Suomen ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko julki – valtion osuutta huippu-urheilun tukemisesta halutaan kasvattaa

Liikuntapoliittisessa selonteossa esitetyt toimenpiteet voidaan toteuttaa vain, jos liikunnan kokonaisrahoitusta lisätään budjettivaroin. Lisäksi uuden työryhmän tarkoituksena on selvittää, miten Olympiakomitea voi jatkossa olla päättämässä resurssien jakamisesta.

Urheilupolitiikka
Sampo Terho
Sampo TerhoJarno Kuusinen / AOP

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tänään urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin.) johdolla Suomen historian ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon. Mukana selonteossa on ollut muuan muassa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisäksi selonteon valmistelussa on kuultu laajalti muun muassa liikuntajärjestöjä, urheilijoita, valmentajia sekä kuntia.

Selonteon tarkoituksena on linjata maamme liikuntapolitiikan linjat seuraavalle vuosikymmenelle. Tärkeimmäksi tavoitteeksi määritellään suomalaisten fyysisen aktiivisuuden merkittävä lisääminen kaikissa ikä- ja väestöryhmissä.

Valtion tuki huippu-urheilussa voi kasvaa jatkossa

Jotta suomalainen huippu-urheilu menestyisi tulevaisuudessa, halutaan valtion huippu-urheilun rahoitusta lisätä nykyisestä 2020-luvulla. Rahoitusta on tarkoitus suunnata erityisesti 18–22-vuotiaille, uransa alkuvaiheessa olevilla urheilijoille.

Selonteosta vastaava urheilu- ja kulttuuriministeri Sampo Terho sanoi kesällä Ylelle, että budjettivaroihin nojaava rahoitus turvaisi nykyjärjestelmää paremmin paitsi liikunnan myös huippu-urheilun pitkäjänteisen kehittämisen.

Nyt julkaistussa selonteossa ehdotetaan, että liikuntabudjetin rakennetta muutetaan ja tasoa nostetaan niin, että liikunnan rahoittamiseen rakennetaan pysyvä ratkaisu. Nykyisellään rahoitus muodostuu lähes kokonaan veikkausvoittovaroista.

Lisäksi valtio varautuu myös jo aiemmin päätetyn Olympiarahaston perustamiseen lahjoittamalla sille valtion omistamaa osakevarallisuutta 20 miljoonalla eurolla. Muun huippu-urheilun rahoituksen lisätarpeen arvioidaan olevan 3–5 miljoonaa euroa vuodessa.

Muina huippu-urheilun toimenpiteinä selonteossa mainitaan muun muassa urheiluakatemiatoiminnan tukeminen sekä apurahajärjestelmän painopisteen siirtäminen nuoriin urheilijoihin.

Jos kaikki esitetyt toimenpiteet toteutetaan, tulisivat ne maksamaan kaikkiaan noin 120 miljoonaa euroa 2020-luvun alkuvuosina. Ehdotetut toimenpiteet ovat selonteon mukaan ehdollisia ja ne voidaan toteuttaa ainoastaan, jos liikunnan kokonaisrahoitusta lisätään budjettivarojen kautta. Tämä jää päätettäväksi seuraavalle hallitukselle.

Nyt pohditaan, millä tavoilla pätöksenteko, resurssit ja valta jaetaan niin, että meillä on selkeästi vastuullinen taho, joka vastaa, että meidän huippu-urheilumme menestyy jatkossakin.

Sampo Terho

Nyt julkaistussa selonteossa kirjataan, että huippu-urheilun johtamisvastuu kuluu jatkossa Olympiakomitean huippu-urheilu-yksikölle. Sama asia on kirjattu jo vuosi sitten Olympiakomitean ja ministeriön väliseen tavoiteasiakirjaan.

Selonteon laatimisen yhteydessä on puhuttu paljon siitä, kuka jakaa jatkossa huippu-urheilun rahat? Olympiakomitea on halunnut, että sekä resurssien jakaminen että toiminnallinen johtaminen olisivat molemmat saman katon alla. Tällä hetkellä toiminnallisen ohjauksen vastuu on Olympiakomiteassa, rahoista ja niiden jakamisesta vastaa puolestaan Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Selonteon laatimisen yhteydessä on perustettu työryhmä, jonka tarkoituksena on selvittää, miten Olympiakomitea voi jatkossa olla mukana päättämässä myös resurssien jakamisesta.

– Nyt pohditaan minkä verran ja millä tavoilla pätöksenteko, resurssit ja valta nyt jaetaan niin, että meillä on selkeästi vastuullinen taho, joka vastaa, että meidän huippu-urheilumme menestyy jatkossakin, sanoo kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho Yle Urheilulle.

Työnsä jo aloittaneen työryhmän pitäisi saada työnsä päätökseen ministeri Terhon mukaan nopealla aikataululla.

– Perustuslailliset muutokset eivät ole mahdollisia. Ministeriö on siis jatkossakin mukana resurssien jaossa tulevaisuudessa, Terho huomauttaa.

Lisää liikuntaa suomalaisille

Suomalaisten liikkuminen on kansanterveydellinen kysymys, sillä se maksaa vähintään yli kolme miljardia euroa vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Vain joka viides suomalainen liikkuu riittävästi UKK-instituutin syksyllä julkaiseman selvityksen mukaan.

Suomi tarvitseekin selonteon mukaan lisää liikuntaa ja siihen panostuksia kaikissa ikäryhmissä aina ensimmäisistä ikävuosista vanhusten palveluihin.

Selonteossa muistutetaan, että liikunnan määrä suomalaisissa peruskouluissa on riittämätön ja liikuntatuntien määrä verrattuna esimerkiksi Norjaan on selvästi pienempi.

Ratkaisuksi ehdotetaan, että liikunnan määrää lisätään peruskoulussa 2020-luvulla asteittain. Vuosikustannus yhden viikkotunnin lisäyksestä olisi noin 2,5 miljoonaa euroa per luokka-aste.

Liikkumiseen ja sen määrän lisäämiseen halutaan kiinnittää huomiota jatkossa myös myöhemmällä koulutiellä, toisella asteella ja korkeakouluissa. Näiden esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen sellaisenaan maksaisi noin 12 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Urheiluministeri virittää keskustelua yleisurheilun kehittämiseksi

Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio haluaa rajata urheilun superjärjestön roolia: "On haluttu mennä mukaan ihan kaikkeen"

Selonteon valmistelu alkaa - "Haluan, että liikunnan ja urheilun merkityksestä käydään perusteellinen keskustelu"