Brittiselvitys paljasti lihankorvikkeiden korkeat suolapitoisuudet – Suomessakin monissa kasviproteiinituotteissa reippaasti suolaa

Sydänliitossa on huomattu, että Suomessakin kasviproteiinituotteissa on usein vähintään yhtä paljon suolaa kuin vastaavissa lihatuotteissa. Suomessa kattavaa vertailua suolamääristä ei ole tehty.

Lihan korvikkeet
Tyhjähkö ostokori.
Ismo Pekkarinen / AOP

Britanniassa tehdyssä vertailussa kävi ilmi, että monien kasvipohjaisten, lihaa korvaavien tuotteiden suolapitoisuus on selvästi suosituksia suurempi.

Action on Salt -ryhmän selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) yli neljännes testatuista lihattomista makkaroista, burgereista tai jauhelihaa korvaavista kasviproteiinituotteista ylitti maan terveysviranomaisen, Public Health Englandin, antamat suolasuositukset. Suolapitoisuus oli pahimmillaan jopa Atlantin merivettä suurempi, kertoo BBC (siirryt toiseen palveluun).

Brittivertailussa mukana olleissa tuotteissa suolaa oli enimmillään 3,5 grammaa 100 grammaa kohti, mikä oli nelinkertaisesti suositellun suolan maksimimäärä. Brittisuositukset vaihtelevat erilaisten tuoteryhmien kohdalla ja niiden noudattaminen on vapaaehtoista. Selvityksessä oli mukana 157 tuotetta.

Sydänliitossa asiaan on havahduttu kasviproteiinituotteiden suosion kasvaessa.

Suomessakin kasviproteiinituotteissa runsaasti suolaa

Suomalaisasiantuntijoiden mielestä Action on Salt -ryhmän selvityksen runsaimmat suolapitoisuudet kuulostavat hyvin suurilta.

– Erittäin korkeita, valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen toteaa.

Sydänliiton ravitsemusasiantuntijan Anna Karan tuntuma on, että Suomessakin monissa kasviproteiinituotteissa on korkeita suolapitoisuuksia.

– Kyllä niissä näyttää usein olevan vähintään yhtä paljon suolaa kuin vastaavissa lihatuotteissa. Suolan määrä on näissä tuotteissa, vaikkapa nyhtökaurassa tai härkäpaputuotteissa, terveyden kannalta isoin kysymys. Muutenhan ne ovat ravitsemuksellisesti oikein hyviä, Anna Kara sanoo.

Lihoista löytyy nykyisin jo enemmän vähän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja.

Suomessa kattavaa selvitystä lihaa korvaavien tuotteiden suolan määrästä ei ole tehty, mutta asiaan on Sydänliitossa havahduttu kasviproteiinituotteiden suosion kasvaessa. Liitto ja sen yhteistyökumppanit ovat keränneet tuotetietoja ja ovat pohtimassa kasviproteiinituotteita koskevia uusia kriteereitä, joilla tuote voisi saada terveellisestä valinnasta kertovan Sydänmerkin (siirryt toiseen palveluun).

Suolaa lukuunottamatta kasviproteiinituotteiden ravintosisältö on Anna Karan mukaan yleensä hyvä.

– Uskon, että tuotekehityksellä suolan määrää saadaan jatkossa vähennettyä. Nämä ovat uusia tuotteita, Kara sanoo.

Voimakassuolaisuudesta pitää ilmoittaa

Suomessa lihaa korvaaville tuotteille ei ole samanlaisia terveysviranomaisten antamia suosituksia kuin Britanniassa.

Suolan määrä on silti ilmoitettava pakatun elintarvikkeen ravintoarvomerkinnässä. Lisäksi suolan saannin kannalta olennaisiin elintarvikkeisiin pitää merkitä "voimakassuolainen" tai "sisältää paljon suolaa", mikäli suolapitoisuus on korkea.

– Kun raja-arvo ylittyy, voimakassuolaisuusmerkintä pitää tehdä pakattuihin valmisruokiin tai nautintavalmiisiin, aterian osina nautittaviin komponentteihin, kuten kasvispulliin, ylitarkastaja Tuulikki Lehto Evirasta sanoo.

Tällaisten tuotteiden kohdalla voimakassuolaisuuden raja on yli 1,2 grammaa 100 grammaa kohti.

Kun pyrkimyksenä on, että lasten ruokalistalla lisätään kasvispainotteisuutta ja vähennetään punaista lihaa, asiaa pitää tässäkin suhteessa arvioida.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen

Suolan määrään lasketaan mukaan sekä lisätty suola että elintarvikkeen luontaisesti sisältämä natrium.

Lisäksi ruokapalveluille on Suomessa tehty ravitsemuslaadun kriteerit, joissa suolan osuus on mukana. Esimerkiksi kappaleruuissa, kuten pihveissä, suolan määräksi suositellaan enintään 0,9 grammaa 100 grammaa kohti.

"Tuotteiden haasteet ratkaistava jollakin muulla kuin suolalla"

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin Arja Lyytikäisen mukaan lihaa korvaavien tuotteiden suolan määrä on tullut Suomessa esiin myös lasten joukkoruokailun yhteydessä. Samoin kuin lihatuotteissa, lihan korvaajissa on huomattu olevan korkeita suolapitoisuuksia.

– Kun pyrkimyksenä on, että lasten ruokalistalla lisätään kasvispainotteisuutta ja vähennetään punaista lihaa, asiaa pitää tässäkin suhteessa arvioida. Perusraaka-aine vaikuttaa koko aterian suolapitoisuuteen, Arja Lyytikäinen sanoo.

Lyytikäinen toivoo valmistajien tarttuvan suolan vähentämiseen.

– Tuotteiden haasteet pitää ratkaista jollakin muulla kuin suolalla. Suolankäytön vähentäminen on erittäin tärkeä kansanterveydellinen tavoite, Lyytikäinen sanoo.

Aikuisella suolan nauttimisen suositus on enintään 5 grammaa eli noin yksi teelusikallinen päivässä. Lapsilla suositus on alle 3 grammaa. Alle 1-vuotiaalle lisättyä suolaa ei suositella ollenkaan.