Unohtuuko suomalaisilta renkaanvaihtotaito? Tunkki ja vararengas jo katoamassa peräkonteista

Myös rengashotellien suosio kasvaa jatkuvasti.

Renkaanvaihto
Nastarenkaat.

Kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen (siirryt toiseen palveluun) vaihdattaa renkaansa ammattilaisella (Kauppalehti), ja trendi on kasvava. Syitä tee-se-itse -innostuksen laantumiseen rengasrumbassa on monia. Yksi merkittävä syy piilee nykyautojen takakonteissa. Sieltä ei nimittäin tunkkia ja vararengasta enää löydy.

Moottori -lehden vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) yhdessäkään uudessa automallissa ei ollut täysikokoista varapyörää vakiovarusteena. Lehti selvitti yhteensä 32 suositun automallin varapyörätilanteen. Autoja maahan tuovat firmat perustelevat vararenkaan puuttumista muun muassa päästö- ja kustannusseikoilla sekä asiakkaiden haluttomuudella tehdä renkaanvaihtoja tien päällä.

Perinteinen tapa renkaiden omatoimiseen vaihtoon on ollut käyttää auton mukana tullutta tunkkia ja työkaluja. Nykyään vararenkaan tilalla on paikkaussarja, jolla saa puhjenneelle pyörälle sen verran painetta, että pääsee lähimmälle korjaamolle. Vararengasta paikkausaine ei kuitenkaan korvaa, sillä se ei tahdo toimia kovassa pakkasessa.

Jos aamulla työmatkalla rengas puhkeaa, niin ei sitä ole kiva marraskuisessa räntäsateessa tien vieressä alkaa yksin vaihtamaan

Jukka Tolvanen, Autoliiton viestintäpäällikkö

Jos tunkki ja vararengas, nykyään tilaa säästävä minipyörä, takakontista löytyvät, ei niilläkään pitkälle pötkitä.

– Nykyään autoissa mukana tulevat tunkit ovat hyvin heppoisia ja likimain kertakäyttöisiä, eikä niitä ole tarkoitettu koko rengassarjan vaihtoon käytettäväksi, sanoo Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen.

Vararenkaan puuttuminen, ja osittain myös mukavuudenhalu, näkyvät Autoliitossa, jossa vuosittaisista avunantotapauksista 15 prosenttia liittyy rengasongelmiin. Tämä tarkoittaa liki 10 000 keikkaa vuodessa rengasrikkojen vuoksi.

– Jos aamulla työmatkalla rengas puhkeaa, niin ei sitä ole kiva marraskuisessa räntäsateessa tien vieressä alkaa yksin vaihtamaan. Eikä se ole edes kovin turvallista vaan helpompi on kutsua apua paikalle, Jukka Tolvanen sanoo.

Ei siinä paljon tuntipalkoille pääse, jos itse vaihtaa

Juha Hasanen

Lisäksi autojen uusi tekniikka havainnoi renkaiden kuntoa ja ikää. Uusissa autoissa on pakollisena varusteena rengaspainevahti, joka ilmoittaa kuljettajalle, jos paineet poikkeavat oikeasta arvosta. Aktiivisessa järjestelmässä jokaisessa renkaassa on paineanturi, passiivisessa auton järjestelmä laskee renkaiden pyörimisnopeudesta, onko rengaspaine kohdallaan.

Mukavuudenhalu ja tilanpuute ajavat hotelliin

Työkalujen puuttuminen on siis yksi syy siihen, ettei renkaita vaihdeta enää itse. Mukavuudenhalu ja helppous tulevat monen suusta, kun kysytään syytä palvelun rengasliikkeen käyttämiseen. Renkaanvaihto liikkeessä maksaa 30–50 euroa, ja asiakkaat kokevat saavansa vastinetta rahoillensa.

– Ei siinä paljon tuntipalkoille pääse, jos itse vaihtaa, nauraa mikkeliläinen Juha Hasanen rengasliikkeen pihassa.

Hasanen on vaihtanut itse renkaat viimeksi 4 vuotta sitten. Toistaiseksi kotitalouden kahden auton renkaat ovat säilyneet varastossa, mutta nyt vakavassa harkinnassa on matkailuauton renkaiden jättäminen rengashotelliin talveksi.

– Ne ovat niin isot ja painavat, että niitä on hankala liikutella. Ja vievät paljon tilaa varastossa, Hasanen kertoo.

Kerrostaloasuminen on siirtänyt auton renkaiden säilyttämisen ammattilaisille

Rengashotellien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina. Rengashotelli tarkoittaa kausisäilytystä yleensä rengasliikkeen tiloissa. Hotellissa renkaat säilytetään renkaille sopivissa olosuhteissa. Suurin syy rengashotellien suosioon on tilanahtaus. Autojen koko on kasvanut ja samalla myös renkaista on tullut suurempia. Yksi henkilöautonrengas voi painaa 25 kg, ja vie paljon tilaa varastosta. Kerrostaloissa taloyhtiö voi jopa kieltää renkaiden säilytyksen häkkivarastoissa.

– Pelastuslaitosten suosituksen mukaan kerrostalon häkkivarastossa voi säilyttää yhden rengaskerran. Tämä perustuu siihen, ettei palokuormaa haluta liikaa varastoihin. Renkaat ovat hankalia sammuttaa ja käyttäytyvät palossa ongelmallisesti, sanoo palopäällikkö Isto Heikkinen Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Vaikka rengashotellin ideana on helppous kannattaa kuluttajan olla silti perillä siitä, millaiset renkaat omassa autossa on. Aina voi sattua virheitä ja alle vaihdetaankin eri renkaat kuin säilöön on jätetty.

– Renkaat ja vanteet kannattaa kuvata ennen vaihtoa ja kirjoittaa ylös renkaan merkki ja malli. Näin mahdolliset epäselvyydet on helpompi selvittää, sanoo Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Joka seitsemännessä kuolonkolarissa renkaat riskitekijänä

Autoliitosta muistutetaan myös, että hotelliin jätettävien renkaiden urasyvyys on hyvä merkitä muistiin ennen vaihdattamista. Rengasliikkeeltä saattaa tulla ennen kausivaihtoa uusista renkaista tarjous, jossa viitataan säilössä olevien renkaiden olevan uusimiskunnossa. Autoliitosta todetaan tällaisen olevan hyvää palvelua, mutta joskus vaihtokehotus annetaan vielä varsin hyväkuntoisista renkaista.

Vaihdoitpa renkaasi itse, tai liikkeessä, säilytitpä kotona tai hotellissa, renkaiden kunto on tarkistettava aina ennen käyttöönottoa. Renkaat ovat riskitekijänä noin joka seitsemännessä (siirryt toiseen palveluun)henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa (Helsingin Sanomat).

Onnettomuustutkinnassa havaitut rengasriskit liittyvät yli 90-prosenttisesti huonokuntoisiin renkaisiin (siirryt toiseen palveluun) (Liikenneturva), sopimattomaan rengastukseen tai vääriin rengaspaineisiin. Muut rengasriskit ovat yksittäisiä ja erityyppisiä, kuten renkaiden väärä pyörimissuunta, liian lyhyet pyöränpultit tai vääränlaiset vanteet.

Lue täältä lisää vinkkejä, joiden avulla talvi ei yllätä autoilijaa.