Katso missä valaat uivat – satelliittipaikannus paljastaa ryhävalaiden reitit

Tromssan yliopisto UiT on avannut internetissä sivuston, jossa voi seurata valaita lähes reaaliajassa. Satelliittiseurannassa on ryhävalaita, jotka vaeltavat Barentsinmereltä jopa Karibianmerelle asti.

valaat
Kaskelotti sukeltaa Andenesin edustalla Norjassa.
Kaskelotti sukeltaa Andenesin edustalla Norjassa.Vesa Vaarama / Yle

Tromssan yliopiston ja Norjan Merentutkimuslaitoksen tutkijat ovat syyskuussa merkinneet satelliittilähettimillä kymmenen ryhävalasta (Megaptera novaeangliae). Tarkoitus on seurata valaiden pitkää vaellusta lisääntymisalueille Karibianmerelle ja Länsi-Afrikan merialueelle.

Valaat käyvät pinnalla hengittämässä, jolloin niiden puhaltama vesisuihku voi näkyä kauas
Valaat käyvät pinnalla hengittämässä, jolloin niiden puhaltama vesisuihku voi näkyä kauas. Kuvassa on kaskelotti, joka voi olla sukelluksissa jopa kaksi tuntia kerrallaan.Vesa Vaarama / Yle

Merkityt ryhävalaat ovat syönnösalueillaan pohjoisella Barentsinmerellä. Ryhävalaat vaeltavat talven lähestyessä Norjan rannikolle ja vuonoihin silliparvien perässä ja edelleen eteläisille merialueille.

Paikannus useita kertoja vuorokaudessa

Satelliittipaikantimilla merkityt ryhävalat uivat tällä hetkellä Huippuvuorten itäpuolella. Etäisyys Norjan pohjoisimmasta pisteestä Nordkapista valaiden olinpaikkaan on noin 800 kilometriä.

Jokaisen valaan reitti on merkitty omalla värillä.
Jokaisen valaan reitti on merkitty omalla värillä. Reitillä olevasta pallosta näkee tarkan ajan, milloin lähetin on ollut yhteydessä satelliittiin.Kuvakappaus Tromssan yliopiston sivulta: https://whaletracking2018.uit.no/

Jokaisella kymmenestä satelliittivalaasta on oma tunnusnumeronsa. Kartalta voi seurata (siirryt toiseen palveluun) vaikka yhtä valasta kerrallaan.

Paikannuspisteitä on satelliittikartan mukaan parhaimmillaan tullut parinkymmenen minuutin välein. Yksi valaista on kuitenkin paikantunut alueella viimeksi lähes kuukausi sitten.

Paikannin on valaan evässä. Valaan olinpaikka ilmestyy kartalle, kun valas käy pinnalla ja yhteys satelliittiin toimii.

Seurantasivuston toivotaan lisäävän valasturismia

Tromssan yliopiston tutkijat toivovat valasseurannan avaamisen yleiseen jakeluun lisäävän ihmisten tietoutta valaista. Tiedon lisääntyminen voi myös edistää kiinnostusta valasturismiin.

Esimerkiksi Lofoottien pohjoispuolella Andenesissa on jo kymmeniä vuosia järjestetty suosittuja valasmatkoja.

Turisteja valassafarilla. Taustalla Andöyan saari Lofoottien pohjoispuolella.
Turisteja valassafarilla. Taustalla Andöyan saari Lofoottien pohjoispuolella.Vesa Vaarama / Yle

Andenesin lähellä merellä on 800 metrin syvänne, johon varsinkin nuoret kaskelotit (Physeler macrocephalus) tulevat syönnökselle. Valaat käyvät säännöllisesti pinnassa hengittämässä.

Syvänne on lähinnä Norjan rannikkoa oleva paikka, jossa isoja valaita pääsee varmuudella näkemään ja kuvaamaan. Alueelle pääsee laivalla noin puolessa tunnissa. Valassafarien järjestäjä takaa peräti 100 prosentin varmuuden valaiden näkemiseen.

Valaan koon tajuaa kunnolla vasta kun sen näkee läheltä.
Valaan koon tajuaa kunnolla vasta, kun sen näkee läheltä. Andenesin valasmuseossa voi ihmetellä oikeaa kaskelotin luurankoa.Vesa Vaarama / Yle

Voiko satelliittivalaat bongata rannikolla?

Satelliittipaikantimilla merkityt ryhävalaat tuovat aivan uuden kuvion valaiden bongauksen erityisesti Andenesissa, mutta myös koko Norjan rannikolla. Sivustolta on helppo nähdä milloin jopa 18 metriä pitkät ryhävalaat tulevat rannikolle.

Aivan eri asia on sitten se, pääseekö niitä näkemään rannalta tai edes veneestä. Satelliittikartan avulla mahdollisuus on kuitenkin suurempi kuin ilman sitä.

Harvinainen näky: kaskelotti ja delfiini liikkuvat yhdessä.
Harvinainen näky: kaskelotti ja delfiini liikkuvat yhdessä. Valastutkijan mukaan kyseessä on mahdollisesti emonsa menettänyt nuori delfiini, jonka kaskelotti on "adoptoinut".Vesa Vaarama / Yle

Andenesin valassafarialue on yksi paikka, jossa ryhävalaita nähdään säännöllisesti muiden isojen merinisäkkäiden ohella. Siellä voi nähdä kaskelottien ja ryhävalaiden lisäksi myös miekkavalaita (Orcinus orca), pallopäävalaita (Globicephala melas) ja sillivalaita (Balaenoptera physalus).

Lähteet: Universitetet i Tromsø – Norges arktiske universitet; Andenes Hvalsenter ; Store norske leksikon / hvaler och seler