Kultaseppien grand old man arvioi nykykoruja: "Niissä elää Fabergén henki" – katso kuvat taiturimaisista koruista

Lahden Sibeliustalon juhlanäyttelyn taidonnäytteissä pohditaan nykykorun olemusta ja esitellään perinteisiä kultasepäntaitoja.

Korut ja jalokivet
Kultaseppämestari Esko Timonen.
Esko Timonen tuntee kultasepänalalla "kaikki" ja on suosittu juhlapuhuja.Tuija Veirto / Yle

Kultaseppämestari Esko Timosta voi hyvällä syyllä kutsuta Fabergén oppipojaksi kolmannessa polvessa.

Timosen opiskeluvuodet ajoittuvat 1970-luvulle, jolloin kultaseppäkoulu siirtyi Helsingistä Lahteen. Tuolloin koulun johtajana ja opettajana toimi Olli Auvinen, jonka oppi-isä puolestaan oli koulun ensimmäinen kultatyön opettaja, pietarilaisen koulukunnan kasvatti ja Pietarissa syntynyt Georg Buchert.

Timonen on alallaan arvostettu opettaja ja koulutuksen kehittäjä. Vuonna 1997 hän oli mukana järjestämässä Lahden historiallisen museon Fabergé-näyttelyä, joka saavutti suuren suosion.

Nyt eläkepäiviään viettävä Esko Timonen kutsutaan edelleen mielellään paikalle ja puhumaan, kun korualalla kokoonnutaan – niin myös Lahdessa lokakuun alussa järjestettyyn Kultasepänalan koulutuksen 80-vuotisjuhlaseminaariin ja -näyttelyyn. (siirryt toiseen palveluun)

Koru.
Oona Sonnisen Gaiassa on taidokkaita yksityiskohtia.Tuija Veirto / Yle

Laadusta tinkimättä

Esko Timonen näkee monissa Sibeliustalon näyttelykoruissa ja -esineissä Fabergén henkeä. Se ilmenee vaikkapa aiheessa tai muotokielessä. Fabergén pajoilla haettiin innoitusta usein luonnosta: tehtiin kukkia, kasveja ja puita. Myös eksoottiset aiheet ja maailmat kiinnostivat.

Keskeistä kaikessa tekemisessä oli laatu.

Korut tehtiin ajan kanssa, käytiin läpi huolella ja tarkastettiin moneen kertaan. Töissä käytettiin ylellisiä materiaaleja. Metalleista suosikki oli platina.

– Koruja tilattiin paitsi hoviin Pietarissa, myös ympäri maailmaa. Laatu oli todella korkea: sitä ei voi kuin ihailla ja ihmetellä.

Mikko Pyykönen: Laputa.
Laputa: Mikko Pyykönen.Tuija Veirto / Yle

– Kun näin Mikko Pyykösen Laputan, mieleeni tulivat heti Fabergén mestarit. Heillähän pääsiäismuniin ja moniin muihin koriste-esineisiin kätkettiin joku yllätys, koska tsaari tykkäsi sellaisista kovasti.

– Ja tässähän on yllätys. Kun rasian pohjassa kääntää vieteriä, hopeinen, kaiverruksin koristeltu rasia soi ja kannen puu pyörii, sanoo Timonen.

Oona Sonninen: Gaia.
Gaia: Oona Sonninen.Eve Nieminen.

– Tässä Oona Sonnisen Gaiassa on käytetty taitavasti timantteja, valkokultaa ja emalitekniikkaa. Emalin alle on kaiverrettu kineettinen kuvio, joka on päällystetty läpinäkyvällä emalilla.

– Fabergén emalitaiteilijoiden töihin upea hohto saatiin aikaan juuri usean päällystekerroksen avulla, valaisee Timonen.

Pekka Kulmala: Kotimaisen jalokiven lumo
Kotimaisen jalokiven lumo: Pekka KulmalaEve Nieminen

Pekka Kulmalan Kotimaisen jalokiven lumo -sormuksessa ihastusta herättävät tekniikka ja materiaalit – kivenä Luumäen berylli, timantit ja useampivärinen kulta – sekä tinkimätön laatu, siitä pidettiiin kiinni Fabergén työpajoissa.

– Jalokiviä käytettiin tuolloin paljon, niitä saatiin Uralilta ja jalokivikaivoksista eri puolilta tsaarin suuriruhtinaskuntaa.

Minna Valonen: Talviyö
Talviyö: Minna Valonen.Eliza Rask

– Tästä Minna Valosen Talviyöstä tulee mieleen Alma Pihl. Hän suunnitteli muun muassa keisarillisen Talvimunan, jota on pidetty yhtenä kaikkien aikojen kauneimmista esineistä. Korussa on samaa henkeä kuin Alma Pihlin jääkoruissa, vaikka materiaalit ovat vaatimattomampia.

– Ilme on jugend-tyylinen, kuten useissa sen ajan koruissa, miettii kultaseppämestari Esko Timonen.

Fabergen Talvimuna Pushkin-museon näyttelyssä 2002.
Fabergen Talvimuna Pushkin-museon näyttelyssä 2002.Sergei Ilnitsky / EPA

Lue myös:

Vaarin perintökulta päätyi kilpailutöihin mummon suostumuksella – suomalainen Ildar Wafin kisaa koruilla Hyèresin muotifestivaalilla