Saamelaiskulttuurin epäeettisen hyväksikäytön halutaan loppuvan matkailun yhä kasvaessa

Suomen ja Lapin matkailubisneksessä saamelaiskulttuuria ovat vuosikaudet hyödyntäneet enemmän muut tahot kuin saamelaiset itse.

Lapin matkailu
Ante Aikio
Ante Aikio tutustuttaa matkailijat saamelaisuuteen Samiland-näyttelynsä kautta.Linnea Rasmus / Yle

KITTILÄ Yrittäjä Ante Aikio ottaa matkailijaryhmän vastaan hotellin aulassa Levin hiihtokeskuksessa. Kun kaikki ovat koossa, matka jatkuu hotellin kellariin. Siellä, suuressa salissa on hänen toteuttamansa Samiland-näyttely saamelaisista ja saamelaisesta elämästä.

Aluksi Aikio kertoo saamelaisesta mytologiasta, näyttää rumpua ja kertoo sen kuvista ja kuvien merkityksestä. Hän esittelee Saamenmaan karttaa ja kertoo, että Suomen puolella puhutaan kolmea eri saamenkieltä. Seinillä on suuria kuvia, joista Aikio kertoilee tarinoita. Näiden kertomusten kautta matkailijat voivat ymmärtää paremmin elämää Saamenmaalla.

Tarinoiden lomassa Aikio joikaa.

Ante Aikio
Linnea Rasmus / Yle

Ante Aikio on toiminut jo kauan matkailuyrittäjänä Kittilän Levillä. Saamelaisena hänelle on tärkeää, että matkailijat saavat tietoa saamelaiskulttuurista.

– Tottakai se on tärkeää. Haluan, että ihmiset saavat oikean kuvan.

Saamelaiskulttuurin hyödyntämisessä monia muotoja

Suomen ja Lapin turistibisneksessä saamelaiskulttuuria ovat vuosikaudet hyödyntäneet kuitenkin enemmän muut tahot kuin saamelaiset itse. Hyödyntämistä ja hyväksikäyttöä tapahtuu monella eri tasolla, kertoo Saamelaiskäräjien Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

– Kyse on kulttuurillisesta omimisesta, identiteettivarkaudesta, keksityistä perinteistä kuten Lapin kasteesta sekä lainatuista perinteistä kuten koiravaljakoista, jotka eivät kuulu tänne, Suomi luettelee.

Suomen Saamelaiskäräjät on vastikään koonnut matkailualalle eettiset ohjeet, jotka koskevat saamelaiskulttuuria. Ohjeilla halutaan kitkeä pois sellaiset matkailupalvelut, jotka käyttävät hyväksi saamelaisuutta. Hankkeella pyritään tuomaan esille palveluita, jotka perustuvat saamelaiskulttuuriin ja joita saamelaiset itse tarjoavat, kertoo Suomi.

Sámedikki plánejeaddji Kirsi Suomi
Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.Linnea Rasmus / Yle

Saamelaiskäräjät hyväksyi eettiset ohjeet viimeisimmässä täysistunnossaan syyskuussa. Tarkoituksena on jakaa tietoa sekä saada matkailuyrittäjät sitoutumaan ohjeisiin.

– Vaikein osuus tässä on saada yrittäjät sitoutumaan ohjeisiin. Sillä paperillahan ei tee mitään, jos ihmiset eivät ala noudattaa sitä. Tämä on asennekysymys siitä, halutaanko vuosikymmeniä jatkunut saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu lopettaa vai ei, sanoo Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

"Ulkopuolisten tuotteistamalla saamelaiskuvalla vähän tekemistä aidon kanssa"

Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeen tavoitteena on lopettaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä poistaa matkailun kautta leviävä, saamelaisia koskeva väärä tieto. Saamelaiskäräjien mukaan ulkopuolisten tuotteistamalla saamelaiskuvalla on vähän tekemistä aidon saamelaisuuden kanssa.

Hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi kertoo, että eettisiin ohjeisiin on lisätty myös lista siitä, miten saamelaisia usein kuvataan matkailualalla.

– Sinne kuuluvat stereotypiat, primitivisointi, eksotisointi sekä zooifikaatio, millä tarkoitetaan eräänlaista ihmiseläintarhaa, jossa ihmiset ovat näyttelyesineinä, passiivisena rekvisiittana. Nämä kaikki me haluaisimme poistaa, sanoo Suomi.

Matkailuyrittäjä Ante Aikio on kuitenkin työssään huomannut, että nykyaikana turistit eivät enää tyydy ihan kaikkeen ja osaavat vaatia vastinetta rahoilleen.

– Keskieurooppalaiset tietävät hyvin, mitä ja ketä saamelaiset ovat. Voi käydä niinkin, että ihmiset suuttuvat, jos eivät pääse kokemaan aitoa saamelaiskulttuuria, Aikio kertoo.

Saamelaismatkailulle oma neuvontakeskus?

Eettisillä ohjeilla on kiire jo senkin takia, että pohjoisen ja Lapin matkailu kasvaa hurjaa vauhtia. Tulevasta talvesta odotetaan ennätyssesonkia ja ennakkovarausten perusteella turismi kasvaa jo neljättä vuotta peräkkäin.

Ante Aikio ei ole varma, uppoavatko pelkät ohjeet matkailuyrityksille.

– Niillekin on toki tarvetta, mutta ehkä matkanjärjestäjille jaettava lista saamelaisyrityksistä olisi vielä parempi, arvelee Aikio.

Saamelaiskäräjillä pohditaan turismin kasvaessa myös mahdollisuutta perustaa oma saamelaismatkailun neuvontakeskus.

– Neuvontakeskuksessa jaettaisiin matkailualalle ja matkailijoille käytöstapaohjeita sekä oikeaa ja totuudenmukaista tietoa saamelaisista. Ennen kaikkea siellä olisi tietoa eettisesti kestävistä saamelaismatkailuyrityksistä, visioi Kirsi Suomi.

Matkailun kasvua ja saamelaisuuden hyväksikäyttöä ei pähkäile yksin pelkästään Suomen Saamelaiskäräjät. Asia on ollut esillä myös Saamelaisten parlamentaarisessa neuvostossa, joka onSuomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Lisäksi Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina. Suunnitelmisssa on aloittaa näiden neljän maan yhteinen saamelaismatkailuverkosto, Visit Sápmi.