Ensimmäistä kertaa Suomessa: museossa pohditaan kuka murhasi porvaristalon keittäjän

Hämeenlinnan kaupunginmuseon Palanderin talossa toteutetaan ensimmäinen suomalaisessa museossa järjestetty murhamysteeri marraskuussa.

museot
Nainen vanhassa talossa
"Tervetuloa murhataloon!" Hämeenlinnan kaupunginmuseon tutkija Liisa Koskelainen eläytyy leskirouva Hilda Tavastkallioksi.Timo Leponiemi / Yle

Leskirouva Hilda Tavastkallion keittäjä Saara Kangas on raa'asti murhattu. Mysteerin ratkaisijat kuuntelevat hämärässä huoneessa Hildan kuvausta murhaillan tapahtumista. Kohta tulee komento ja lattialautojen narina saattaa vieraat seuraavaan huoneeseen, jossa odottaa uusi roolihenkilö. Tässä lähtökohta, jonka museovieraat saavat, kun he pääsevät ratkaisemaan kiperää murhamysteeriä.

Museovirasto ja Suomen Museoliitto vahvistavat, että murhamysteeri esitetään museossa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Museomurhamysteerin idean isä, museolehtori Jyrki Nissi Hämeenlinnan kaupunginmuseosta myöntää auliisti syyn uudenlaiseen tapaan houkutella yleisöä museoon.

– Me haluamme tavoitella yhä uusia asiakkaita, nuoria aikuisia ja kenties vanhempiakin.

Hämeenlinnan kaupunginmuseo on parin viime vuoden aikana ollut muutenkin innokas asiakashankinnoissaan. Museo muutti pari vuotta sitten aivan Hämeenlinnan ydinkeskustaan, Skogsterin taloon. Museossa on järjestetty keskiviikkoiltaisin luentoja, joiden suosio on ollut suurta, osin aihevalintojenkin vuoksi.

– Uskon kyllä, että murhamysteerin ohella ihmiset saavat kokea aitoa museotunnelmaa. Näkevät ainakin sen, miten porvarisperheissä asuttiin sata vuotta sitten. Toivottavasti kipinä käydä yleisemminkin museoissa syttyy mysteerin kautta, toivoo Jyrki Nissi.

Vanha puinen talo
Palanderin talo rakennettiin porvariskodiksi 1860 luvulla. Kotimuseona se on toiminut yli 20 vuotta. Nyt se on ensimmäinen museo, jossa esitetään murhamysteeri.Antti Ruonaniemi / Yle

Toiminta ja museokortti tuovat yleisöä

Murhamysteeri on uusin valtaus museoalalla, mutta muutenkin museoissa on panostettu yhä enemmän erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi pakohuoneidea on levittäytynyt Suomen historiallisiin linnoihin Turussa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnan Olavinlinnassa. Neljättä vuotta käytössä ollut, 280 museoon pääsylipun tarjoava museokortti on myös saanut suuren suosion.

Museovirastossa ja Suomen Museoliitossa museoiden uudet toiminnat otetaan vastaan lämmöllä.

– Nämä ovat pelkästään hyvä asia. Ne tuovat esille kahdenlaista eri trendiä, mitä museoalalla on meneillään, selittää Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä.

– Ensinnäkin museotiloja käytetään eri lailla ja tarjontaa tuodaan laajemmalle joukolle ihmisiä. Toiseksi museoissa siirrytään esinekeskeisyydestä tarinakeskeisyyteen.

Tulokset puhuvat puolestaan. Viime vuonna Suomen museot tekivät kaikkien aikojen kävijäennätyksen, yli 7,1 miljoonaa vierailijaa.

Palanderin talo on oivallinen mysteeripaikka

1860-luvulla rakennettu Palanderin talo on suuri porvaristalo Hämeenlinnan keskustassa. Porvarisperheen elämää esittelevä kotimuseo siitä tuli vuonna 1995.

Nuori nainen vanhassa talossa
Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi Eva Sirén on innoissaan uudesta näyttelijänroolistaan. Hän on murhamysteeritalon tytär Amalia Tavastkallio.Antti Ruonaniemi / Yle

– Tämä talo huokuu Agatha Christie -tunnelmaa, joten murhamysteeri sopii mainiosti Palanderin taloon, naurahtaa museolehtori Jyrki Nissi.

Murhamysteerin järjestää museolle Mysteeri Experience -yhtiö. Yhtiön luova johtaja Emmi Kärnä pitää museoon tehtävää murhamysteeriä mielenkiintoisena, mutta myös haastavana toteuttaa. Myös museovierailijoille mysteeri on visainen.

– Kyllä tässä saa käyttää niitä Hercule Poirotin harmaita aivosoluja, jos aikoo murhaajan selvittää, hymyilee Emmi Kärnä viitaten Agatha Christien kuuluisaan salapoliisihahmoon.

Murhamysteeri kiinnostaa ihmisiä

Hämeenlinnan kaupunginmuseon ja Suomen museoiden ensimmäinen museomurha on saanut yleisön innostumaan.

– Me kerroimme asiasta netissä ja laitoimme pariin roskalaatikkoon mainokset. Kun aloimme miettiä mainontaa perusteellisemmin, huomasimme, että mysteeri on loppuunmyyty, ihmettelee Jyrki Nissi.

Murhamysteeripeliä pelataan neljänä marraskuun lauantaina. Kaikkiaan pelissä on 83 lähtöä, joissa jokaisessa on 2-8 henkilöä mysteeriä selvittämässä.

– Murhamysteerit ja pakohuoneet ovat esimerkkejä siitä, että ihmiset haluavat television ja nettimaailman lisäksi myös toiminnallisia kokemuksia, arvioi luova johtaja Emmi Kärnä.

Suuren suosion vuoksi murhamysteeritoiminta jatkuukin Hämeenlinnassa helmikuussa. Lienee selvää, että Palanderin talossa on Suomen museoiden ensimmäinen murhamysteeri, mutta tuskin viimeinen.