Onko Saudi-Arabian öljyuhkaus bluffia? Öljynhinnan jyrkkä nostaminen voisi osua kuningaskunnan omaan nilkkaan

Saudi-Arabia on vihjaillut hinnanoususta kostona, jos maalle asetetaan pakotteita saudijournalistin murhasta.

Jamal Khashoggi
työntekijä seisoo öljyputken päällä aavikolla
Reza / Getty Images

Sauditoimittaja Jamal Khashoggin murhasta noussut diplomaattinen kriisi on herättänyt pelkoja jopa siitä, että Saudi-Arabia voisi olla jälleen valmis käyttämään öljyä poliittisena lyömäaseena.

Kun Yhdysvaltain hallinto varoitti Khashoggin murhan mahdollisista seurauksista, Saudi-Arabian hallitus ilmoitti, että siinä tapauksessa se ryhtyisi vielä suurempiin toimiin.

Saudit muistuttivat maan tärkeästä roolista maailmantaloudessa.

Saudi-Arabialla on viime vuosikymmenet ollut maine öljymarkkinoiden vakauttajana, eräänlaisena öljyn keskuspankkiirina.

Tämä perustuu pitkälti siihen, että Saudi-Arabia on ainoa merkittävä öljyntuottaja, joka voi tarvittaessa nopeasti lisätä tuotantoaan.

Saudilähde uhitteli jyrkällä hinnannousulla

Saudi-Arabian hallinto ei yksilöinyt mahdollisia vastatoimia, joihin se ryhtyisi, jos maata vastaan asetettaisiin pakotteita.

Kovempaa kieltä käytti Saudi-Arabian omistaman Al Arabiya -televisiokanavan pääjohtaja Turki Aldakhil kolumnissaan (siirryt toiseen palveluun).

Kuningashuoneeseen läheisissä suhteissa oleva Aldakhil kirjoitti, että Yhdysvaltain pakotteet johtaisivat taloudelliseen katastrofiin, joka ravisuttaisi koko maailmaa.

– Se johtaisi siihen, että Saudi-Arabia ei voisi sitoutua tuottamaan 7,5 miljoonaa barrelia. Jos öljynhinnan nousu 80 dollariin barrelilta suututti presidentti Trumpia, kenenkään ei pitäisi sulkea pois hinnan hyppäystä 100 tai 200 dollariin tai jopa kaksi kertaa sitäkin suuremmaksi, Aldakhil kirjoitti.

Aldakhil heitti piikin myös Yhdysvaltain dollarin kansainvälistä valta-asemaa vastaan.

– Öljybarreli voidaan hinnoitella muussakin valuutassa, esimerkiksi Kiinan juanissa, dollarin sijaan. Ja öljy on tärkein hyödyke, josta käydään kauppaa dollareilla tätä nykyä.

Saudi-Arabian Yhdysvaltain-suurlähetystö korosti, että Aldakhil ei edusta kuningaskunnan virallista kantaa.

Ministeri istuu pöydän takana, mikrofoni edessään ja taputtaa käsiään.
Saudi-Arabian energiaministeri Khalid al-Falih.Str / EPA

Maanantaina Saudi-Arabian energiaministeri Khalid al-Falih sanoi uutistoimisto Tassille, että Saudi-Arabia on edelleenkin vastuullinen toimija, joka pyrkii pitämään markkinat vakaina.

Tällä hetkellä öljyn maailmanmarkkinahinta liikkuu 80 dollarin tuntumassa barrelilta eli tynnyriltä. Ministeri on sanonut, että ilman saudien ponnistuksia öjynhinta olisi voinut jo nousta yli 100 dollariin barrelilta.

– Vuosikymmeniä olemme käyttäneet öljypolitiikkaamme vastuullisena talousvälineenä ja pitäneet sen erossa politiikasta, Falih sanoi.

– Tämä välikohtaus menee ohi, ministeri ennusti. Hän sanoi, että ei ole tarkoitus toistaa vuoden 1973 tapahtumia.

Saudi-Arabian edellinen suuri öljykeikaus 45 vuotta sitten jätti syvät jäljet länsimaiden talouksiin.

Öljykriisin pitkä varjo

Lokakuun 19. päivä 1973 Saudi-Arabia ja 11 muuta Opec-maata asettivat vientisaarron Yhdysvaltoja ja useita muita länsimaita vastaan. Seurannut öljykriisi ravisteli syvästi länsimaiden taloutta.

autoja huoltoasemalla
Jonotusta huoltoasemalla Berliinissä 1973.Rogge / Getty Images

Välittömänä syynä oli Jom Kippur -sotana tunnetuksi tullut arabimaiden sota Israelia vastaan. Yhdysvaltain tuki Israelille oli elintärkeä.

Taustalla vaikutti sekin, että Yhdysvaltain dollarin irrottaminen kultakannasta 1971 oli iskenyt öljyntuottajamaiden tuloihin. Dollarin arvo laski ja öljykaupat tehtiin dollareissa.

Sota kesti alle kuukauden, öljysaarto maaliskuuhun 1974. Saudit kumppaneineen iskivät hetkellä, jolloin länsimaiden talous oli haavoittuvainen.

Puolessa vuodessa öljynhinta nelinkertaistui. Öljykriisin jyrkentämä inflaatio oli yksi tekijä vuosien 1973–75 taantumassa, jonka katsotaan päättäneen toisen maailmansodan jälkeisen talouskasvun kulta-ajan länsimaissa.

Talouspolitiikan johtoajatus muuttui: työväen ja pääoman sodanjälkeinen kompromissi alkoi murentua.

Kriisitunnelmissa valtaan nousseet Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Britannian pääministeri Margaret Thatcher tarjosivat lääkkeeksi rahoitusmarkkinoiden vapauttamista, verojen laskemista, valtion roolin heikentämistä ja ammattiyhdistysliikkeen vallan rajoittamista.

Poliittisia tavoitteitaan Saudi-Arabia ei saavuttanut. Yhdysvallat jatkoi Israelin tukemista.

Yhdysvallat tarvitsee yhä saudituontia

Nyt 45 vuotta myöhemmin öljymarkkinoiden tilanne on taas sen verran kireä, että kuiskattukin vihjaus öljyruuvin kiristämisestä kuulostaa helposti karjaisulta.

Syvään taloudelliseen ja poliittiseen kriisin ajautuneen Venezuelan öljyntuotanto on kärsinyt ja Yhdysvaltain pakotteet iskevät Iranin öljynvientiin.

Tänä päivänä Yhdysvallat ei välttämättä ole yhtä riippuvainen Saudi-Arabian öljyntuotannosta kuin vuonna 1973. Liuskeöljyn tuotanto on nostanut Yhdysvallat jälleen maailman suurimmaksi öljyntuottajaksi.

Tämä ei toisaalta merkitse, että Yhdysvallat olisi riippumaton Saudi-Arabian liikkeistä öljymarkkinoilla.

Saudit yhä merkittävä öljyntuoja USA:ssa

Ajatus kansalaisten kukkaroon osuvasta bensiinin hinnannoususta tuskin miellyttää presidentti Donald Trumpia näin lähellä marraskuun välivaaleja, joissa republikaanit yrittävät pitää kiinni enemmistöasemistaan kongressissa.

Yhdysvallat tuo 7,9 miljoonaa barrelia ulkomaista öljyä päivittäin. Saudi-Arabia on toiseksi suurin öljyntuoja Kanadan jälkeen (siirryt toiseen palveluun). Maa vastaa noin 11 prosentista Yhdysvaltain öljyntuonnista.

Heinäkuussa Saudi-Arabia toi Yhdysvaltoihin 876 000 barrelia päivässä ja epävirallisten arvioiden mukaan viime kuussa tämä oli noussut jo 1,1 miljoonaan barreliin päivässä.

Yhdysvaltain ongelmana on, että sen vuosikymmeniä vanhat öljynjalostamot Meksikonlahden rannikolla eivät ole kovin hyvin soveltuvia Yhdysvalloissa tuotetun liuskeöljyn käsittelyyn.

Niille käy paljon paremmin Saudi-Arabian tuottama öljylaatu. Liuskeöljyä meneekin nyt vientiin Eurooppaan, Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan.

Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian öljysuhteissa on suorastaan symbioottisia piirteitä: Saudi-Arabian kansallinen öljy-yhtiö Aramco omistaa Yhdysvaltain suurimman öljynjalostamon (siirryt toiseen palveluun) Port Arthurin Texasissa.

Öljynhinnan nousu on riski myös saudeille

Useimmat asiantuntijat arvioivat, että öljyuhkauksessa on kyseessä pikemminkin bluffi kuin todellinen uhkaus. Saudi-Arabia ampuisi omaan nilkkaansa, jos se ryhtyisi nyt nostattamaan öljynhintaa.

Öljynhinnan nosto voisi hyydyttää maailmantaloutta, ja se iskisi lopulta myös saudien talouteen.

Saudi-Arabia yrittää uudistaa talouttaan ja siihen se tarvitsee investointeja myös ulkomailta.

Öljynhinnan voimakas nousu saattaisi osaltaan nopeuttaa ponnisteluja siirtyä öljystä muihin energianlähteisiin ja vauhdittaa esimerkiksi sähköautojen kehitystä.

Iran-hanke vaikeutuu

Lisäksi öljynhinnan nousu haittaisi saudien ja Yhdysvaltain hanketta yhteistä perivihollista Irania vastaan.

Donald Trumpin hallinto on osaltaan romuttanut Iranin ydinsopimuksen, kuten sen perinteiset liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia toivoivat.

Vastineeksi Yhdysvallat on toivonut, että Saudi-Arabia lisää öljyntuotantoaan ja siten tasoittaa öljyn hinnan nousupaineita, joita koituu Iranin öljyntuotannon sulkemisesta länsimarkkinoilta.

Vakauttajan maine kärsii

Riippumatta siitä, ottaisiko Saudi-Arabia oikeasti "öljyaseen" käyttöön, jopa puoliääneen lausutulla uhkauksella voi olla merkitystä maan imagolle ja roolille kansainvälisessä taloudessa.

Vuosien tuhoisan 1973–74 öljysaarron jälkeen Saudi-Arabia on esiintynyt öljymarkkinoiden vakauttajana.

Tämä maine on nyt saanut kolhun. Saudien katsotaan rikkoneen oleellista öljymarkkinoiden tabua.

Mohammed bin Salman perinteisessä saudiasussa.
Saudi-Arabia ei siedä epäilyksiä kruununprinssi Mohammed bin Salmanin osallisuudesta toimittaja Jamal Khashoggin murhaan.Kevin Dietsch / Pool / EPA

Samalla kasvavat epäilyt Saudi-Arabiaa käytännössä johtavan kruununprinssin Mohammed bin Salmanin uskottavuudesta.

Hänen monet ulkopoliittiset tempauksensa – sekaantuminen Jemenin sisällissotaan, Qatarin saarto ja Libanonin pääministerin syrjäytysyritys – ovat luoneet kuvaa pikemminkin arvaamattomasta kuin vakaasta toimijasta Lähi-idässä.

Khashoggin murhan synnyttämä epävarmuus ja epäluottamus voi horjuttaa myös kruununprinssin suurhanketta: kansallisen öljy-yhtiön Aramcon viemistä pörssiin.

Jo nyt pyrkimys houkutella sijoittajia Saudi-Arabian uudistushankkeisiin on kärsinyt, kun useat suuryhtiöt ovat peruneet osallistumisensa Saudi-Arabian tässä kuussa pidettävään sijoittajatapaamiseen, "erämaan Davosiin".

Asekauppa mielen päällä

Todennäköisesti länsimaita huolettaa juuri nyt öljymarkkinoita enemmän saudien rahakkaiden asemarkkinoiden menetys, minkä presidentti Donald Trump on avoimesti myöntänytkin.

Saudi-Arabian voisi olla vaikeaa nopeasti vaihtaa asekauppiaitaan: Maa on syvästi sitoutunut Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden tuottamiin asejärjestelmiin.

Saudi-Arabia on ollut Yhdysvaltain suurin asevientimaa.

Trump puhuu pitäen kädessään isoa kaaviokuvaa. Saudiprinssi Mohammed bin Salman kuuntelee vakavana.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump esitteli kaaviokuvaa tulevista asekaupoista tapaamisessaan Saudi-Arabian kruununprinssin Mohammed bin Salmanin kanssa maaliskuussa 2018. Trumpin mukaan kaupat tuovat 40 000 työpaikkaa Yhdysvaltoihin.Kevin Dietsch / Pool / EPA

Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin mukaan vuosina 2013–2017 noin 18 prosenttia Yhdysvaltain aseviennistä, noin 9 miljardin dollarin arvosta, suuntautui Saudi-Arabiaan. Toinen suuri asekauppias on Britannia.

Tässä kaupassa saudien pommitusten siviiliuhreilla Jemenissä ei ole ollut suurta merkitystä.

Jamal Khashoggin murhakin saattaa jäädä sivujuonteeksi, jos länsimaat voivat tulkita saudien riittävästi pahoitelleen tapahtunutta.

Lisää aihepiiristä:

Ulkolinja kertoo Saudi-Arabian ja Iranin valtakamppailusta, TV 1 torstaina 25.10. kello 22.00 ja uusintana sunnuntaina 28.10 kello 22.50. Ohjelma on jo katsottavissa Yle Areenassa.

Aiheesta aiemmin:

Yhdysvallat peruu 21 saudin viisumit – Trumpin mielestä toimittajan murhaan liittyvä peitetarina on historian huonoin

Saudien kootut selitykset: Näin kertomus Khashoggin kohtalosta on muuttunut – ja näin eri käänteitä on maailmalla kommentoitu 22.10.2018

Saudit käyttivät Istanbulissa Khashoggin kaksoisolentoa, jonka liikkeet tallentuivat valvontavideolle 22.10.2018

Professori: Saudi-Arabian selitykseen ei uskota edes Lähi-idässä, saati sitten länsimaissa 20.10.2018

Saudi-Arabia tunnusti: Kriittisesti valtaapitävistä kirjoittanut toimittaja Jamal Khashoggi tapettiin konsulaatissa "nyrkkitappelussa" – Trumpin mukaan selitys on uskottava 20.10.2018

Journalistin katoaminen nosti valokeilaan Trumpin saudibisnekset jahtikaupoista luksusasuntoihin – Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian erityissuhteella on pitkä tausta 18.10.2018

Saudi-Arabia varoitti uhkailemasta: Vastaamme kaikkiin painostusyrityksiin suuremmalla voimalla 14.10.2018

Saudi-Arabian kruununprinssi taiteilee nykyajan ja itsevaltiuden välillä 5.10.2018

Aiheesta muualla:

Larry Elliott, The Guardian: Saudi Arabia has the most to lose from a sharp rise in oil prices (siirryt toiseen palveluun) 21.10.2018

Amy Myers Jaffe, Politico: Can the oil threat spare Saudi Arabia from America’s wrath? (siirryt toiseen palveluun) 20.10.2018

The Economist: Is economic war looming between Saudi Arabia and America? (siirryt toiseen palveluun) 19.10.2018

Foreign Policy: Saudi Oil Threat in Khashoggi Disappearance Seen as a Bluff (siirryt toiseen palveluun) 15.10.2018

Liam Denning, Bloomberg: Saudi Arabia Points the Oil Weapon at Itself (siirryt toiseen palveluun) 15.10.2018

CNBC: Why the market is suddenly concerned Saudi Arabia will weaponize oil in Khashoggi dispute (siirryt toiseen palveluun) 15.10.2081

Heather Timmons, Quartz: Saudi Arabia’s threat to hit the US economy would have been a lot scarier 15 years ago (siirryt toiseen palveluun) 14.10.2018

Turki Aldakhil, Al Arabiya: OPINION: US sanctions on Riyadh would mean Washington is stabbing itself (siirryt toiseen palveluun) 14.10.2018

Lähteet: Tass