Kiina käyttää sisäiseen turvallisuuteen enemmän rahaa kuin puolustusbudjettiin – vähemmistökansojen valvontaan panostetaan vuosi vuodelta enemmän

Kiinan sisäisen turvallisuuden määrärahat keskittyvät maakuntiin, joissa on Pekingin mielestä valtaa vaativia vähemmistökansallisuuksia.

Kiina
Aseistettuja poliiseja kadulla.
Kiinan hallinnon mielestä uhka ei tule ulkopuolelta vaan oman valtion sisältä.Rolex Dela Pena / EPA

Kiinan sotilaallisen mahdin kasvusta, merivoimien ja muun kaluston nykyaikaistamisesta on uutisoitu viime vuosina paljon. Naapurivaltiot ja Yhdysvallat katsovat Kiinan kansantasavallan uhkaavan niitä vuosi vuodelta enemmän.

Kiinan sisäisessä katsannossa uhka ei kuitenkaan tule ulkopuolelta vaan oman valtion sisältä. Jo vuodesta 2010 lähtien Kiina on käyttänyt sisäisen turvallisuuden tehostamiseen enemmän rahaa kuin ulkoiseen puolustukseen, kirjoittaa Washingtonissa toimiva Jamestown Foundation.

Tutkija Adrian Zenzin (siirryt toiseen palveluun) mukaan käännekohta oli vuonna 2010. Silloin Kiina budjetoi ensimmäisen kerran sisäiseen turvallisuuteen enemmän valtion varoja kuin ulkoiseen puolustusbudjettiin. Ero oli hyvin pieni, mutta havaittavissa.

Budjetin suuruus Kiinan Juaneissa
Seppo Suvela / Yle

Vielä vuonna 2014 ero oli alle yhden prosentin sisäisen turvallisuuden hyväksi. Suuri hyppäys tapahtui vuonna 2016. Silloin sisäiseen turvallisuuteen annettiin 13 prosenttia enemmän valtion varoja kuin puolustusvoimille. Sen jälkeen ero on vielä kasvanut.

Xinjiang ja Tiibet ovat uhkia

Kiinan keskusvalta ja hallitseva kommunistinen puolue eivät salaile sitä, että niiden tärkein tehtävä on pitää valtio yhtenäisenä ja rajat ennallaan.

Tästä on vuosikymmeniä maksanut kovaa hintaa Tiibetin autonominen alue ja nyt parin vuoden ajan Kiinan läntisin seutu, Xinjiangin autonominen alue.

Kiina miehitti Tiibetin 1950 ja on siitä lähtien systemaattisesti ja väkivaltaisesti muokannut sen kulttuuria, uskontoa ja väestöä.

Sisäisen turvallisuuden budjettirahat käytettiin pitkälti Tiibetin valvontaan vuoteen 2008 asti. Tämän jälkeen muslimitaustaisten uiguurien asuttama Xinjiang alkoi nousta Pekingin turvallisuusuhkaluokituksessa.

Kiinalainen lentotukialus.
Kiina laski vesille ensimmäisen lentotukialuksensa syyskuussa 2012.John Lee / EPA

Nyt Xinjiang on keskusvallan mielestä Kiinan vakautta eniten uhkaava alue. Asukkaiden valvonta siellä yltää kaikkialle. Toimittajien vapaa liikkuminen on mahdotonta, niin kuin Ylen kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi lyhyeltä käynniltään Kashgarista.

Euroopan unionin edustajat ovat pitkään pyytäneet Kiinalta lupaa päästä kiertämään Xinjiangia ja vertaamaan, ovatko mediatiedot Kiinan tiukoista otteista oikeita. Kiina ei ole tähän lupaa antanut.

Lue lisää:

Entä jos jokainen tekosi tallentuisi kameralle ja sinut pisteytettäisiin kansalaisena? Kiinassa se on pian totta

Kiina rakentaa verkkoa maailmalle – Googlen ex-toimitusjohtaja ennustaa, että Kiinan vaikutusvallan kasvu jakaa internetin kahtia