Ensimmäiset uudet peltipoliisit ilmestyivät tienvarteen: väistely ja äkkijarrutus eivät enää pelasta välähdykseltä

Uusien peltipoliisien asennukset ovat loppusuoralla Heinolan ja Jyväskylän välillä. Käyttöön kamerat otetaan alkuvuonna.

nopeusvalvontakamera
Ensimmäinen 4-tielle Lusin ja Vaajakosken välille tuleva uuden sukupolven peltipoliisi asennettiin Sysmän Onkiniemeen.
Ensimmäinen 4-tielle Lusin ja Vaajakosken välille tuleva uuden sukupolven peltipoliisi asennettiin Sysmän Onkiniemeen.Markku Lähdetluoma / Yle

Äkkijarrutukset tai väistöt tiessä olevien silmukoiden kohdalla eivät enää pelasta kaahailijaa. Rikesakko tai sakko (siirryt toiseen palveluun) napsahtaa riippumatta kepulikonsteista, sillä uuden sukupolven tutkatekniikkaan pohjautuvat peltipoliisit mittaavat ajonopeuksia jopa 150 metrin päästä.

Kamera voi seurata 32 ajoneuvon nopeuksia samanaikaisesti eri kaistoilta.

Poliisin laskelmissa viiden vuoden aikana uusille tieosuuksille tulee 500 kameratolppaa, joissa kameroita on 150. Uuteen automaattivalvontaan tulee kaikkiaan 700 kilometriä. Uudet kamerat ja tolpat maksavat asennuksineen noin 4,4 miljoonaa euroa.

Ensi vaiheessa uusia peltipoliiseja tulee nelos- ja kuutosteille kaikkiaan 37. Uusia kameroita saadaan nelisenkymmentä: osa näistä menee kaupunkikeskustoihin. Kamerat tolppiin asennetaan ensi vuoden alkupuolella.

Tolppa tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaan katsomatta.

Heikki Ihalainen

Kamerat ovat ruotsalaisia ja Ruotsin poliisi on käyttänyt niitä jo vuosien ajan liikenteen valvonnassa.

– Ruotsissa on noin 2 000 tolppaa ja jokaisessa tolpassa on kamera. Suomi on vähän köyhempi valtio. Joka tolppaan ei kameraa riitä, paljastaa poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Valtatiellä 24, Lahden ja Vääksyn välillä, automaattista liikenteenvalvontaa on ollut jo 20 vuotta.
Valtatiellä 24, Lahden ja Vääksyn välillä, automaattista liikenteenvalvontaa on ollut jo 20 vuotta.Markku Lähdetluoma / Yle

Vanhatkin peltipoliisit pysyvät

Vanhat peltipoliisit säilyvät entisillä paikoillaan mitaten nopeuksia entiseen tapaan tiessä olevien silmukoiden avulla. Ne on todettu toimintavarmoiksi, vaikka silmukkamittauksessa tietyt puutteet ovatkin.

Tekniikka on niissäkin parantunut vuosien varrella. Kameroita on uusittu ja kuvat välittyvät poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Malmille langattomasti kaikista kameroista.

Suomen teillä on nykyisellään 971 peltipoliisia, tosin suurin osa niistä on ilman kameraa.

– Kameroita on käytettävissä enimmillään noin 130, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.

Peltipoliisit välähtävät noin 600 000 kertaa vuodessa. Puolet ajoneuvojen kuljettajista selviää huomautuksella.

Kuvamäärä on valtaisa, mutta poliisin liikenneturvallisuuskeskuksessa ollaan valmiina kuvatulvan kasvuun uusien peltipoliisien myötä.

– Suuntaus on ollut pitkään, että ylinopeuksien määrä liikennevirrassa on vähentynyt, lisäksi henkilökuntaa on vahvistettu, Pasterstein kertoo.

Yksi työntekijä käsittelee keskimäärin 15 000 huomautusta tai sakkoa vuodessa.

Uudet peltipoliisit saavat kamerat sisuksiinsa ensi vuoden alkupuolella.
Uudet peltipoliisit saavat kamerat sisuksiinsa ensi vuoden alkupuolella.Markku Lähdetluoma / Yle

Alennetun nopeuden risteysalueet valvontaan

Uusia peltipoliiseja on tulossa nelos- ja kuutosteiden ohella ainakin valtatielle 26 Haminan ja Taavetin välille. Lopuille mietitään vielä sijoituspaikkaa.

ELY-keskukset ovat yhdessä poliisin kanssa katsoneet uusille peltipoliiseille sopivimmat paikat. Automaattikameroita tulee tieosuuksille, joissa tapahtuu runsaasti onnettomuuksia.

Erityisesti alennetun nopeuden risteysalueita tullaan valvomaan automaattikameroilla.

Uudenmaan ELY-keskuksesta liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka on ollut mukana suunnittelemassa uusien peltipoliisien sijoituspaikkoja muun muassa 4-tielle Lusin ja Vaajakosken välille.

Tällä osuudella on tapahtunut paljon onnettomuuksia ja siellä on mitattu huomattavia ylinopeuksia.

– Monestihan puhutaan sakkorysistä. Ehkäpä 20 vuotta sitten peltipoliiseja ei ole asennettu kaikkein fiksuimpiin paikkoihin. Nyt niitä aletaan asentaa liittymiin ja niissä on monesti alennettu nopeusrajoitus.

– Rajoituksen noudattamisen ideana on nimenomaan se, että vältetään onnettomuuksia, Kelkka mainitsee.

Lusin ja Vaajakosken välille uusia tolppakameroita nousee 21.
Lusin ja Vaajakosken välille uusia tolppakameroita nousee 21.Markku Lähdetluoma / Yle

Ei enää silmukoita tien pintaan

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on ollut kehittämässä automaattivalvontaa poliisille jo 1990-luvulta lähtien. Hän kertoo, että huomattavin etu uusissa kameroissa on, että silmukoita ei tarvitse enää asennella tien pintaan.

– Tässä ei tarvitse olla enää sidoksissa silmukoihin, vaan ajonopeuksia voidaan seurata pidemmältä matkalta kuin aikaisemmin. Kamera voi seurata jopa 32 ajoneuvon nopeuksia samanaikaisesti eri kaistoilta.

Ehkäpä 20 vuotta sitten asennettuja peltipoliiseja ei ole kaikkein fiksuimmissa paikoissa.

Marko Kelkka

Vaikka tutka mittaa nopeuksia jopa 150 metriin asti, varsinainen nopeuden mittauspiste katsotaan aina erikseen paikasta riippuen, Ihalainen kertoo.

Uusien kameroiden lisäksi poliisille tulee kaksi uutta autoa, jotka varustetaan samoilla uudenaikaisilla tutkalaitteilla. Liikkuvia tutkapartioita on tulevaisuudessa kaikkiaan 25, joten poliisia näkee jatkossakin valvomassa ajonopeuksia myös tien päällä.

– Tolppa on siinä mielessä hyvä, että se tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaa katsomatta.

Tutkavalvontaa kaupunkien valoristeyksiin

Uusi tutkatekniikka on tulossa vauhdilla myös kaupunkivalvontaan, Ihalainen kertoo. Parhaillaan poliisilaitoksen käyvät neuvotteluja kymmenen kaupungin kanssa. Tässä vaiheessa varmistumassa ovat Helsinki, Tampere ja Turku.

– Vaikka olisi ollut halukkuuttakin laittaa vähän enemmän kaupunkikameroita, on todettu, että kaapeleita on tien alla niin paljon, että se on estänyt silmukoiden laittamisen. Tämä on ollut ongelma, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.

– Lisänä kameroihin on otettu vielä videovarmistus, jota voidaan käyttää hyödyksi varsinkin risteyksissä, kun ajetaan punaista päin. Kamerat ottavat videokuvaa jonkin aikaa aina kuvaushetkellä.

Ihalainen on vakuuttunut automaattikameroiden valvonnan hyödyistä.

– Tolppa on siinä mielessä hyvä, että se tekee työtä ympäri vuorokauden vuodenaikaan katsomatta. Se tekee sitä räntäsateessa ja lumisateessa. Poliisi voisi olla vähän nirsompi näihin asioihin, Ihalainen hymähtää.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen on ollut kehittämässä automaattista liikennevalvontaa 90-luvulta lähtien.
Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen on ollut kehittämässä automaattista liikennevalvontaa 1990-luvulta lähtien.Markku Lähdetluoma / Yle