamista kotivakuutusvahingoista jopa 70 prosenttia on pieniä eli alle 400 euron korvauksia. Usein kotivakuutuksista haetaan korvauksia muun muassa rikkoutuneille kodinkoneille tai vaikkapa matkapuhelimille. Jos omavastuut nostettaisiin vaikkapa 500 euroon, tippuisi suurin osa vakuutuskorvauksista pois. Se alentaisi myös vakuutusmaksuja tuntuvasti.

– Se on sekä asiakkaalle edullista ja myös meille vakuutustoimijoille selkeämpää, kun puhutaan isommista kokonaisuuksista.

Aakulan mielestä jokaisen tulisi pohtia omaa maksukykyään vahingon varalle. Muutaman satasen vahingon voisi yhtä hyvin siirtää vaikkapa 1000 euron luottokortille. Näin "vakuutusmaksu" tulisi maksettavaksi vasta vahingon tapahtuessa.

– Oman kantokyvyn mukaan. Jokainen arvioi oman taloudellisen tilanteensa ja sen mukaan arvioi, mikä on järkevää.

Lue lisää:

Lapsiperhe on asunut yli vuoden autohallissa, koska vakuuttamaton koti paloi: "Ventovieraista on tullut meille korvaamattomia"