Onko määräaikaisuuksien lisääminen avain työmarkkinoiden pattitilanteeseen? EK kannattaa ajatusta, naisvaltainen Tehy tyrmää täysin

Työnantajaleirissä pääministerin työllisyysperustelut ja vaikutukset eivät vakuuta. Tilanne voidaan ratkaista nopeammin ja hoitaa naisten asemaa myös muilla tavoin.

irtisanominen
Tarjoilija viinilaseja kädessään.
Ravintola-alalla on paljon määräaikaista työtä.AOP

Määräaikaisten töiden edistämisellä voi olla selvemmät työllisyysvaikutukset kuin kiistellyllä irtisanomisten helpottamisella.

Työnantajakeskusjärjestön pääekonomisti Penna Urrila on käynyt läpi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luonnoksen taustaselvityksiä ja päätyy siihen, että määräaikaisuuksien helpottamisella on selkeämmät vaikutukset Suomen talouteen. Urrila esittää kiistaan päinvastaisia perusteluja kuin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt.

Urrila purkaisi ehdotuksellaan myös työmarkkinoiden pattitilanteen ja toistuvat työtaistelutoimet.

EK:n Urrilan mukaan hallituksen esittämän irtisanomislain vaikutukset näkyvät työmarkkinoilla vasta pitkän ajan kuluttua, jos sittenkään. Määräaikaisuuksien helpottamista alle 10 hengen yrityksissä voitaisiin käyttää paljon aikaisemmin ja sillä vältettäisiin sen odottelu, miten irtisanomislakia aletaan työpaikoilla ja oikeudessa käyttää.

– Hallituksen kaavaileman lakimuutoksen todellinen vaikutus yritysten arkeen muovautuisi vasta vuosien kuluessa, kun oikeustapauksia olisi kertynyt riittävästi, Urrila näkee.

Urrilan mukaan määräaikaisuuden helpottaminen voidaan kirjoittaa niin, että sen käytössä vältyttäisiin pahimmilta ylilyönneiltä. Urrila ei yksilöi ylilyöntejä tarkemmin lähettämässään tiedotteessa, mutta viittaa määräaikaisuuksien liialliseen yleistymiseen ja esillä olleeseen ehdotukseen, jossa pienet yritykset saisivat tehdä ilman perusteluja määräaikaisuuden vain kerran.

Naisten tilanne huomioitava

Urrilan mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen ei olisi ylilyönti myöskään naisille. Hänen mukaansa esimerkiksi pääministeri Sipilän ja muiden käsitys määräaikaisuuksien helpottamisen kohdistumisesta naisiin on pitkälti väärinkäsitys.

Hän myöntää, että naisilla on selvästi miehiä enemmän määräaikaisuuksia. Alle 10 hengen yrityksessä sukupuolijakauma on Urrilan mukaan kuitenkin suhteellisen tasainen ja käsitys naisten määräaikaisuuksien yleisyydestä tulee siitä, että naisia on enemmän töissä julkisella sektorilla, jossa määräaikaisuudet ovat hänen mukaan paljon yleisempiä kuin yksityisellä puolella.

Urrilan siirtää esityksensä vaikutusten ratkaisuja myös paljon puhuttaneeseen ja hallituksen kariutuneeseen perhevapaauudistukseen.

– Naisten määräaikaiset sopimukset ovat iso tasa-arvokysymys, mutta toimivina ratkaisuina ovat tasa-arvoinen perhevapaauudistus sekä julkisen sektorin johtamiskäytäntöjen kehittäminen.

Naisavaltaiselta Tehyltä täystyrmäys pienen piirin esitykselle

Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan järjestö Tehy tyrmää tuoreeltaan pattitilanteen purkamisen helpottamalla määräaikaisia työsuhteita. Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan ratkaisuesitys on tehty pienessä piirissä naisvaltaisia aloja kuulematta.

Järjestö pitää selvänä, että muun muassa EK:n kannattamaa ehdotusta käytetään naisia vastaan.

–On selvää, että kovin moni pienyritys ei enää palkkaisi lisääntymisikäisiä naisia suoraan vakituiseen työsuhteeseen, kun he voisivat käyttää tätä määräaikaisuusväylää laillisesti, Rytkönen paheksuu.

Rytkönen pitää outona ajatusta, että määräaikaisuuden yhteydessä puhutaan tasa-arvosta ja perhevapaiden uudistamisesta, kun esityksellä otettaisiin tasa-arvomielessä iso harppaus taaksepäin. Järjestön mukaan esitys vaikuttaisi siihen, että lähes kaikissa yrityksissä voisi jatkossa olla koko työvoima määräaikaisissa työsuhteissa. Yrityskoon rajaus ei menisi läpi perustuslain vastaisena.

Esityksillä ei ole eroja työllisyyteen

Urrilan arvion mukaan sekä irtisanomislain että määräaikaisuutta edistävän esityksen talous- työllisyysvaikutukset päätyvät aika lailla tasapeliin. Molemmissa ehdotuksissa työllisyysvaikutukset jäävät pieniksi.

Taloustutkimusten mukaan molemmilla esityksillä voi olla yleisiä vaikutuksia talouden niin sanottuun joustavuuteen. Työvoiman vaihtuvuus ja esimerkiksi työnteon sopeutuminen taloustilanteen mukaan vaikuttavat Urrilan ja hänen siteeraamiensa tutkimusten mukaan enemmän kuin esitysten työllisyysvaikutukset.

– Tutkimusnäyttö irtisanomisten helpottamisen vaikutuksesta on vaihtelevaa, ja vaikutukset työllisyyteen jäävät hallituksen kaavailemalla mallilla vähäisiksi. Sen sijaan vaikutukset työmarkkinoiden dynamiikkaan ja tuottavuuteen voisivat olla merkittävämpiä, Urrila siteeraa tutkimuksia.

Myös yrittäjät ovat EK:n kyselyissä halunneet aikaisemmin lisätä määräaikaisuuksia. Urrilan toteaa tiedotteessaan, että sekä omien että muiden mielipidetiedusteluihin pitää suhtautua varauksella, koska ne ovat alttiitta sille, mitä ja miten kysytään.

Lue myös:

Pääministeri Sipilä työmarkkinatilanteesta: Julkisuudessa ollut ratkaisuehdotus ei kelpaa – määräaikaisuuksien helpottaminen heikentäisi naisten asemaa