Kiskobussien ongelmat kismittävät matkustajia: istumapaikat eivät riitä, junia korvataan linja-autoilla

VR:n mukaan se ei ole unohtanut hiljaisia rataosuuksia, vaikka ongelmat kiskobussiliikenteessä saavat käyttäjät epäilemään toista.

rautatieliikenne
Kiskobussi asemalla.
Petri Lassheikki / Yle

Ongelmat kiskobussiliikenteessä kismittävät matkustajia. Kiskobussit ovat ruuhka-aikoina täynnä, eikä istumapaikkoja aina riitä kaikille. Huollossa tai epäkunnossa olevia junia joudutaan korvaamaan linja-autolla. Matkustajien mielestä lipputarkastajia näkyy junissa aivan liian harvoin. Lisäksi junan lippuautomaatti ei aina toimi.

VR:n mukaan se ei ole unohtanut hiljaisia osuuksia, vaikka ongelmat kiskobussiliikenteessä saavat käyttäjät epäilemään toista. Liikenteen ongelmista on kertonut muun muassa Lieksan Lehti (siirryt toiseen palveluun).

Liikenne- ja viestintäministeriön tietoon ongelmia on tullut kaikkialta Suomesta. Tosin lippuautomaatin toimimattomuudesta ministeriössä ei ole tietoa kuin Joensuun ja Nurmeksen välillä.

Loma-aikoina matkustetaan kuin sillit suolassa

Helsinkiläinen Kati Hovi matkustaa junalla Helsingistä Lieksaan. Viimeinen pätkä Joensuusta perille Lieksaan taittuu kiskobussilla.

Syyslomaviikon torstaina kaikki matkustajat pääsivät istumaan, mutta aina näin ei ole.

Nainen istuu junassa.
Kati Hovi matkusti syyslomalla Lieksaan.Petri Lassheikki / Yle

– Loma-aikoina liikenteessä pitäisi kyllä olla vähän pidempi kiskobussi. Kyllä täällä aika lailla tungosta on. Toivoisi kyllä, että VR kiinnittäisi tällaiseen asiaan huomiota.

Kiskobussit kulkevat sähköistämättömillä rataosuuksilla, joilla matkustajamäärät voivat vaihdella suuresti. Kiskobusseja on käytössä koko maassa kuusitoista.

Joensuun ja Nurmeksen väli on yksi seitsemästä rataosuudesta, joilla dieselkäyttöiset kiskobussit liikennöivät.

Kaluston rajallinen määrä tekee tilanteen hankalaksi

VR:n matkustajajunaliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen kertoo, että yhtiö on saanut palautetta kiskobussiliikenteestä.

– Ongelmat ovat valitettavia, mutta ne pyritään ratkaisemaan.

Ihmisiä asemalaiturilla.
Etelästä tulevien matka jatkuu Joensuusta Nurmeksen suuntaan kiskobussilla.Petri Lassheikki / Yle

Koko kalusto on jo käytössä, eikä VR:n mukaan pelkästään ruuhkapiikkejä varten ole taloudellisesti järkevää hankkia lisää kiskobusseja. Uuden kaluston hankkimisen riskiä lisää se, että kaikki kiskobussiliikenne on liikenne- ja viestintäministeriön tilaamaa osto- ja velvoiteliikennettä. Liikenteen määrä on riippuvainen eduskunnan budjettipäätöksistä.

Nurmeksen välillä käytössä on vain yksi kiskobussi. Pieksämäen ja Joensuun välillä VR voi käyttää kahden kiskobussin junia ruuhka-aikoina. Aina sekään ei kuitenkaan riitä. Kolmatta kiskobussia Pieksämäen ja Joensuun välille ei ole saattavilla.

Suurimpina ruuhkapäivinä, jouluna ja juhannuksena VR käyttää ennakkoon tilattuja linja-autoja junien lisäksi. Myös yllättäviä ruuhkapiikkejä tasoitetaan linja-autoilla.

Lieksassa epäillään junayhteyden tahallista kampittamista

Lieksassa tyytymättömyys on mennyt jo niin pitkälle, että osa kaupunkilaisista ajattelee, että yhteyttä ajetaan tahallaan alas. Epäilyksiä lieksalaisissa herättää varsinkin takkuava lipunmyynti junassa ja lipputarkastajien näkymättömyys. Ongelmia junan lippuautomaatissa on ollut jo aikaisemmin. Pummilla matkustaminen vaikuttaisi olevan suhteellisen vähäriskinen matkustusmuoto. Lieksalaisten mielestä tämä vääristää matkustajamääriä alaspäin.

VR:n Juho Hannukaisen mielestä yhtiöllä on realistinen kuva matkustajamääristä. Matkustajamääriä arvioitaessa käytetään lipunmyyntilukujen lisäksi junan kuljettajan havaintoja ja lipputarkastuksista kertynyttä tietoa ilman lippua matkustavien osuudesta.

Lipputarkastuksia hoitavat HSL:n tarkastajat koko maassa.

Ministeriössäkin pohditaan matkustustilastojen luotettavuutta

Myös liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan epäilyksiä matkustajamäärien luotettavuudesta tulee toistuvasti. Ylitarkastaja Joel Karjalainen myöntää, että pelkkä lipunmyynti ei välttämättä anna oikeaa kuvaa, mutta toisaalta se ei ole ainoa tapa seurata matkustajamääriä. Lipunmyyntitietoa täydennetään erillisten matkustajalaskentojen ja lipputarkastusten tulosten avulla.

Ihmisiä junassa.
Petri Lassheikki / Yle

– Isossa kuvassa lipunmyyntitieto näyttäisi antavan varsin oikeansuuntaista tietoa matkustajamääristä, mutta esimerkiksi yksittäisten vuorojen kohdalla siinä voi olla paljonkin epätarkkuutta.

VR haluaa kasvattaa matkustajamääriä entisestään

Jokaisen myydyn lipun hinta kilahtaa VR:n kassaan, joten yhtiöllä on intressi pitää ilman lippua matkustaminen minimissä.

VR:n Juho Hannukainen painottaa, että yhteyksiin panostetaan ja kiskobussien matkustajamääriä halutaan edelleen kasvattaa. Raideliikenteen matkustajamäärät ovat tänä vuonna kasvaneet noin kuusi prosenttia. Hannukainen kertoo, että kasvua on ollut myös hiljaisilla rataosuuksilla.

– Lippujen hintoja on alennettu läpi koko verkoston, ei pelkästään suosituimmilla yhteysväleillä.

Hannukainen kertoo, että matkustajamääriä halutaan yhä kasvattaa, varsinkin ruuhkapiikkien ulkopuolella. Samalla myös ruuhkapiikkeihin halutaan varautua paremmin.

Kiskobussiliikenne jatkunee nykytasolla

Nykyinen osto- ja velvoiteliikenteen sopimus päättyy ensi vuoden lopussa. Uuden sopimuskauden valmistelu on jo käynnistetty liikenne- ja viestintäministeriössä. Lausuntokierroksella ministeriö on pyytänyt tuomaan esiin kiskobussiliikenteen ongelmia ja kehitystarpeita. Palautetta hyödynnetään uuden sopimuskauden valmistelussa.

Ylitarkastaja Joel Karjalainen kertoo, että vielä kiskobussiliikenteen jatkosta ei pysty sanomaan mitään varmaa, koska eduskunta myöntää rahoituksen vuosittain. Karjalainen sanoo, että ministeriön tavoitteena on, että nykyinen liikenne säilyy.

– Tämän hetken näköpiirissä ei ole, että liikenne ainakaan vähenisi.

Raideliikenteen kilpailutukseen uskotaan Ruotsin kokemusten perusteella

Koko Suomen raideliikenne on tarkoitus avata tulevaisuudessa kilpailulle. Tosin muista kun Etelä-Suomen liikenteen kilpailutuksesta ei ole vielä tehty päätöksiä.

Etelä-Suomessa kilpailutetun liikenteen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2022 kesällä.

Juna seisoo asemalla.
Petri Lassheikki / Yle

Joel Karjalainen kertoo, että ministeriössä kilpailutuksessa nähdään suuria mahdollisuuksia myös hiljaisille rataosuuksille. Karjalaisen mukaan Ruotsissa kilpailun ansiosta nimenomaan hiljaisilla osuuksilla on raideliikenteessä noustu uuteen kukoistukseen.

– Vuoroja on lisätty ja uusia asemia on avattu. Matkustajamäärät ovat moninkertaistuneet sen jälkeen, kun hiljaisten osuuksien liikennettä on alettu kilpailuttaa 1990-luvun alusta lähtien. Ei ole mitään syytä epäillä etteikö myös Suomessa kävisi näin.

Karjalainen kertoo, että lopullinen kilpailutusmalli ei ole vielä selvillä, mutta ministeriön suunnitelmissa on kilpailuttaa vilkasliikenteisistä ja vähäliikenteisistä rataosista muodostettavia kokonaisuuksia.

Karjalaisen mukaan oletuksena on, että ainakin valtaosassa kilpailutettavia kokonaisuuksia raideliikennettä operoivien yhtiöiden tulot muodostuisivat sekä julkisesta tuesta että lipputuloista.