Jos Saaristokatua ei olisi... Laskimme, minkä verran moottoritien kautta Kuopion keskustaan ajaminen kuormittaa ilmastoa

10-vuotias Saaristokatu on monen mielestä Kuopion kaunein katu. Mutta ajattelitko, että sen voi nähdä työmatkaliikenteen näkökulmasta myös ilmastotekona?

ilmasto
Saaristokadun silta Kuopiossa.
Video: Tältä näyttää kymmenvuotias Saaristokatu.

Kun Kallaveden ylittävää Saaristokatua suunniteltiin runsaat kymmenen vuotta sitten Kuopiossa, moni vastusti. Paikalliset keräsivät nimilistoja ja projektipäällikköä oltiin lähettämässä ulos kaupungista (siirryt toiseen palveluun).

Nyt Kuopion keskustan ja Saaristokaupungin katu on yleisesti hyväksytty ja tunnettu myös muualla Suomessa. Sitä pidetään yhtenä maan kauneimmista kaduista (siirryt toiseen palveluun).

Kaupunkisuunnittelijat sanoisivat, että katu on auttanut pitämään Kuopion kaupunkirakenteen suhteellisen tiiviinä. Kaupunkilaiset sanoisivat, että se on tuonut oikotien keskustaan. Tällä asialla on merkitystä myös ilmastolle.

Vertailimme Saaristokaupungista keskustaan menevien eri autoreittien päästöjä ja kulutusta. Vertailun perusteella Saaristokadun kautta ajaminen on hiilidioksidipäästöjen kannalta moottoritietä parempi vaihtoehto varsinkin Keilankannasta, mutta myös Rautaniemestä. Sama pätee bensankulutukseen.

Hiukkaspäästöjen kannalta Saaristokadun kautta ajaminen oli parempi vaihtoehto kaikista kolmesta kohteesta. Kauimpana etelässä sijaitsevalta Pirttiniemen alueelta lähdettynä sen sijaan moottoritie olisi ollut CO2-päästöjen ja bensankulutuksen kannalta parempi vaihtoehto.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Grafiikka ajomatkan päästöistä.
Yle

Näin vertailu tehtiin

Mallinsimme hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt sekä bensankulutuksen Teknologian tutkimuskeskus VTT:n sivuilta löytyvän Lipasto-päästötietokannan (siirryt toiseen palveluun) avulla.

Päästöt laskettiin yhtä esimerkkiautoa kohden. Esimerkkiauto oli vuosimallia 2006, koska se edustaa suomalaisten autokannan keski-ikää.

Vertailussa moottoritietä pitkin ajetun osuuden päästöt laskettiin VTT:n tietokannan maantieajon päästötietojen mukaan. Muiden osuuksien päästöt – siis myös moottoritien kautta kulkevien reittien katuverkolla kulkevan osuuden päästöt – laskettiin katuajon päästötietojen mukaan.

Keilankannan reitit laskettiin lähtöpisteenä Matkusniemenkatu, Pirttiniemen reitit lähtöpisteenä Muikkukatu ja Rautaniemen reitit lähtöpisteenä Liito-oravankatu.

Kannattaa silti muistaa, että...

Vertailu on suuntaa-antava. Se perustuu etäisyyksiin, eikä siihen ole laskettu mukaan esimerkiksi ruuhkien tai liikennevaloihin pysähtymisen merkitystä. Myös katujen rakentamisen ilmastovaikutukset on jätetty pois.

Vertailu ei myöskään ota huomioon sitä, kuinka moni alueen asukas kulkee töihin busseilla tai pyörillä. Joukkoliikenteen käyttö Saaristokaupungissa on ollut kovassa kasvussa.

Lisäksi moni eteläkaupunkilainen kulkee töihin polkupyörällä. Varsinkin Keilankannan alueelta lähdettynä keskustaan pääsee pyörällä lähes samassa ajassa kuin autolla. Kauempaa Saaristokadulla ei niinkään ole merkitystä pyöräilijälle.

Jos Saaristokaupunki olisi rakennettu ilman Saaristokatua, moni kuopiolainen joutuisi valitsemaan työmatkalleen ilmaston kannalta huonomman reitin.

Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että pyöräily, joukkoliikenteen käyttö ja kimppakyydit ovat ilmastolle suurempia palveluksia kuin lyhyemmän ajoreitin valitseminen autolla.

Toisaalta Saaristokaupunki edustaa muutenkin jo ohi menevää suuntausta kaupunkirakentamisessa – myös ilmaston näkökulmasta. Nyt kaupungit pyrkivät yhä tiiviimpään rakenteeseen. Hyvä esimerkki uudesta suuntauksesta on Kuopiossa Savilahti.

Saaristokatu avattiin tasan kymmenen vuotta sitten 24.10.2008. Merkkipäivän kunniaksi Pölhön saaren grillikatoksella järjestetään pienimuotoinen 10-vuotisjuhla kello 14–17 (siirryt toiseen palveluun).