1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Italia

Analyysi: EU:n nollasakot eivät pelota Italian avokätistä populistihallitusta

Italian hallitus rikkoo talouskurisääntöjä, koska se uppoaa äänestäjiin eikä sanktioita tule, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Italia
Puoluejohtaja Matteo Salvini puhuu La Legan puolukokouksessa Italian Bergamossa.
Puoluejohtaja Matteo Salvini etsii hengenheimolaisia eurooppalaiseen liittoumaan.Paolo Magni / EPA

Strasbourg– Italia on Italia, perusteli Jean-Claude Juncker viime torstaina sitä, miksi hänen johtamansa EU-komissio on suhtautunut tähän saakka joustavasti Italian aiempien hallitusten rahankäyttöön.

Eilen kävi selväksi, että jouston rajat ovat tulleet vastaan, kun komissio torjui Italian jättämän budjettiesityksen ensimmäistä kertaa unionin historiassa.

Komission mielestä rajusti alijäämäinen budjetti uhkaa pahentaa Italian velkaongelmaa. Hallituksen vastaus tuli jo ennen komission virallista päätöstä.

– B-suunnitelmaa ei ole, sanoi pääministeri Giuseppe Conte, ja toisti, ettei hän voi hyväksyä budjetin muuttamista komission pyynnöstä.

– Kukaan ei ota euroakaan pois tästä budjetista, säesti hallituspuolue La Legan johtaja Matteo Salvini.

Budjetti on kokoelma La Legan ja sen hallituskumppanin Viiden tähden liikkeen vaalilupauksia. Kalliimmasta päästä on eräänlainen kansalaispalkka, joka takaa enintään 780 euron minimitoimeentulon ja lupaa nostaa viisi miljoonaa italialaista köyhyydestä. Lega puolestaan ajoi läpi veronkevennyksiä.

Hallitus tiesi jo budjettia tehdessään, että se ei noudata EU:ssa sovittuja sääntöjä taloudenpidosta. Italia on sitoutunut pienentämään 130 prosentin velkataakkaansa, mutta esitys kasvattaa velkaa.

EU:n vajesääntöjen yksi tarkoitus on ohjata jäsenmaat tekemään sellaisia budjetteja, jotka vähentävät velkaantumista. Italian kohdalla tämä mekanismi ei nyt toiminut.

Miksei? Yksi syy voi olla koko järjestelmän uskottavuudessa. Heinäkuussa 2016 samainen Junckerin komissio päätti ehdottaa, että Portugalille ja Espanjalle ei koidu seuraamuksia vajesääntöjen rikkomisesta, vaikka kummankin maan todettiin laiminlyöneen pyrkimykset saada vajeensa alle kolmen prosentin.

Sääntöjen mukaan tästä pitäisi seurata sanktiona sakko, jonka suuruus on enintään 0,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Jäsenmaat vahvistivat myöhemmin, että sakon suuruus jää nollaan euroon molempien maiden osalta.

Tämä ei liene jäänyt huomaamatta Salvinilta ja Viiden tähden liikkeen johtajalta Luigi di Maiolta. Yhdellekään jäsenmaalle ei ole vielä koskaan määrätty sanktioita ylenpalttisista vajeista.

Voi toki kysyä, miten järkevää olisi määrätä miljardiluokan sakot valtiolle, jonka ongelma on nimenomaan rahapula. Järjestelmä muistuttaakin sikäli ydinasetta, että sen on tarkoitus toimia paljon paremmin pelotteena kuin oikeasti laukaistuna.

Toinen syy sääntöjen uhmaamiselle on, että Italian hallituspuolueiden vaalimenestys on osin seurausta juuri EU:n talouskurisääntöjen kritisoimisesta. Lega ja Viiden tähden liike tuskin näkevät mitään syytä noudattaa edellisen hallituksen tekemiä sitoumuksia esimerkiksi rakenteellisen eli suhdanteista putsatun alijäämän pienentämisestä.

Miksi puolueet jatkaisivat linjaa, jota moittimalla ne voittivat vaalit?

Jos ja kun Italian hallitus ei peräänny, komissio päätynee ennemmin tai myöhemmin taas sanktiopäätöksen äärelle. Silloinkin joku varmasti kysyy, mitä järkeä on pistää Italia maksamaan miljardisakot, joita varten se joutuisi mitä ilmeisimmin lainaamaan lisää rahaa markkinoilta.

Lue seuraavaksi