1. yle.fi
  2. Uutiset

Havaijitunnelmaan ilman lentolippua – Turun yliopiston Aistikattila vie hajujen, äänien, makujen ja maisemien avulla maailman ääriin

Aisteja tutkimalla voidaan ymmärtää paremmin, miten aistikokemukset syntyvät.

aistit
Aistitutkimusta Turun yliopistolla.
Anniina Virtanen / Yle

Vaikuttaako kahvihetken taustalla soiva musiikki juoman makuun tai ehkä kokemukseemme kahvin mausta? Muun muassa näitä pohditaan nyt Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa.

Turun yliopistossa on tutkittu eri aistien yhteisvaikutusta jo viidentoista vuoden ajan. Tutkimuksissa on käynyt selväksi vaikkapa se, että näkö-, kuulo- ja hajuaisti vaikuttavat hyvin voimakkaasti makukokemuksiimme.

Aistikattilassa hämmennetään kaikkia aisteja

Tähän mennessä aistitutkimuksia on tehty lähinnä Turun yliopiston moniaistihuoneessa. Ensi vuoden alussa on luvassa jotain, jota Pohjoismaissa ei ole ennen nähty.

Käyttöön otetaan yliopistokampuksen moniaistinen ruokailusali eli Aistikattila. Se on tutkimustila, jossa näkyy, tuoksuu, maistuu, kuuluu ja tuntuu.

Moniaistihuoneeseen mahtuu kerrallaan vain kolme tutkimukseen osallistujaa, mutta Aistikattilaan havainnoitsijoita sopii viisikymmentä.

Apulaisprofessori Mari Sandell.
Apulaisprofessori Mari Sandell.Anniina Virtanen / Yle

– Voimme tehdä aidosti moniaistista tutkimusta eli säädellä ärsykkeitä kaikille viidelle aistille. Saamme tarkkoja tuloksia siitä, miten yksittäiset aistikokemuset vaikuttavat kokonaisuuteen, iloitsee apulaisprofessori Mari Sandell.

Tilaan saadaan luotua vaikkapa Havaijin tunnelma kaikkia viittä aistia hyödyntäen.

Voimme tehdä aidosti moniaistisia tutkimusta eli säädellä ärsykkeitä kaikille viidelle aistille.

Mari Sandell

– Nämä ovat aivan erilaisia tutkimuksia, kuin mihin aiemmin on pystytty. Turkulaiset ovat tässä etuoikeutettuja ja moni on jo kysellytkin, että milloin tilaan pääsee.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää monilla eri aloilla

Aisteja tutkimalla voidaan ymmärtää paremmin, miten aistikokemukset syntyvät ja miten niitä voi luoda tietoisesti. Ei ole sama, soiko pikaruokaravintolassa räyhäkäs rock vai unelias hissimusiikki.

Aistitutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää laajasti yhteiskunnan eri aloilla. Mahdollisuudet liike-elämässä ovat lähes rajattomat. Esimerkiksi matkailuala voi hyötyä tutkimustuloksista, miltä Suomi suomalaisten mielestä tuntuu. (siirryt toiseen palveluun)

Kokemusten ja elämysten suunnittelussa on ymmärrettävä ihmisen kaikkia aisteja. Aina jokaista aistia ei ole muistettu tai osattu ottaa huomioon. Haju- ja kuuloaisti ovat yhtä lailla tärkeitä.

– Näköaistiimme on aina kiinnitetty eniten huomiota kokemusten suunnittelussa. Nykyään muitakin aisteja osataan jo hyödyntää paremmin. Vielä täytyy ymmärtää se, kuinka aistit ja tunteet linkittyvät toisiinsa, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Laura Forsman Turun yliopiston Aistilasta kertoo.

Arki paremmaksi ja lisämaustetta kulttuuriin

Aistitutkimuksen avulla voidaan lisätä arkielämän hyvinvointia. Esimerkiksi turkulaisissa päiväkodeissa ei enää kehoteta lapsia maistamaan kaikkia ruokia. Yksi rakastaa kaalilaatikkoa, kun toinen saattaa voida pahoin pelkästä hajusta.

Moniaistisuutta hyödynnetään yhä laajemmin myös taiteen maailmassa. Performanssiin voi sisältyä esimerkiksi tanssia, ääniä ja hajuveden tuoksua.

Tutkimuspäällikkö Laura Forsman.
Tutkimuspäällikkö Laura Forsman.Anniina Virtanen / Yle

Tietoisuutemme siitä, miten asioita koetaan kehollisesti, on noussut huimasti viime vuosina. Forsmankertoo kuitenkin, että moni seikka on vielä vastausta vailla.

– On ymmärrettävä se, että minä voin kokea asiat eri tavalla kuin vaikka sinä. Sen vuoksi kokemuksia pitäisi tutkia lisää moniaistisuuden näkökulmasta.

Forsman muistuttaa, että vaikkapa ravintolassa asioidessamme pelissä ovat monet aistit. Erilaiset aistikokemukset taas pureutuvat syvälle tunteisiimme.

– Tunteiden ja aistikokemusten välisen linkin ymmärtäminen avaa valtavia hyödyntämismahdollisuuksia asiakastilanteissa. Tunteista puhutaan nyt muutenkin todella paljon ja moniaistisella tutkimuksella onkin tässä hurjat tulevaisuudennäkymät.

Lue lisää:

Suomessa vieraileva Oxfordin professori: Ruoka maistuu makeammalle, kun kuuntelee samalla makeaa musiikkia

Lautasen muoto ja pöydän koko vaikuttavat ruokailukokemukseen – Huomioiko lounasravintola kaikki aistisi?

Lue seuraavaksi