Tuhon partaalla ollut Alvar Aallon luomus herää henkiin – Yle Jyväskylä muuttaa Valtiontaloon

Yle Jyväskylä muuttaa Tawastinkulmasta Alvar Aallon suunnittelemaan Valtiontaloon, Kirkkopuiston laidalle. Talon yläkerroksiin rakentuu Forenomin majoituskohde.

Alvar Aalto
Valtiontalo ja Reimari
Valtiontalo vasemmalla ja uusi Reimari oikealla.Arkkitehtipalvelu Oy

Valtion ja Jyväskylän kaupungin omistuksessa ollut 90-vuotias Valtiontalo ehti olla käyttökiellossa liki kymmenen vuotta romahtamisvaaran vuoksi. Vuonna 2011 rakennusyhtiö SRV osti talon ja viereisen tyhjän Reimarin tontin 207 000 eurolla, mutta entinen apulaiskaupunginjohtaja ja kansanedustaja Ahti Vielma kaatoi kaupan Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa.

Jyväskylän kaupunki myi Valtiontalon ja Reimari-tontin uudestaan 700 000 eurolla Järvi-Suomen Asunnot Oy:lle ja Royal House Oy:lle vuonna 2015.

Ostajayhtiöiden taustalla löytyvät aktiiviset kiinteistösijoittajat Tomi Nieminen ja Tapani Rautiainen. Reimari-tontin toimisto- ja asuintalon rakennusoikeus on 12 500 kerrosneliömetriä.

Sekä Valtiontalon uudistamisremontti että uuden Reimari-kiinteistön rakentaminen alkoivat syyskuussa 2017 ja etenevät nyt ripeästi. Työmaalla ahkeroi reilu 40 henkilöä päivittäin.

Valtiontalo 1929.
Valtiontalo oli valmistusmisvuonnaan 1929 sangen massiivinen näky Kirkkopuistosta katsottuna.Keski-Suomen Museo

Alvar Aalto Säätiössä iloitaan Valtiontalon pattitilanteen ratkeamista ja rakennussuojelulailla suojellun talon pelastumista. Alvar Aalto aloitti kohteen suunnittelun ollessaan 28-vuotias.

– Tämä on Aallon nuoruudentöistä ja funkkikseen siirtymisvaiheessa aivan keskeinen työ ja on hirmu arvokasta, että talo pystyy löytämään uuden elämän, vaikka isoja purkutöitä jouduttiinkin tekemään, kun talo oli monin paikoin sortumavaarassa, kiittelee arkkitehti Jonas Malmberg Alvar Aalto Säätiöstä.

– Tämä on unohtunut helmi keskellä kaupunkia parhaalla paikalla Kirkkopuiston reunalla ja odotan ilolla, että talosta tehdään vähintään yhtä korea, kuin se aikanaan on ollut, myötäilee Keski-Suomen Arkkitehdit SAFAn puheenjohtaja Mika Kurth.

Valtiontalon työmaan vastaavana mestarina työskentelee monien vaativien arvorakennusten työmaiden kokemuksella Jari Hellman VRP:stä.

– Näkyvimpiä kohteitani ovat olleet Jyväskylän kaupungintalo, maalaiskunnan talo, Taulumäen kirkko, Muuramen kirkko ja Korpilahden kirkko, luettelee Hellman.

Valtiontalon paraatipiha vuonna 1929.
Paraatipihan signaalitorni ennallistetaan. Pihaa hallitsee nykyään Telian betonirakennus. Kuva vuodelta 1929.Keski-Suomen museo

Talo paljastuu kohta huppujen alta

Valtiontalon ulkokuori on rapattu jo kuntoon ja sitä maalataan parhaillaan pressujen alla. Rakennuksen kätkevä huputus puretaan lähiviikkoina. Huputuksen poiston jälkeen tiilirunkoinen ja rapattu talo tulee esiin armeijanharmaana, vaaleansinisenä ja osin valkoisena.

Samalla paljastuu Alvar Aallon suunnittelutyö, jossa näkyy jo klassisen tyylin taipuminen modernismiin. Talo pelkistyi jatkosuunnittelussa ja vielä rakennusvaiheessakin, kun Aalto suuntasi kohti funktionalismia.

Arkkitehti Mika Kurth arvioi Valtiontalon Alvar Aallon työuran käännekohdaksi. Se todistuu rakennuksen muodoissa ja pois jätetyissä koristeissa.

– Näkisin, että tällaista kohdetta ei löydy muualta maailmasta.

Talon ostajien edustaja Tomi Nieminen Järvi-Suomen Asunnot Oy:stä ymmärtää myös vaativan kohteen arvon.

– Tässä palataan 70-luvulta taaksepäin julkisivuissa ja sisätiloissa. Onhan se omalla tavallaan aarre, että palataan alkuperäiseen asuun.

Valtiontalo
Valtiontalon juhlasali oli tunnettu tanssipaikka 1960-luvulle saakka. Tässä tyylinäyte vuodelta 1932.Keski-Suomen Museo

Ylen lyhyt muuttomatka

Ylen reilun 20 hengen toimituksen muuttomatka Kävelykadun ja Asemakadun kulmasta on lyhyt – vain pari korttelia. Uusi toimitila rakentuu Valtiontalon ensimmäiseen kerrokseen. Samoilla sijoilla toimi 90 vuotta sitten talon valmistumisen jälkeen elokuvateatteri Kino.

Tawastinkulmassa Yle on jo aiemmin muuttanut pienempään tilaan. Yleltä vapautuneisiin tiloihin rakennetaan parhaillaan Mehiläisen uutta hammaslääkäriasemaa.

Reimari
Ylen toimitus muuttaa puretusta funkkishuoltoasema-Reimarista tehdyn muraalin alle.Arkkitehtipalvelu Oy

Valtiontalossa Yle Jyväskylän käyttöön tulee 400 neliön tila. Tawastinkulman nykyinen tila on 800 neliöä. Valtiontalon tilan suunnittelussa Yle tähtää jo 2020-luvun mediatuotantoon.

– Valtiontalossa olemme lähellä ihmisiä ja keskellä elämää. Tekniikan kehittyminen ja mahdollisuus yhä enemmän myös paikasta riippumattomaan työhön sallii nykyistä tehokkaamman tilankäytön, perustelee Yle Jyväskylän päällikkö Aki Karjalainen.

Nykyisin ei enää rakenneta massiivisia radio- ja tv-studioita. Valtiontalosta löytyi juuri sopivan kokoinen tyhjä ja muokattava tila mediatoimintaan.

– Radiostudiokin alkaa muistuttaa jo normaalia toimistohuonetta tietokoneineen. Lähempänä ollaan monikäyttöistä avokonttoria, Karjalainen kuvailee.

Koko kortteli kehitettävänä

Valtiontalo sijaitsee korttelissa numero 9 ja kulmittain se ulottuu Kävelykadun Kompassiaukiolta Teatteritalon kulmalle. Jyväskylän kaupunki on parhaillaan kehittämässä koko korttelin kaavaa. Tavoite on edistää korttelin toimivuutta sekä ihmisten ja tavaroiden liikkumista rakennuksesta toiseen sisäisiä reittejä pitkin.

Yleläiset eivät pidä kiirettä muuttoaikataulun kanssa, vaan odottavat maltillisesti Valtiontalon entisöintiä ja uudistusta.

– Tavoitteena pidetään loppukesää tai alkusyksyä 2019, mutta toki etuajassakin voidaan aloittaa, Karjalainen kertoo.

Valtiontalo
Suunnilleen tältä Valtiotalo tulee näyttämään remontin jälkeen.Arkkitehtipalvelu Oy

Majoitustoiminta palaa Valtiontaloon

Yleisradion ohella Valtiontaloon on tulossa majoitustoimintaa. Sitä siellä oli 90 vuotta aiemminkin. Pohjoismaiden suurin yritysmajoituspalveluita tarjoava Forenom avaa taloon uuden kohteen, jossa on 25 täysin kalustettua ja varusteltua huoneistoa. Hotellipalveluita tarjoava huoneistokohde on ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä.

Syksyllä 2019 avautuvat huoneistot sijoittuvat Valtiontalon kolmanteen ja neljänteen kerrokeen. Korkeimpiin huoneisiin tulee parvia ja näkymät aukeavat pääosin Kirkkopuistoon.

Huoneistojen suunnittelu toteutetaan yhdessä helsinkiläisen arkkitehtitoimisto Studio Puiston kanssa. Toimisto vastasi myös noin vuosi sitten Jyväskylän kävelykadulla avatun Forenom Hostellin suunnittelusta. Valtiontalon suunnittelussa otetaan vahvasti huomioon rakennuksen arvokas historia.

– Huoneistot ovat kuin koteja ruuanvalmistus- ja pyykinpesumahdollisuuksineen. Majoitus on helppoa kuin hotellissa, sillä siivouspalvelut kuuluvat hintaan ja huoneistoihin voi kirjautua koodilukkojärjestelmän avulla itsenäisesti ympäri vuorokauden, kertoo Forenomin Jyväskylän aluepäällikkö Henri Hämäläinen.

Huoneistojen koot vaihtelevat 15 neliön studiosta 50 neliön kahden makuuhuoneen huoneistoon. Myöskin sauna palaa Valtiontaloon, sillä huoneistoasiakkaiden käyttöön rakennetaan saunaosasto.

Valtiontalo ja Reimarin työmaa
Kaupunginteatterin nurkalta katsottuna Valtiontalon kupeessa tehdään uuden Reimari-kiinteistön pohjatöitä.Arvo Vuorela / Yle

Loistoa ja kurjuutta talon historiassa

Valtiontalon 90-vuotiseen historiaan mahtuu kaikkea mahdollista loiston päivistä aina lohduttomaan ränsistymiseen, suorastaan romahduspisteeseen.

Alkujaan talo rakennettiin Jyväskylän Suojeluskuntataloksi. Valmistuttuaan 1929 se hallitsi kaupunkikuvaa jykevällä ja pelkistetyllä tyylillään. Suoja oli aikanaan harvinainen monitoimitalo, josta löytyi elokuvateatteri, kauppahalli, Säästöpankki sekä paraatiportaiden päässä ravintola ja juhlasali. Ylemmissä kerroksissa oli voimistelusali, ampumarata, sauna, majoitustiloja ja asuntoja.

Alvar Aalto sai Jyväskylässä uransa vahvaan nousuun Suojeluskuntatalon ja Työväentalon suunnittelulla.

– Mielenkiintoisella tavalla molemmille aatteille rakennetut kivitalot olivat Aallon ensimmäisiä merkittäviä julkisia toimeksiantoja, muistuttaa Jonas Malmberg Alvar Aalto Säätiöstä.

Suojeluskunta-aikaa kesti viisi vuotta vuoteen 1934, sen jälkeen valtio omisti talon vuoteen 1995 ja sitten Jyväskylän kaupunki. Valtiontalon juhlasalin maankuulut tanssit loppuivat jo 1960-luvulla, kun kauppahalli, elokuvateatteri, ravintola ja juhlasali muutettiin Postin käyttöön.

Joukot koolla Valtiontalon juhlasalissa 1930.
Joukot koolla Valtiontalon juhlasalissa 1930.Keski-Suomen Museo

Pääpostin lisäksi Valtiontalossa ovat majailleet kaupunginorkesteri, tele, sotilaspiiri, teatteriryhmä Pahnanpohjimmaiset, taidemuseo ja monia yrityksiä.

Vuonna 2009 teräsvaijereilla tuettu Valtiontalo julistettiin käyttökieltoon romahdusvaaran vuoksi. Talon takaosan rakenteet olivat vaurioittaneet 1980-luvulta lähtien naapuritonttien paalutuksista.

Valtiontalon viereen valmistui vuonna 1992 Telen valtakunnallinen pääkäyttökeskus. Myöhemmin Telen, sittemmin Soneran ja nyttemmin Telian taloa laajennettiin Valtiontalon taakse.

Tomi Nieminen tunnustaa, että Valtiontalon peruskorjauksen suurimpia murheita ovat olleet talon pitkä tyhjänä oloaika ja maaperä.

Valtiontalo
Jonas Malmberg (vas.), Tomi Nieminen, Mika Kurth, Jan Niukkanen ja Jari Hellman katsastamassa Valtiontalon työmaata.Arvo Vuorela / Yle

Arkkitehti Tapani Mustonen arvioi Valtiontalon haasteen vähintäänkin yhtä suureksi kuin Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston korjauksen. Lähtien perustuksista, pohjamaan huonoudesta ja naapureiden rakentamisten aiheuttamista vahingoista.

– Siinä vaiheessa ajateltiin, että Valtiontalolla ei ole mitään arvoa ja että siitä se katoaa. Niinpä naapurin paalutustavan vaihtaminen ihan normaaliin junttaamiseen aiheutti sen, että maapohja häiriintyi ja Valtiontalon juhlasalisiipi katkesi.

– On se kyllä palkitsevaa työtä, kun hyljeksitystä ja kaltoin kohdellusta rakennuksesta, jolle ei lasketa mitään arvoa, saadaan yhteiskuntakelpoinen ja arkkitehtoonisesti komea rakennus, iloitsee Tapani Mustonen.

Valtiontalo, Reimarin monttu ja kaupunginteatteriteatteri
Valtiontalon ja tuleva Reimari-kiinteistö sijaitsevat Alvar Aallon suunnitteleman Kaupunginteatterin naapurissa.Arvo Vuorela / Yle

Valtiontalo sai vahvimman mahdollisen suojelupäätöksen rappioaikanaan vuonna 2000 rakennussuojalailla. Aiemmin 90-luvun alussa talo hyväksyttiin asetuksella valtion omistamien suojeltujen rakennusten joukkoon.

– Suojelurakennuksessa ensimmäinen vaikeus on löytää ratkaisut, joilla voidaan entisöidä ja vanhalla rakennustavalla korjata koko rakennus. Toinen haaste on lisätä mukaan tämän päivän vaatimat tekniset järjestelmät, miettii arkkitehti Mika Kurth Keski-Suomen Arkkitehdit SAFAsta.

Suojeluehtojen mukaan talo on korjattava niin, että sen arkkitehtooninen arvo palautuu. Sisätiloissa juhlasali, ravintolasali ja portaikko on ennallistettava mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. Muutoin sisätiloja voi uudistaa vapaasti.

Lisäksi meillä on talossa näkyvä signaalitorni, joka on alkuperäinen. Se tullaan kunnostamaan ja se tulee toimimaan varapoistumistienä kuten alunperinkin, lisää arkkitehti Tapani Mustonen.

Ylen päällikkö Aki Karjalainen näkee Valtiontalon ainutlaatuisena rakennuksena, joka puhuttelee ja on puhuttanut.

– Se yhdistää jatkossa värikkään historiansa moderniin toimintaympäristöön meitä kiinnostavalla tavalla ja haluamme olla osa Jyväskylän koko ajan kehittyvää kaupunkiympäristöä.

Uudet omistajat rahoittavat Valtiontalon kalliin ja vaativan peruskorjauksen pääosin viereisen uudisrakennuksen, Reimarin myynti- ja vuokratuotoilla. Kahdeksankerroksisen Reimarin neljä alinta kerrosta on varattu liiketilaksi ja neljä ylintä asuinhuoneistokäyttöön.

Tomi Nieminen Järvi-Suomen Asunnot Oy:stä kertoo, että Reimariin ovat jo varmistaneet tulonsa K-Supermarket, Lähi-Tapiola Keski-Suomi ja Jyväskylän Työterveys. Jyväskylän seurakunnan muutto Reimariin on vielä auki kirkkovaltuuston ostopäätöksestä tehdyn valituksen vuoksi.

Valtiontalo Reimari
Reimarista tulee 8-kerroksinen liike- ja asuintalo.Arkkitehtipalvelu Oy

Lue lisää Valtiontalon historiasta: Rakennusperintökohteen selvitys 2015 (siirryt toiseen palveluun)