Uniikin huvila-alueen vuokralaiset kovan paikan edessä Kokkolassa: osta tontti tai tyydy lunastushintaan – "Miksi täältä halutaan kääriä näin isot voitot?"

Huvila-alue Morsiussaari muuttuu Kokkolassa ympärivuotiseksi asuinalueeksi. Vuokralaisten pitää ostaa tonttinsa kaupungilta viiden vuoden sisällä tai ne lunastetaan.

tontit
Morsiussaari ilmasta kuvattuna.
Kalle Niskala / Yle

Morsiussaaressa käy kirpakka tuuli mereltä. Anna Nurmi-Lehdolle se on tuttua, sillä hän on viettänyt saarella paljon aikaa. Hänen isänsä rakensi Morsiussaareen pysyvää asumista ensimmäisten joukossa vajaat 20 vuotta sitten. Sitä ennen saarella on ollut jo vuosikymmenien ajan huviloita.

– Tästä on muodostunut tosi rakas paikka koko meidän perheelle, Anna Nurmi-Lehto huokaa.

Hän ja miehensä Nico Lehto asettuivat asumaan Kokkolaan ja haaveilivat omakotitalosta Morsiussaaressa.

– Saimme ostettua täältä mökkipaikan kaksi vuotta sitten. Siinä vaiheessa tiesimme, että alueelle on tuloillaan uusi asemakaava ja vuokratonteille tulee joku arvo, mutta ajattelimme, että hinnoittelu olisi maltillista.

Nurmi-Lehdot mökkinsä edessä.
Nico Lehto ja Anna Nurmi-Lehto haaveilevat rakentavansa tälle tontille joskus omakotitalon.Kalle Niskala / Yle

Morsiussaari on Vanhansatamanlahden suurin saari. Se sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Kokkolan keskustasta ja on aiemmin ollut yleiskaavassa loma-asuntoaluetta. Tonttien vuokrasopimukset umpeutuivat vuonna 2017 ja samalla Morsiussaari muutettiin asemakaavassa pientaloalueeksi.

Nyt kaupunki haluaa myydä tontit. Konserni- ja kaupunkikehitysjaoston esityksen mukaan rantatontin keskihinta olisi 70 525 euroa eli neliöhinta on 60 euroa. Kaupungin kassaan tonttikaupat toisivat 3,9 miljoonaa euroa.

"Miksi täältä halutaan kääriä näin isot voitot?"

Nurmi-Lehdot ostivat huonokuntoisen mökin ja maksoivat sievoisen summan tontin vuokra-oikeudesta – saivathan he unelmapaikan tulevalle talolleen. Esitys tontin hinnasta kuitenkin yllätti pariskunnan täydellisesti:

– Kuulostaa kohtuuttomalta! Tuntuu, että nyt täällä Morsiussaaressa reilut 50 taloutta kartuttavat Kokkolan kaupungin kassaa runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Miksi täältä halutaan kääriä näin isot voitot? Anna Nurmi-Lehto ihmettelee.

Sama kysymys on useamman morsiussaarelaisen huulilla. Kolmannessa polvessa saarella asuva Henrik Backlund haravoi mökkipihalta lehtiä. Hän pitää tontin hintaa hurjana varsinkin, kun mökillä ollaan kolme kuukautta vuodessa.

– Hinta on kipurajoilla. Haiskahtaa vähän siltä, että tässä paikataan kaupungin huonoa taloutta, Backlund tuumaa.

Henrik Backlund.
Henrik Backlund on kolmannen polven morsiussaarelaisia.Kalle Niskala / Yle

Asukkaita huolestuttavat myös tulevat tontin korottamiskustannukset. Nykyisellään tontit eivät ole asuinrakentamiskelpoisia, sillä tulvavesi pääsee tonteille. Sen takia useimpia tontteja on korotettava ainakin metrin verran, jos tontille mielii rakentaa omakotitalon. Maansiirtotyöt ja niistä aiheutuvat kustannukset jäisivät tontin ostajalle.

– Eli ennen kuin taloa voidaan alkaa rakentaa, me olemme maksaneet tontista 120–130 000 euroa. Sen lisäksi harteillamme on vielä summa, jonka maksoimme entiselle asukkaalle tontin vuokraoikeudesta, laskeskelee Anna Nurmi-Lehto.

"Kaupungin pitää osata arvottaa uniikki alue"

Kokkolan kaupunki pyysi tonttien hinnoittelua varten hinta-arviot kahdelta ulkopuoliselta. Lisäksi vertailukohtana pidettiin vuoden 2011 asuntomessualuetta Kokkolassa, jossa rantatontin hinta on 70 euroa neliöltä.

Morsiussaaren tonttien hintaa laskettiin 10 eurolla, koska siellä tontin omistajan pitää korottaa tontteja omalla kustannuksellaan.

Huviloita Morsiussaaren rannoilla.
Kalle Niskala / Yle

Anna Nurmi-Lehto ihmettelee vertailua:

– Kokkolan kaupunki on rakentanut asuntomessualueelle infran ja se tonttimaa on ollut rakennuskelpoista. Nythän me maksettaisiin lähes sama hintalappu rakennuskelvottomasta maasta.

Kaupunginhallituksen ja myös hintoja esittäneen jaoston puheenjohtaja Reino Herlevi sanoo, että tonttien hintoja tiputettiin juuri siksi, että tonttimaasta tulee kustannuksia rakentajalle.

– En näe, että kaupunki haluaa voittoa, vaan kyllä meidän pitää pystyä arvottamaan se uniikki alue. Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto katsoi, että näillä hinnoilla asiaa voidaan viedä eteenpäin. Tämä on pohjaesitys, josta valtuusto sitten lopulta päättää, Herlevi muistuttaa.

Kokkolan kaupunki on luvannut rakentaa Morsiussaareen infraa, muun muassa sillan, miljoonalla eurolla. Silloin kaupungille jäisi tonttikaupoista voittoa 2,9 miljoonaa euroa.

– Eiväthän tontit halpoja ole, sen voin sanoa, mutta paikkana Morsiussaari on uniikki. Tästä ei saada varmasti sellaista päätöstä, että kaikki hurraavat. Jos hinnoissa mennään paljon alaspäin, niin yllättävän paljon tulee painetta muilta alueilta, ja kysytään, onko hinnoittelu yhdenvertaista muita kaupunkilaisia kohtaan. Tästä on tullut meille jo palautetta, Herlevi sanoo.

Asukkaat haluavat mukaan hintaneuvotteluihin

Morsiussaarelaiset pelkäävät, että kaikilla ei ole varaa ostaa tonttia. Noin kolmasosa saarelaisista on eläkeläisiä.

Ostopäätös pitää tehdä viiden vuoden sisällä, sillä tontin vuokraamista voi jatkaa vielä sen aikaa. Vuokratkin tosin nousevat, sillä ne määräytyvät seuraavaksi viideksi vuodeksi tonttien hinnan mukaan. Vuokra on viisi prosenttia tontin hinnasta.

– Harmittaa hirveästi. Täällä on paljon vanhoja ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän saaren, niin kuin minun vanhempani ja isovanhempani. Sitten kaupunki tulee tänne ja ajaa meidät pois, Henrik Backlund puistelee päätään.

Morsiussaaren asukkaat ovat laatineet kaupungin päättäjille ehdotuksen, jossa he toivovat pääsevänsä mukaan neuvottelemaan tonttien kohtuullisesta kokonaishinnasta. He muun muassa toivovat, että hinnoittelussa otettaisiin paremmin huomioon tonttien vaatimat maanrakennuskustannukset.

– Me saarelaiset olemme valmiita maksamaan ihan käyvän hinnan, siitä ei ole kysymys, mutta joku kohtuus tässä pitäisi kumminkin olla. Vaikea sanoa, mutta ihan järkevä hinta voisi olla minun mielestäni 30–50 000 euroa, Backlund toteaa.

Kokkolan kaupunki päättää lopullisesti tonttien hinnoittelusta ja siirtymäajasta vielä tämän vuoden puolella. Asukkaat pitävät toivoa yllä:

– Minä luotan, että tähän tulee vielä joku järki, eikä hinnottelu ole lopullista – ennen kaikkea kaupunkilaisten oikeudenmukaisen kohtelun kannalta, Anna Nurmi-Lehto huokaa.