Paluu juurille ja muotitietoiset kaupunkilaiset pelastivat erävaatemerkin – Toimitusjohtaja: "Emme tule koskaan tekemään muotivaatteita"

Sasta hakee kasvua viennistä ja katumuodista. Luonnonmateriaalit, kierrätystekstiilit ja kestävä kehitys nostettiin myös markkinoinnissa esiin.

ulkoiluvaatteet
Jeremias sovittaa takkia E. Saastamoisen vaateliikkeessä.
Sastan ja Billebeinon yhteistyössä tekemä duffeli sovitettavana.Tanja Perkkiö / Yle

Salissa on toistakymmentä erilaista ompelukonetta ja työpistettä, mutta vain yksi kone kerrallaan tikkaa sileästä kankaasta ulkoilutakin hihasaumaa.

Sastan tarina on suomalaisen vaatevalmistuksen tarinan pienoismalli. Vuonna 1969 perustettu perheyritys työllisti parhaimmillaan 120 ompelijaa Pohjois-Karjalan Nurmeksessa. Nyt niinsanotun tehtaan ompelimossa on yksi ihminen, malliompelija Ritva Korhonen, joka on työskennellyt Sastan palkkalistoilla 1970-luvulta saakka.

– Ompelen mallit, osallistun suunnitteluun ja korjaan vanhoja Sasta-vaatteita, kertoo Korhonen työnkuvastaan.

Korjausompelu on kuulunut Sastalla kauppaan aina, mutta nyt sitä on nostettu myös markkinoinnissa, koska se on osa kestävän kehityksen megatrendiä. Eniten tietoisia tästä tai kiinni trendissä ovat metsästäjämiehet.

– 15 vuotta vanha metsästystakki voidaan lähettää korjattavaksi. Saatekirjeessä on toive, että voisiko vielä korjata, kun takki on niin rakas, Korhonen kertoo.

Vaatteita urbaaniin erämaahan

Metsästys- ja retkeilyvaatteisiin keskittynyt Sasta ompeluttaa vaatteet Baltian maissa ja joitain tuotteita muualla Euroopassa. Yrityksen kotipaikassa Nurmeksessa on töissä puolentusinaa ihmistä, mutta toimitusjohtaja Juha Latvalan työpaikka on Helsingissä. Venäjän ruplan romahdus meinasi viedä yhtiön mennessään, mutta yrityssaneerauksen pääsy vuonna 2017 korjasi kurssia.

– Liikevaihto tulee tänä vuonna asettumaan 2–2,4 miljoonaan euroon ja siinä on kasvua noin 20 prosenttia, toimitusjohtaja Latvala arvioi.

Takavuosina Nurmeksessa tehtiin kaikkea lastenvaatteista ja farkuista lähtien, mutta nyt yritys on keskittynyt siihen, mistä sen tarina alkoi, asuihin metsässä liikkuville.

Ritva Korhonen on Sastan malliompelija.
Ritva Korhosella oli aikoinaan 120 työkaveria. Nyt hän on ainoa ompelija Sastan Nurmeksen päämajassa.Jeremias Perätalo / Yle

Nykyisen pääosakkaan, yrittäjä Jari Saastamoisen isä Urpo Saastamoinen aloitti sarkakankaisten metsästysasujen valmistuksen. Metsästäjä Urpo Saastamoinen ei löytänyt mieleistään pukua kaupoista. Kun metsästyskaverit halusivat samanlaisen, syntyi Sasta.

Syntytarina on vahva osa Sastan markkinointia. Tällainen tarina halutaan ja se myy, kertoo myös yliopistotutkija toisesta vaatefirmasta kertovassa uutisessa. Toimitusjohtaja Juha Latvala on nostanut tarinan viestinnän kärkeen ja muutenkin lisännyt markkinointia, johon kuuluu myös oma vaellustapahtuma, joka on järjestetty kolme kertaa yrityksen kotimaisemissa Pielisen-Karjalassa. Myös vientiä on kasvatettu.

Toinen kotimainen ulkoiluvaatevalmistaja, Sastaan verrattuna jättimäinen L-Fashion Group tekee Rukka-merkillä itseänsä tykö suomalaisille aikuisille aktiiviseen outdoor-käyttöön. Rukka-merkillä valmistettavat vaatteet suunnitellaan Lahdessa ja myydään 90-prosenttisesti Suomessa. Rukka-merkin brändissä käytetään myös Suomen lippua. Vaatteet valmistetaan Kiinassa ja muualla Aasiassa.

– Suomalaisuus korostuu luotettavuutenamme kauppakumppaneillemme, toteaa Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtanen.

Jahtiasu myy vielä katutakkia enemmän

Sastan myydyin yksittäinen vaate on edelleen metsästystakkimalli, jota on tehty jo 25 vuotta. Mutta kovaa tulevat uutuudet, joiden kohderyhmä kulkee metsissä ilman tuliaseita ja suosii samoja asuja myös asfaltilla.

Vaeltajat, retkeilijät ja viimeisimpänä urbaanit katujen tallaajat ovat uusia asiakkaita, joille Sasta tulee katumerkki Billebeinon kylkiäisenä. Billebeinon ja Sastan yhteistyönä syntynyt villakangasduffeli löysi markkinaraon samointein myös Nurmeksessa.

– Meillä on täällä enää yksi takki jäljellä, sanoo vaatekaupan myyjä Hille Piirainen vaateliike E. Saastamoisesta.

Sastan osasto vaatekaupassa Nurmeksessa.
Sastan tuotteita E.Saastamoisen vaateliikkeessä.Tanja Perkkiö / Yle

Toimitusjohtaja Juha Latvala sanoo, ettei Sastan tarkoitus ole yhteistyön myötä siirtyä katumuotiin, mutta se voi näin tehdä merkkiään tunnetuksi niille, joille se on vielä tuntematon. Jos kamppeet toimivat nurmeslaisessa erämaassa, ne toimivat muuallakin, Sastalla uskotaan.

– Me emme tule koskaan tekemään muotivaatteita, vaan käyttövaatteita, toimitusjohtaja Latvala vakuuttaa.

Ulkoiluvaaterekissä on kilpailua

Sastan perustajan tytär, tuotepäällikkö Kirsi Kärkkäinen kertoo, että vaatekaupat lopulta ratkaisevat mitkä mallit päätyvät tuotantoon ja sitä kautta kuluttajien ulottuville. Sastan pääkonttorin tangoissa roikkuu myös takkeja, jotka pitkästä tuotekehityksestä huolimatta eivät ole herättäneet uskoa kauppojen sisäänostajissa.

Tuotepäällikkö Kirsi Kärkkäinen Sastan malliompelimossa.
Kirsi Kärkkäinen Sastan malliompelimossa.Tanja Perkkiö / Yle

L- Fashion Group vie ulkomaille, pääasiassa Keski-Eurooppaan, Rukan sijaan pääasiassa Icepeak-brändiä, jossa suomalaisuus ei korostu. Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen arvioi kansainvälisen kilpailun ulkoiluvaatteiden tuoteryhmässä olevan kova. Hän toivoo, että suomalaiset merkit ylipäänsä kykenisivät haastamaan pohjoismaiset kilpailijansa.

– Suomalaisen brändin lisäksi tarvitaan muitakin erottavia tekijöitä.

Rukan tapaan Sastan takin sisävuorista voi löytää Suomen lipun. Kilpailijoista Sastan Latvala nostaa esiin Ruotsin lipulla pelaavan Fjällrävenin ja jahtivaatepuolella tanskalaisen Härkilan.

Muista Pohjoismaista poiketen Suomi on hieman erilainen maa, kuvaa toimitusjohtaja Juha Latvala.

– Emme ole vuorenvalloittajia. Joskus joku ruotsalainen sanoi, että ettekös te suomalaiset ole vähän metsäläisiä. Vastasin siihen, että ollaan ja siinä me ollaan tosi hyviä.

Muodit, trendit ja pysyvyys

Metsästysvaatteiden värejä trendit eivät heilauttele, mutta myös retkeilyvaatteissa palataan nyt lähemmäksi maata. Muutamia vuosia sitten etenkin retkeilyhousuissa oli hyvin monivärinen, tilkkumainen trendi.

– Värikkäät housut näyttivät raikkailta ja uusilta. Kun halvemmat merkit valmistivat housuista omat versionsa, perinteiset outdoor-merkit perääntyivät ja palasivat hillitympiin väreihin, yrittäjä Jari Saastamoinen sanoo.

– Varsinkin jos takki on värikäs, niin housut eivät saa olla, analysoi Kirsi Kärkkäinen.

Luhdan toimitusjohtaja Vesa Luhtanen arvioi, että outdoor-vaatteiden pitää olla ylipäänsä ajanmukaisia.

– Tekniset ominaisuudet pysyvät, mutta leikkauksien, värien ja materiaalien pitää soveltua arkikaupunkikäyttöön.

Katu-uskottavuus lienee termi, jonka ulkoiluvaatevalmistaja mieluusti kuulee merkistään. Urheilukaupoissa ei ole muotitalojen vaatteita, mutta ulkoiluvaatevalmistavat työntyvät muotimerkkien rinnalle.

– Tuotteiden autenttisuus on se, mikä tuntuu kelpaavan kaduille. Meidän erätakki voi yhtäkkiä olla kaduilla muodikas, kuvaa kehitystä Sastan toimitusjohtaja Juha Latvala.