Mitä tehdä, kun läheisesi tarvitsee vanhainkotipaikan tai hoitoapua kotiin? Näin löydät tietoja ja apua

Vanhusten asumispalvelujen jonoja vahditaan, ja arvioinnin hoitopaikan tarpeesta tekee asiantuntijaryhmä.

Vanhukset ja ikääntyminen
Ruusukorttelin asukkaat
Ruusukorttelissa asuvat Aili Sjöroos ja Anneli Virta.Minna Rosvall / Yle

Yli 80-vuotiaat ystävättäret Aili Sjöroos ja Anneli Ranta asuvat Turun Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksessa. Molemmat jonottivat paikkaansa vuosia. Tiedon asunnoista he saivat tuttujen ja sukulaisten kautta. Toisaalta Ruusukorttelissa asuminen on vuokra-asumista, joten sitä ei voi verrata kunnalliseen hoitopaikkajonoon.

– Olisin pärjännyt kotona, mutta poika ei antanut minun olla siellä yksinään. Olin viisi vuotta jonossa. Täällä täytyy olla omatoiminen. Apua saa, mutta en vielä tarvitse hoitajaa. Omassa kodissa saa olla rauhassa, ja yhteisissä tiloissa tavataan muita asukkaita, kertoo Sjöroos.

– Kävin vuosia täällä Ruusukorttelissa vetämässä jumppia, sen jälkeen hain tänne asumaan. Hakemus oli sisällä kolme vuotta. Minulle sopii tämä asumismuoto. Vedän edelleen jumppia, ja erilaisissa touhuissa on mukavaa olla mukana, kertoo Anneli Virta.

Mutta miten omalle läheiselleen saisi asuinolosuhteet, joissa he olisivat yhtä tyytyväisiä kuin Aili ja Anneli? Tiedonhaku vaatii seikkailua netissä, mutta useat kunnat tarjoavat neuvoja myös puhelimitse – jotkut jopa ympärivuorokautisesti.

Senioripuhelimessa tai ikäpisteessä autetaan henkilökohtaisesti

Vanhus- ja vammaispalveluita johtava palvelualuejohtaja Sari Ahonen tietää, että tiedonsaannissa on puutteita. Ahonen kannustaa käyttämään Turussa senioripuhelinta, (siirryt toiseen palveluun) jossa vastataan kysymyksiin arkisin kello 9–15. Turun Humalistonkadulla sijaitsevassa Poijussa on ikäihmisten palvelutori, josta saa tietoa paikan päältä.

Koti on ensisijainen vanhuksen asuinpaikka.

Sari Ahonen

– Tiedonsaantia parantaa uusi maakunnallinen sähköinen alusta, joka on käytössä vuodenvaihteesta lähtien vuorokauden ympäri. Sieltä iäkkäät ja heidän omaisensa voivat etsiä tietoa Varsinais-Suomen kaupunkien, yksityisten palvelutarjoajien ja järjestöjen palveluista, kertoo Ahonen.

Porissa ikäihmisiä neuvotaan seniorineuvolassa. Ikäpisteen puhelimeen (siirryt toiseen palveluun) vastataan ympärivuorokautisesti. Raumalla omaiset voivat tehdä läheisestään Huoli-ilmoituksen (siirryt toiseen palveluun). Nettilomakkeelle kirjoitetaan tiedot henkilöstä ja huolenaihe. Huoli-toimintamallin ovat kehittäneet yhteistyössä Vanhustyön keskusliitto ja Mikkelin kaupunki.

Katso netistä -lausahdus ei auta

Turun Seudun Vanhustuessa (siirryt toiseen palveluun) on havahduttu siihen, että digitaalinen maailma ei avaudu kaikille.

– Vanhukset saavat usein vastauksen 'Kato netistä'. Meillä on paljon ikääntyneitä, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja. Se on ihan todellinen ongelma, pohtii vapaaehtoinen Marja Tuohimaa.

Muistutuksia olisi hyvä tehdä, kun tuntuu, että asiat eivät suju.

Sari Huusko

Turun kaupungin sosiaaliasiamies (siirryt toiseen palveluun) Sari Huusko ihmettelee, miksi muistutuksia vanhusten hoidon puutteista ei tule hänen korviinsa. Tässäkin taustalla voi olla tiedonpuute.

– Niitä tehdään jonkun verran, mutta ei ehkä niin paljon kuin julkisuudessa joskus annetaan ymmärtää. Muistutuksia olisi hyvä tehdä, kun tuntuu, että asiat eivät suju. Silloin niihin saataisiin yksilötasolla korjausta, pohtii Huusko.

Kotikäynti tarvitaan toimintakyvyn mittaamiseksi

Netissä ei sentään vanhuksen vointia arvioida, vaan yhteydenottojen jälkeen sovitaan käynti vanhuksen kotiin.

Turun kaupungin palvelualuejohtaja Sari Ahonen kertoo, että kotihoidon työntekijät pohtivat avun tarvetta. Kotona asumisen tueksi on mahdollista saada sauna-, ateria-, kaupparinki- ja turvapalvelua sekä siivousseteleitä. Tukipalvelujen tarkoitus on tukea iäkkään toimintakykyä, jotta tämä pystyy asumaan turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään.

– Kotihoito on ensisijainen vaihtoehto. Valtakunnalliset linjaukset ja vanhuspalvelulaki lähtevät siitä, että koti on ensisijainen vanhuksen asuinpaikka, painottaa Ahonen.

Hoitopaikkatarpeen arvioi asiantuntijaryhmä

Yleisönosastokirjoituksissa ja kuulopuheissa vilisee tarinoita, joissa kotona asuvien vanhusten luona vierailee ambulanssi todella usein. Kohtauksia ja kolotusta tulee silloinkin, kun kotihoidon työntekijät eivät ole paikalla. Ambulanssin käyttö ja päivystyksessä käynti tuo myös ylimääräisiä kustannuksia vanhukselle. Milloin tietää, onko omainen hoitopaikan tarpeessa?

– Jos vähän väliä tulee tarvetta päivystyksessä käynnille, on se oire siitä, että tilanne ei ole kotona hallinnassa, myöntää Turun kaupungin palvelualuejohtaja Sari Ahonen.

Hoitopaikan saaminen tehostetun palveluasumisen yksiköstä eli kansanomaisesti sanottuna vanhainkotipaikan saaminen vaatii kuitenkin arviointiryhmän lausunnon (siirryt toiseen palveluun). Lääkäri, hoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä selvittävät vanhuksen palvelutarpeen. Tätä ryhmää kutsutaan SAS-ryhmäksi. Lyhenne tulee sanoista: selvitä, arvioi, sijoita.

– Aluksi pyritään järjestämään kaikki mahdolliset tukimuodot kotiin. Jos sekään ei riitä, silloin harkitaan ympärivuorokautista palveluasumista. Vanhuksen selviytymiskyky arjen asioissa ja omaisten osallistuminen hoitoon otetaan huomioon, kertoo Sari Ahonen.

Vanhainkotipaikkajono esillä nettisivuilla

Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on vähintään puolen vuoden välein kerrottava, missä ajassa ikäihminen voi saada hakemansa sosiaalipalvelut. Porissa yli kolme kuukautta jonottaneita oli tämän vuoden toukokuussa kaksi. (siirryt toiseen palveluun)

Tieto jonojen tilanteesta löytyy eri kaupunkien omilta nettisivuilta.

Jono tehostettuun palveluasumiseen vaihtelee luonnollisesti avuntarvitsijoiden määrän mukaan. Vuoden 2018 lokakuun lopulla Turun jonossa oli noin 70 henkilöä. Se ei ole Turun kokoisessa kaupungissa palvelualuejohtaja Sari Ahosen mielestä hurjan iso määrä. Yli kolme kuukautta jonottaneita oli viimeksi vuoden 2017 alkupuolella, joten vanhuspalvelulain määräys toteutuu Turussa. (siirryt toiseen palveluun)Kaupunki on ostanut tarpeen tullen lisäpaikkoja.

– Keskimääräinen jonotusaika on 26 vuorokautta. Välillä jonottajia ruuhkautuu sairaalaan ja joudumme ostamaan lisää paikkoja, kertoo Ahonen.

Ahosen mukaan lomien ja pyhien jälkeen yhteydenottoja tulee ruuhkaksi asti. Silloin omaiset ovat käyneet vierailemassa vanhusten luona ja pohtivat, tarvitseeko läheinen apua.

Hoidon tarpeen selvittämisen jälkeen alkaa pohdinta, onko kunnallinen vai yksityinen hoitopaikka oikea vaihtoehto omalle läheiselle.