Pari prosenttia saamelaisväestöstä osallistui totuus- ja sovintoprosessia kartoittaviin kuulemisiin Suomessa – Raportti julkaistaan marraskuussa

Totuus- ja sovintoprosessissa on tarkoitus selvittää ja käsitellä saamelaisten Suomen historiassa kokemia vääryyksiä.

saamelaiset
Anni-Kristiina Juuso
Valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso kokosi viime kesänä kahden kuukauden ajan saamelaisten näkemyksiä totuus- ja sovintoprosessia varten.Ville-Riiko Fofonoff / YLE

Noin 300 henkilöä kertoi näkemyksensä totuus- ja sovintoprosessista, jota on edistetty Suomessa parin viime vuoden ajan. Prosessissa on tarkoitus selvittää ja käsitellä saamelaisten Suomen historiassa kokemia vääryyksiä.

Valtioneuvoston kanslia järjesti viime kesänä 29 saamelaisten totuus- ja sovintoprosessiin kuuluvaa kuulemistilaisuutta eri puolilla saamelaisaluetta ja niissä kaupungeissa, joissa toimii saamelaisyhdistyksiä.

Kuulemisiin osallistui joko tilaisuuksien tai sähköpostin välityksellä kaikkiaan 300 ihmistä, joka on noin 2,5 prosenttia Suomen saamelaisväestöstä, kertoo valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso.

– Kuulemiset onnistuivat hyvin. Haluan kiittää kaikkia, jotka osallistuivat ja tulivat kertomaan näkemyksensä ja keskustelemaan.

Kuulemisista on koottu 70-sivuinen suomenkielinen raportti. Ennen julkaisemista se käännetään sekä ruotsin että pohjois-, koltan- ja inarinsaamen kielille. Raportti tulee nähtäväksi valtioneuvoston kanslian nettisivuille todennäköisesti marraskuun aikana.

Totuus- ja sovintoprosessin jatkotoimia mietitään kuitenkin jo nyt.

– Valtio ja Saamelaiskäräjät aloittavat neuvottelut seuraavasta askeleesta jo nyt, ennen kuin raportti julkaistaan, kertoo valtioneuvoston kanslian erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso.

Tausta: Totuusprosessit tukeneet alkuperäiskansayhteisöjen eheytymistä muualla maailmassa

Erilaiset totuusprosessit ovat olleet apuna alkuperäiskansayhteisöille ympäri maailmaa, esimerkiksi Etelä-Afrikassa ja Kanadassa.

Kanadassa totuus- ja sovintokomitea perustettiin vuonna 2008 selvittämään, mitä 150 000 alkuperäiskansalasta ovat asuntolakouluissa joutuneet kokemaan. Asuntolakouluja käytettiin Kanadassa alkuperäiskansalasten sulauttamiseen valtaväestöön samoin tavoin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Komissio keräsi ja dokumentoi historian tapahtumia perheiltä, yhteisöiltä ja henkilöiltä, joihin asuntolakoulut olivat vaikuttaneet. Totuus- ja sovintokomitean työn tuloksena yli 80 000 ihmistä on saanut korvauksia fyysisistä ja psyykkisistä kärsimyksistä ja 30 000 henkilöä seksuaalisista hyväksikäytöistä.

Komissio teki lisäksi 94 parannusehdotusta alkuperäiskansan ja etenkin alkuperäiskansalasten tilanteeseen Kanadassa.

Etelä-Afrikassa taas totuuskomissio oli oikeusistuimen kaltainen elin, jonka maan kansallisen yhtenäisyyden hallitus perusti vuonna 1995 selvittämään apartheidin aikaisia rikoksia. Totuuskomissiolla oli keskeinen asema Etelä-Afrikan muutoksessa demokraattiseksi valtioksi. Sitä pidetään onnistuneena yrityksenä selvittää maan traumaattista poliittista historiaa.

Otsikkoa on täydennetty klo 16.56 : Otsikossa kerrottiin totuus- ja sovintoprosessin kuulemisista. Kyse on kuitenkin vasta totuus- ja sovintoprosessin aloittamista kartoittavista kuulemisista.

Artikkelia korjattu 26.10. klo 10.21 "Noin 300 saamelaista kertoi näkemyksensä totuus- ja sovintoprosessista" on muutettu muotoon "Noin 300 henkilöä kertoi näkemyksensä totuus- ja sovintoprosessista"