1. yle.fi
  2. Uutiset

Trump ottaa kunnian Yhdysvaltain talouskasvusta – Mutta miten paljon presidentti voi vaikuttaa talouteen?

Talouslukuja on helppo vertailla. Vaikeampaa on mitata talouspolitiikan vaikutusta näihin lukuihin.

Yhdysvaltain talous
Neljä viimeisintä Yhdysvaltojen presidenttiä
Seppo Suvela / Yle Uutisgrafiikka

Make America Great Again! Tällä lupauksella Donald Trump nousi Valkoiseen taloon tammikuussa 2017.

Nyt Yhdysvaltain taloudella menee hyvin. Työttömyys on ennätysalhaalla, pörssikurssit ovat sahanneet ylöspäin ja bruttokansantuote on kasvussa.

Mutta ketä on kiittäminen? Onko talous kehittynyt Trumpin ansiosta vai olisiko Barack Obaman loppukaudella alkanut noususuhdanne jatkunut joka tapauksessa?

Trumpin vastaus tiedetään. Yhdysvalloissa presidentit ottavat aina kunnian hyvistä talousluvuista. Laskusuhdanteen aikaan syy on sitten jossain muualla, yleensä edeltäjien politiikassa tai arvaamattomassa maailmantaloudessa.

Kysymys Trumpin vaikutuksesta talouteen vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta se porautuu taloustieteen ytimeen: Kuka tai mikä hallitsee taloutta?

BKT: kasvu 2014–2018
Työttömyys Yhdysvalloissa

Kun halutaan arvioida niin kutsuttua Trump-efektiä, täytyy ensin tietää, miten paljon Yhdysvaltain presidentti voi ylipäätään vaikuttaa maansa talouteen.

Vähemmän kuin yleensä luullaan, vastaavat Ylen haastattelemat talousasiantuntijat.

– Paljon on kiinni kongressin valtasuhteista. Presidentillä on sananvaltaa esimerkiksi verotukseen ja budjetointiin, mutta hän tarvitsee kongressin tuen, sanoo ekonomisti Douglas Holtz-Eakin.

Entinen taloustieteen professori toimi vuonna 2008 talousneuvonantajana senaattori John McCainin presidentinvaalikampanjassa. Nyt Holtz-Eakin johtaa talouskonservatiivista American Action Forum -ajatushautomoa, joka seuraa muun muassa taloudellisen säätelyn määrää Yhdysvalloissa.

Holtz-Eakin huomauttaa, että Trumpilla oli poliittisesti hyvät lähtökohdat astuessaan virkaan tammikuussa 2017. Republikaaneilla on ollut enemmistö kongressin molemmissa kamareissa, ja puolue onkin saanut runnottua läpi esimerkiksi merkittäviä veronalennuksia yrityksille.

Presidentti on käyttänyt valtaansa myös Obaman aikana luodun pankkisäätelyn purkamiseen ja pyrkinyt neuvottelemaan uudelleen Yhdysvaltain kauppasopimuksia.

Kaikella tällä on merkitystä. Mutta kuinka paljon?

Yhdysvaltalaisten suuryritysten osakkeiden arvoa kuvaava S&P 500 -indeksi
Yhdysvaltain liittovaltion velka suhteessa BKT:hen

Holtz-Eakinin mukaan Yhdysvaltain talousluvut eivät selity yksin Trumpin hallinnon päätöksillä, koska Yhdysvaltain talous on kytkeytynyt tiiviisti maailmantalouteen. Jälkimmäistä ei hallitse edes Yhdysvaltain presidentti.

Kysymys politiikan vaikutuksesta talouteen on hankala myös Yhdysvaltojen omien rajojen sisällä, etenkin jos kehitystä tarkastellaan pitkällä aikavälillä.

Väestöpohjan muutokset ja teknologiset läpimurrot vaikuttavat suuresti talouteen, mutta näiden taustavoimien yhteys päivänpolitiikkaan on vähintäänkin hämärä. 1900-luvun jälkipuoliskolla naisten siirtyminen työelämään ja kylmä sota ruokkivat Yhdysvaltain poikkeuksellista talouskasvua. Kumpikaan näistä ilmiöistä ei ollut yhden hallinnon saati sitten yhden presidentin keksintö.

Myös lyhyemmällä aikajänteellä talouspolitiikan vaikutuksia on vaikea arvioida.

– Yhdysvalloissa on tapana arvostella eri hallintoja sen mukaan, miten hyvin talous on pärjännyt, mutta oikeasti tällainen vertailu on hyvin vaikeaa. Ongelma on siinä, että monien päätösten seuraukset realisoituvat vasta seuraavien hallintojen aikana, Holtz-Eakin kertoo.

Esimerkiksi investoinnit koulutukseen ja infrastruktuuriin voivat näkyä talouden tulopuolella vasta vuosikymmenten jälkeen. Muutokset pankkien säätelyssä ovat nekin arvaamattomia. Lasku säätelyn purkamisesta voi tulla vasta vuosien perästä.

– Voiko yksittäisen presidentin vaikutuksen talouteen osoittaa tarkasti? Ei. Minusta se on mahdotonta, sanoo Holtz-Eakin.

Tätä on kuitenkin yritetty.

Vuonna 2015 Princetonin yliopiston taloustieteen professorit Alan Blinder ja Mark Watson julkaisivat paljon keskustelua herättäneen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa vertailtiin miten Yhdysvaltojen talous on pärjännyt demokraatti- ja republikaanipresidenttien kausilla.

Tutkijat sulkivat vertailussa pois kaikki muut selittävät tekijät kuten esimerkiksi kongressin koostumuksen.

Tulokset olivat katkeraa kalkkia republikaaneille. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain talous on pärjännyt lähes kaikilla mittareilla selkeästi paremmin, kun Valkoisessa talossa on istunut demokraatti. Vuositasolla ero bruttokansantuotteen kasvussa on ollut keskimäärin 1,8 prosenttiyksikköä demokraattipresidentin eduksi.

BKT:n keskimääräinen vuotuinen kasvu

Ero presidenttikausien välillä näkyy selvimmin katsottaessa taantumien yleisyyttä. 16 tarkastellun presidenttikauden aikana Yhdysvaltain talous on ollut taantumassa yhteensä 49 kvartaalin ajan. Näistä taantumista ainoastaan kahdeksan on ollut demokraattipresidentin kaudella.

Tyhjentävää selitystä näin suurelle erolle professorit eivät osaa antaa.

Blinder ja Watson kallistuvatkin arvioimaan, että yli puolet erosta johtuu todennäköisesti demokrattien paremmasta tuurista ja "ripauksesta hyvää politiikkaa". Öljykriisi napsahti republikaanin kaudelle ja sotavuosien jälkeinen nousukausi auttoi enemmän demokraatteja.

Myös Trumpin tarkkaa vaikutusta on pyritty arvioimaan.

Saksalainen taloustieteen tutkimusryhmä on luonut mielenkiintoisen simulaation, jossa Yhdysvaltain taloutta verrattiin kuvitteelliseen vertaistalouteen. Koe on hieman vaikeatajuinen, mutta edetään askel askeleelta.

Ensiksi tutkijat loivat mahdollisimman tarkasti Yhdysvaltoja vastaavan keinotekoisen talousalueen. Tässä hyödynnettiin tietoja 30 muun teollisuusmaan bruttokansantuotteen kehittymisestä vuodesta 1995 aina syksyyn 2016 saakka.

Työhön valjastettiin algoritmi. Ohjelmalle annettiin tehtäväksi etsiä jokaiselle maalle sopiva painotusarvo, jotta niiden muodostama keskiarvo vastaisi mahdollisimman tarkasti Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen historiallista kehitystä.

Kun sopivat arvot löytyivät ja algoritmi oli piirtänyt käyrän, joka vastasi lähes identtisesti Yhdysvaltain BKT:n kehitystä, maiden painotusarvot lukittiin.

Algoritmin itsenäisesti tekemässä laskelmassa esimerkiksi Britannia ja Tanska saivat kokoaan suuremman painoarvon. Osalla maista kerroin oli vastaavasti ykköstä pienempi.

Sitten tutkijat syöttivät ohjelmaan tiedot näiden 30 teollisuusmaan kehityksestä Trumpin kaudella, ja ohjelma piirsi lisää käyrää keinotekoisen talouden käyttäytymisestä. Tätä käyrää taas verrattiin Yhdysvaltain bruttokansantuotteen todelliseen kehitykseen Trumpin kaudella.

Tutkijoiden oletus oli yksinkertainen: Jos Trumpin politiikalla olisi jokin vaikutus maansa talouteen, Yhdysvaltain kehitys ei enää saisi seurata kuvitteellista talousaluetta.

– Trump on toistuvasti sanonut, että talous on kasvanut hänen ansiostaan. Halusimme tutkia hänen väitteidensä paikkansapitävyyttä tilastollisesti, Tübingenin yliopiston taloustieteen professori Gernot Müller kuvailee tutkimusta Ylelle.

Mitään Trump-efektiä ei löytynyt. Trumpin kaudella Yhdysvaltain talous on seurannut lähes identtisesti algoritmin luoman kuvitteellisen talousalueen kehitystä. Samalla tutkimusmetodilla on aikaisemmin havaittu Brexit-äänestyksen vaikuttaneen Britannian talouteen negatiivisesti.

Müller kuitenkin varoittaa liian pitkälle menevistä johtopäätöksiä.

– Ei voi sanoa, että Trumpilla ei ole vaikutusta Yhdysvaltain talouteen. Me emme kuitenkaan löytäneet tätä efektiä puolentoista vuoden tarkkailujaksolla. Siinä mielessä Trump on väärässä sanoessaan, että hänen politiikallaan on jo nyt ollut suuri vaikutus talouteen. Voi olla, että vaikutus tulee, mutta se tulee myöhemmin, Müller arvioi.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentin vaikutusmahdollisuudet riippuvat ylipäätään paljon maan taloustilanteesta. Eniten presidentin päätöksillä on merkitystä talouskriisin aikana. Esimerkiksi Obaman kaudella pankkielvytys paransi taloutta.

Tasainen tai nousujohteinen taloustilanne ei kuitenkaan tarkoita, että Yhdysvaltain presidentin linjalla ei olisi talouden kannalta mitään merkitystä. Müller huomauttaa, että Yhdysvaltain talouden kehittyminen linjassa vertaistalouksiin on itsessään saavutus.

– Aina on mahdollista munata, Müller kiteyttää.

Lue seuraavaksi