Miksi Metsähallitus hakkaa keskeneräistä metsää, ihmettelevät monet metsäomistajat – syynä laskentakaava ja tulospaineet

Kriitikoiden mielestä Metsähallitus käyttää suunnittelussaan laskelmaa, joka johtaa liian nuorien metsien hakkaamiseen.

Metsähallitus
 Miksi Metsähallitus hakkaa nuorta metsää?
Miksi Metsähallitus hakkaa nuorta metsää?

Kokenut metsäammattilainen Juhani Saarikoski ihmettelee metsähallituksen hakkuita kotikulmillaan Kärsämäellä.

– Avohakkuita tehdään aika runsaasti ja aika pientä on metsä. Ihmetyttää, että mitenkä se voi kannattaa, Saarikoski toteaa tuoreella hakkuuaukealla kotikylänsä lähellä.

Saarikoski kiinnostui Metsähallituksen tienvarteen tekemästä hakkuusta sen verran, että kävi mittailemassa kantoja ja jätettyjä säästöpuita, ja teki omia laskelmiaan.

– Eihän tässä ole tukkimetästä kyse ollenkaan. Kannot on 15 sentin luokassa, Saarikoski päivittelee.

Nuoressa metsässä on vähän arvokasta tukkipuuta, josta metsänomistaja saa parhaan tuoton. Saarikoski hämmästelee, mitä taloudellista järkeä on avohakata halpaa kuitupuuta sellukattilaan.

Monitoimikone työssä
Ville Honkonen

Hakattavat metsät ovat nuorentuneet

Samanlaisia tarinoita kuuluu paljon muualtakin Suomesta. Metsähallitus tuntuu hakkaavan paljon isoja aukkoja ja ns. ”keskeneräistä metsää”.

Taustakeskusteluissa käy ilmi, että samaa on ihmetelty Metsähallituksen sisälläkin. Kokeneet kenttäihmiset vahvistavat, että hakattavat metsät ovat nyt selvästi nuorempia ja puiden läpimitat pienempiä kuin takavuosina.

Metsälaki sääteli aiemmin tarkasti minkä ikäisenä metsää sai hakata. Nyt rajoitukset ovat poistuneet.

Monitoimikone työssä
Ville Honkonen

Metsähallituksen hakkuutapojen muutos on tapahtunut vähitellen tällä vuosituhannella. Kyse ei ole siitä, että juuri nyt olisi alettu hakata nuoria metsiä.

Kaksi asiaa ohjaa metsähallituksen hakkuita

Mutta miksi Metsähallitus sitten hakkaa nuorta metsää, jos siitä saatava hakkuutulo on pieni?

– Siinä on kaksi toisiinsa linkittyvää syytä, arvelee eläkkeellä oleva metsäntutkija Juha Lappi.

– Ensinnäkin Metsähallitus laskee hakkuita käyttäen laskelmissaan liian korkeaa korkoa. Jos käytetään korkeaa korkoa näissä hakkuulaskelmissa, päädytään hyvin lyhyisiin kiertoaikoihin, Lappi toteaa.

Kiertoajalla tarkoitetaan niin sanotussa viljelymetsätaloudessa sitä ikää, jossa metsä avohakataan.

– Toinen syy on se, että valtio on asettanut Metsähallitukselle liian korkean tuottotavoitteen. Metsähallitus ei saa sitä tuottovaatimusta täytettyä, ellei hakkaa hyvässä kasvuvaiheessa olevia metsiä, Lappi uskoo.

Juha Lappi, eläkkeellä oleva metsätalousasiantuntija
Eläkkeellä oleva metsäntutkija Juha Lappi.Joni Tammela / Yle

Metsähallituksen laskelmiinsa valitsemalla korolla on hämmästyttävän suuri vaikutus siihen, miten suomalaisten kansallisomaisuutta hoidetaan.

Metsähallituksen johto ei usko pääsevänsä tuottotavoitteeseensa pienemmällä korolla.

Siksi siihen korkoon on syytä perehtyä tarkemmin.

Tärkeä korkoprosentti

Vielä 1990-luvun alussa metsänkasvatuksessa pyrittiin lähinnä puuntuotannon maksimointiin.

Nykyaikaisessa metsätaloudessa haetaan kuitenkin taloudellisesti parasta hakkuuhetkeä erilaisilla laskentamalleilla. Metsähallituksen suunnittelussa pyritään maksimoimaan nettotuloja laskemalla tulevien hakkuiden niin sanottua nykyarvoa neljän prosentin diskonttokorolla.

Nettotulojen nykyarvon maksimoinnissa valittu korko vaikuttaa olennaisesti siihen, minkä ikäiseksi metsä puhtaasti talousmielessä kannattaa kasvattaa. Helsingin yliopiston metsäekonomian professori Olli Tahvosen työryhmän laskelmasta näkyy, miten valittu korko vaikuttaa siihen, koska metsä kannattaa kaataa.

Grafiikka
Esimerkkilaskelman metsä on eteläsuomalainen kuivahko kangasmännikkö.Yle Uutisgrafiikka

Laskelmasta nähdään, että esimerkkimetsä kannattaisi 2 prosentin korolla kasvattaa 107-vuotiaaksi, mutta Metsähallituksen käyttämällä 4 prosentin korolla ainoastaan 63 vuotiaaksi.

– Mitä korkeampi korkokanta on, sitä nuorempana metsät uudistetaan, Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala selventää.

– Eli mitä suurempi korkokanta, sitä vähemmän metsässä on puuta, Pukkala tiivistää.

Hakkuaukea ilmakuvassa
Ville Honkonen

Metsähallitus uskoo laskelmiinsa

Metsähallituksen mielestä sen käyttämä neljän prosentin korko nettotulojen nykyarvon maksimoinnissa on oikein valittu.

– Meillä tämä korko johtaa parhaaseen lopputulokseen, Metsähallituksen liiketoimintayksikön, Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo.

– Pienempi kolmen prosentin korko tai sitä pienemmät korkokannat johtavat pienempään nettotulojen nykyarvoon, ainakin 30 vuoden sihdillä, Kumpula selittää.

Metsähallitusjohtaja Jussi Kumpula
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi KumpulaJyrki Ojala / Yle

Tutkija Juha Lappi on kuitenkin eri mieltä. Hänen mielestään Metsähallituksen kannattaisi puhtaasti talousmielessä käyttää matalampaa korkokantaa.

– Pidemmällä tähtäimellä se tarkoittaisi sitä, että valtiolle tulisi enemmän tuloja, Lappi sanoo.

Lappi tuntee asiaa hyvin, sillä hän on aikanaan tehnyt Metsähallituksen laskelmissaan käyttämän niin sanotun melaohjelmiston optimointiosan, siis juuri sen osan, jolla haetaan parasta tuottoa.

Käytettäessä pienempää korkoa metsä hakataan järeämpänä, ja puuntuotto on suurempi.

Tästä Timo Pukkalan laskelmasta nähdään, miten hakkuutulo kehittyy 50 vuoden laskelmassa esimerkkimetsässä.

Grafiikka
Hakkuutulot ovat aluksi suuremmat, kun käytetään suurta korkoa. Seuraavan 40 vuoden aikana pienemmän koron hakkuutulot kuitenkin kasvavat, kun puusto on suurempaa. Olennainen ero syntyy kuitenkin siinä vaiheessa, kun huomioon otetaan metsään 50 vuoden jälkeen jäävä puusto.Yle Uutisgrafiikka

– Jos korkoa pienennetään, hakkuutulot siirtyvät myöhemmäksi, mutta 50 vuoden kokonaishakkuukertymä kuitenkin suurenee, samoin nettotulot, Pukkala summaa.

Pukkalan laskemassa on siis laskettu ylipäätään hakkuutulon kehitystä. Se on eri asia kuin Metsähallituksen käyttämä nettotulojen nykyarvon maksimointi, jossa olennaista on nimenomaan se, kuinka pitkään tuloa kannattaa odottaa.

Professori Timo Pukkala.
Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo PukkalaJeremias Perätalo / Yle

Suuremmalla korolla hakkuutulot ovat aluksi selvästi suuremmat

Metsähallituksen laskelmat tehdään 30 vuodeksi, ja sinä aikana nettotulojen nykyarvo näyttäisi kuitenkin pysyvän neljän prosentin korolla korkeampana kuin kolmen prosentin korolla. Ero kuitenkin kapenee, mitä pidemmälle ajalle laskelma tehdään.

Monitoimikone työssä
Ville Honkonen

Metsähallituksen Kumpula uskoo, että monet metsäsijoittajat tekevät suunnittelua vielä korkeammalla korolla.

– Toisten mielestähän neljä prosenttia on pieni. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin metsärahastoissa käytetään vielä korkeampaa korkoa, Kumpula arvioi.

Metsärahastot ovat sijoitusrahastoja, jotka hakevat osakkeiden sijasta tuottoa ostamalla metsää.

Lappi uskoo kuitenkin, että yksityismetsätaloudessa pääsääntöisesti käytetään pienempää korkoa.

Metsää ilmakuvassa
Ville Honkonen

Pieni korko johtaa järeämpiin metsiin

Lappi ja Pukkala peräänkuuluttavat malttia hakkuisiin. Heidän mielestään pienemmällä korolla saataisiin paljon parempi lopputulos. Pitkällä aikavälillä valtion tulot nousisivat, kun puun tuotanto olisi korkeampi.

– Jos pidennetään kiertoaikaa, puuntuotoskin olisi korkeampi. Samalla suurenee hiilivarasto ja hiilinielukin voimistuu. Metsät olisivat myös keskimäärin parempia ulkoiluun, kun puut olisivat isompia ja avoaloja olisi vähemmän, Pukkala ynnää.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Metsähallitus laskee, että sen nykyiselläkin hakkuumallilla valtion talousmetsien keski-ikä edelleen nousee vielä useita vuosikymmeniä.

Se johtuu kuitenkin paljolti metsien nykyisestä ikärakenteesta. Viime kädessä neljän prosentin korkokanta ohjaa hakkaamaan metsiä huomattavasti nuorempana kuin mihin useimmat suomalaiset ovat tottuneet.

Metsähallituksen hakkuita hillitsevät lukuisat rajoitteet

Metsähallitus ei kuitenkaan tee suunnitelmiaan puhtaasti neljän prosentin mukaan, vaan käyttää hakkuissaan erilaisia rajoittimia ja uudistuskriteereitä, kuten Tapion metsähoitosuositusten mukaisia puuston minimiläpimittoja. Käytännössä Metsähallitus käyttää kuitenkin minimiläpimittasuositusten pienimpiä arvoja.

Monitoimikone työssä
Ville Honkonen

Minimihakkuuiät, 70 vuotta Pohjois-Suomessa ja 50 vuotta Etelä-Suomessa Metsähallitus otti käyttöön vuonna 2014, osittain juuri siksi, että se oli aiemmin hakannut paikoin vieläkin nuorempaa metsää.

– Nämä rajoitteet aiheuttavat sen, että neljästä tipahdetaan lähemmäs kolmea prosenttia, siinä lopullisessa tuloksessa, Metsähallituksen Kumpula selittää.

Kumpula korostaa, että Metsähallituksen laskelmien pohjana on lukuisia kestävän metsänhoidon periaatteita.

Metsähallituksen suunnittelulaskelmia tekevä Juha Salmi arvioi kuitenkin Ylelle, että neljän prosentin koron käyttö johtaa kaikkien Metsähallituksen käyttämien rajoitteidenkin kanssa noin 20 prosenttia suurempiin hakkuisiin kuin 3 prosentin korkokannan käyttö, siis nykyisissä lyhyen välin hakkuusuunnitelmissa.

Metsää ilmakuvassa
Ville Honkonen

Metsähallitus on käyttänyt neljää prosenttia laskelmissaan jo vuosia. Aikaisemmin Metsähallituksella riitti kuitenkin enemmän vanhoja metsiä hakattavaksi, joten nuorten metsien hakkuu ei näkynyt yhtä selvästi kansalaisille.

Iso osa Metsähallituksen metsästä on myös suojeltu tai rajoitetun metsän käytön piirissä, mikä lisää painetta repiä tulosta puhtaasta talousmetsästä.

Metsähallituksen tuottovaatimuksia on kiristetty

Valtion omistajaohjauksessa Metsähallitukselle esittämät tuottovaatimukset ovat nousseet. Nyt liiketoiminnan voitto pitäisi nostaa viime vuoden 107 miljoonasta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä.

Kumpulan mukaan tuottotavoite on kuitenkin mahdollista saavuttaa, mikäli nykyinen hyvä suhdanne puutavaramarkkinoilla jatkuu.

Mutta onko tuottovaatimuksia mahdollista saavuttaa pienempää diskonttokorkoa käyttäen?

– En usko, Kumpula arvioi.

– Nämä kaikki laskelmat meidän tuottoarvolle perustuvat tälle neljän prosentin korolle, joka käytännössä on hieman sen alle, 3–4 prosentin välissä näiden rajoitteiden vuoksi, Kumpula selittää.

Hakkuuaukea
Ville Honkonen

Tutkijat pitävät Metsähallituksen tuottotavoitetta liian korkeana

Professori Pukkala ja tutkija Lappi ovat molemmat sitä mieltä, että Metsähallituksen tuottotavoitetta pitäisi laskea.

– Pitkällä tähtäyksellä ilman muuta olisi parempi, että tuottotavoitetta pienennetään. Siitä hyötyisivät kaikki suomalaiset, monellakin tavalla, Pukkala toteaa.

Pukkalan mukaan erilaisten metsän ekopalveluiden, siis esimerkiksi metsän ekologisen ja sosiaalisen käytön tuottaminen toimii selvästi parempi metsissä, joiden annetaan kasvaa suuremmaksi. Hiilitase on parempi kun metsän annetaan kasvaa suuremmaksi, siitä hyötyvät myös vaikkapa marjastajat ja metsästäjät.

Juha Lapin mielestä kyse on niin suuresta asiasta, että se pitäisi ottaa seuraaviin hallitusneuvotteluihin mukaan.

– Poliitikkojen tulisi ottaa tämä asia päätettäväksi, koska tässä on sen tason kysymys, että sitä ei pitäisi jättää Metsähallituksen sisäiseksi asiaksi, Lappi sanoo.

Keskiviikon A-studiossa aiheesta jatkavat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. TV1 klo 21.05. Voit katsoa ohjelman Yle Areenasta