Itä-Suomessa elätellään toiveita, että Savonlinnasta tulisi seuraava suomalainen kulttuuripääkaupunki vuonna 2026

Itä-Suomen maakunnat suunnittelevat yhdessä hakevansa Savonlinnaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Euroopan kulttuuripääkaupunki
Ilmakuva Savonlinnasta lokakuun lopussa 2018
Savonlinna on Itä-Suomen maakuntien yksimielinen valinta yhteiseksi kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi.Esa Huuhko / Yle

SavonlinnaYksi suomalaiskaupungeista valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. Haussa ovat mukana ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula. Myös Itä-Suomessa suunnitellaan lähtemistä mukaan kisaan. Savonlinnan kaupunki ei ole vielä tehnyt virallista päätöstä hausta.

Kulttuuripääkaupunkivuoden markkinointi ja ohjelma kattaisivat koko Itä-Suomen. Aloite viiden maakunnan yhteishakuun tuli Pohjois-Savolta. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä.

– Kyllähän se yhteinen tekeminen on tässä se avainsana. Itä-Suomi kaipaa nyt yhteistä draivia monella eri elämän osa-alueella.

Kulttuuripääkaupunkihaussa Korhonen näkee vahvuutena maakuntien voimien yhdistämisen ja Savonlinnan pitkät kulttuuriset perinteet. Hänen mielestään kulttuurin ja matkailun avulla pystytään kehittämään ja parantamaan itäsuomalaista vetovoimaa.

– Savonlinna on Itä-Suomen vanhin kaupunki Olavinlinnoineen ja oopperajuhlineen. Se nauttii varauksetonta maakuntien luottamusta, ja seutumme muut isot kaupungit ovat jo ilmaisseet tukensa tälle hankkeelle, Korhonen kehuu.

Kaupunkilaiset mukaan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan

Euroopan unionin kulttuuripääkaupunkiohjelman kriteereissä edellytetään kaupunkeja sisällyttämään asukkaat ohjelman toteuttamiseen. Hannele Winterin mielestä kesä on Savonlinnassa hyvin markkinoitu, mutta talvisin on hiljaista.

– Täällähän voisi olla enemmän teatterijuttuja ja yleistapahtumia niin kuin Olavinlinnan ympärille onkin järjestetty esimerkiksi valonäytöksiä. Ja lumenveistokisat oli täällä ennen vanhaan, silloin oli todella paljon porukkaa helmikuussa, Winter muistelee.

Lauri Tiaisen mielestä kulttuuripääkaupunkihausta olisi hyötyä kaupungille. Hänestä kulttuuriin kannattaa investoida.

– Kovin olisi tylsää täällä, jos vaan tehtäisiin töitä ja nukuttaisiin. Minusta olisi mukavaa, että pienempiäkin kaupunkeja välillä muistettaisiin, että kaikki ei menisi Suomen mittapuussa isoihin kaupunkeihin, Tiainen toivoo.

Winter puolestaan toivoo vastavuoroisuutta muiden itäsuomalaisten kaupunkien kanssa.

– Vaikka jotain saaristoon liittyvää, näytettäisiin ulkomaisille ryhmille minkälaista tämä lähiympäristö on. Jos vaikka Lappeenranta toisi turisteja tänne ja me veisimme matkailijoita Lappeenrantaan, hän innostuu ideoimaan.

Arvokasta näkyvyyttä

Kulttuuripääkaupunkivuodella voi olla pitkäkestoisia myönteisiä vaikutuksia kaupungille. Titteliä havitellaan, koska se tuo mukanaan muun muassa kansainvälistä näkyvyyttä, turismia ja monipuolisempaa kulttuuritarjontaa.

– Meidän pitäisi vielä laajemmin nähdä luonto, kulttuuri ja sen sisällä esittävät taiteet ja matkailu yhtenä kokonaisuutena ja nähdä myös yli maakuntarajojen, sanoo Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n puheenjohtaja Matti Makkonen.

Suomesta kulttuuripääkaupunkeina ovat olleet Helsinki vuonna 2000 ja Turku 2011. Makkonen korostaa kulttuuripääkaupunkistatuksen tuomaa näkyvyyttä.

– Jo pelkästään prosessi kohti sitä vuotta ja mitkä sen jälkeen olisivat hyödyt, niin se olisi merkityksellistä tälle alueelle.

Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n puheenjohtaja Matti Makkonen
Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n puheenjohtajan Matti Makkosen mielestä kulttuuripääkaupunkihaussa tärkeintä on yhteistyö yli maakuntarajojen.Esa Huuhko / Yle

Laaja yhteistyö erottautumiskeinona

Maakuntien yhteishankkeet vaativat vahvaa yhteistä näkemystä ja hyvän organisaation ja johdon. Näin arvioi aluetieteen professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta. Hän sanoo Savonlinnan voivan erottautua muista kulttuuripääkaupunkihakijoista maantieteellisellä laajuudella ja maakuntien laajalla yhteistyöllä.

– Kyllä se varmasti näkyvyyttä toisi, ja laaja yhteistyö voisi olla tulos jo itsessään. Nämähän eivät yleensä ole erityisen helppoja projekteja viedä läpi, jos on useita kaupunkeja ja maakuntia mukana.

Sotarauta korostaa vahvan ja jaetun johtajuuden merkitystä ja kykyä ylittää erilaiset nurkkakuntaiset intressit.

– Olennaista on ymmärtää, mistä elämys syntyy ja mikä saa alueen ihmiset ja ulkopuoliset innostumaan.

EU-rahoitusta jo hakuvaiheessa

Kulttuuripääkaupunkihakemuksen sisällöstä tai budjetista ei ole vielä suunnitelmaa. Maakunnat keskustelevat asiasta ensimmäisen kerran virallisesti Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa tänä iltana. Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen sanoo, että hankkeelle haetaan EU-rahoitusta ensi vuoden alkupuolella.

– Arvioisin, että se on miljoonan euron luokkaa se hakuvaiheen rahoitus, ja siihen on mahdollisuus saada EU-rahoitusta.

Kulttuuripääkaupunkihankkeen edistämiseen tarvitaan rahaa. Kokonaisuudessaan hankkeiden talousarviot ovat liikkuneet usein kymmenissä miljoonissa euroissa, mutta osa rahasta tulee esimerkiksi valtiolta, säätiöiltä ja yksityisiltä toimijoilta. Esimerkiksi Oulussa hintalapuksi on arvioitu 20 miljoonaa.

Tulevaisuutta kohti

Savonlinna on ollut viime aikoina otsikoissa kuihtuvana seutukaupunkina. Olipa tilanne mikä tahansa, aluetieteen professorin Markku Sotaraudan mielestä aina pitäisi olla jotain uskoa luovaa ja identiteettiä vahvistavaa. Jotain, jolla rakennetaan tulevaisuutta.

– Varmasti näinä aikoina tekee tiukkaa panostaa näin isoon hankkeeseen. Siinä laaja yhteistyö voi olla se, joka kantaa pidemmälle eteenpäin, Sotarauta rohkaisee.

Etelä- ja Pohjois-Savon, Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Kainuun yhteishankkeen tavoitteena on tehdä Järvi-Suomesta Suomen kiehtovin matkailukohde. Kulttuuripääkaupunkihaku on osa alueen tunnetuksi tekemistä.

– Meillä on kyllä nämä helmet olemassa, mutta tämä tunnetuksi tekeminen vaatii vielä yhteisiä ponnistuksia, Pohjois-Savon maakuntajohtaja sanoo.

Kulttuuripääkaupunkihaussa hakemukset jätetään vuoden 2020 loppupuolella, ja lopullisen nimityksen tekee riippumaton valintalautakunta vuonna 2022.