Ihmisroskapuheet jälleen uuteen tutkintaan – "Nyt tehdään rajanvetoa siitä, voidaanko sananvapauden nimissä yksittäisen henkilön ihmisarvo kyseenalaistaa"

Oululaisen kaupunginvaltuutetun ihmisroska-kommentti on otettu apulaisoikeusasiamiehen käsiteltäviksi. Hallinto-oikeuden professorin mukaan kantelun tutkimisella on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä sananvapauden rajojen määrittämisessä.

kantelut
Riikka Moilanen myöntää että hänen aasinsiltansa oli tosi huono.
Riikka Moilaselle selvityspyyntö tuli yllätyksenä.Paulus Markkula / Yle

Apulaisoikeusasiamies tutkii kantelua, joka koskee Oulun kaupunginvaltuutettu Riikka Moilasen (kesk.) ihmisroska-kommenttia.

Kantelu koskee Moilasen toimintaa luottamushenkilönä.

– Perusteena ovat kunta- ja hallintolain kohdat, jotka edellyttävät luottamushenkilöltä ja viranomaiselta asiallista ja arvokasta käyttäytymistä ja kielenkäyttöä, kantelua käsittelevä esittelijäneuvos Ulla-Maija Lindström toteaa.

Lain (siirryt toiseen palveluun) mukaan luottamushenkilön, kuten kaupunginvaltuutetun tulee toimia luottamustehtävässään arvokkaasti. Viranomaiselta puolestaan vaaditaan asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kielenkäyttöä.

Selvityspyynnössä todetaan, ettei Moilasen puheenvuoro kaikilta osin näyttäisi edustaneen asiallista, arvokasta ja kunnan asukkaita kunnioittavaa kielenkäyttöä.

Selvityspyyntö on toimitettu Oulun kaupunginhallitukselle, joka vastaa valtuutetun toiminnan arvioinnista. Kaupunginhallituksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin, mikäli luottamushenkilön epäillään rikkoneen velvollisuuksiaan.

– Olemme kuulleet Moilasta ja hän on suhtautunut asiaan ymmärtävästi. Nyt selvitys on valmisteltavana kaupungin lakimiehillä, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) kertoo.

Selvitys palautetaan marraskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antaa ratkaisunsa asiassa.

"Epäilemättä asiaa arvioidaan myös sananvapauden kannalta"

Moilaselle selvityspyyntö tuli yllätyksenä.

– En lähde kritisoimaan järjestelmää, jokaisella on Suomessa oikeus tehdä kantelu halutessaan. Edelleen olen samoilla linjoilla, sanavalintani oli huono ja tein virheen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Oikarinen puolestaan ihmettelee, miksi juuri Moilasen puheenvuoro on nostettu apulaisoikeusasiamiehen tutkittavaksi.

– Kun kuuntelee kielenkäyttöä valtuustojen kokouksissa tai eduskunnan kyselytunneilla, niin aika monella kielenkäyttö on kovaa ja välillä hyvinkin ilkeää.

Oikarisen mukaan Moilasen puheenvuoron saama julkisuus ja apulaisoikeusasiamiehen käsittely ovat muistutus siitä, että kohtelias ja arvokas kielenkäyttö unohtuvat yhä useammalta politiikassa toimivalta.

– Mielestäni olisi hyvä asia, mikäli apulaisoikeusasiamies linjaisi ratkaisussaan sen, mikä on arvokasta ja sopivaa kielenkäyttöä luottamushenkilöltä.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan yksittäisistä luottamushenkilöistä kannellaan harvoin.

Mäenpään mukaan Moilasen puheenvuoroa koskevan kantelun tutkimisella on yhteiskunnallista merkitystä.

– Ilman muuta näin on. Ronskikin kielenkäyttö kyllä kuuluu sananvapauteen, mutta yksi rajanvedon kohde arvioinnissa on varmasti se, voidaanko sananvapauden nimissä esimerkiksi yksittäisen henkilön ihmisarvo kyseenalaistaa.

Aikaisemmin oikeusasiamies on arvioinut esimerkiksi luottamushenkilöiden lehtikirjoituksia sananvapauden käyttämisen kannalta.

– Epäilemättä eduskunnan oikeusasiamies arvioi asiaa myös valtuutetun sananvapauden kannalta. Kysymys on osaltaan siitä, millaista kielenkäyttöä ja käyttäytymistä voidaan edellyttää kunnan luottamushenkilöltä.

Mäenpää muistuttaa, ettei selvityspyynnössä vielä oteta kantaa siihen, onko kaupunginvaltuutettu toiminut kunta- ja hallintolain mukaisesti.

– Arvio tehdään vasta, kun apulaisoikeusasiamies on saanut selvityksen.

Tyypillisin seuraamus on huomautus

Mikäli apulaisoikeusasiamies toteaa ratkaisussaan Moilasen tai Oulun kaupunginhallituksen toimineen vastoin käyttäytymissäännöksiä tai lakia, seurauksena voi olla esimerkiksi huomautus, jonka perusteella Moilasen tai kaupunginhallituksen tulee korjata toimintaansa.

Moilasta ei siis epäillä rikoksesta, vaan kantelu koskee luottamushenkilöä koskevan käyttäytymissäännön rikkomista, josta ei laissa ole säädetty rangaistusta.

Oikeusasiamies arvioikin tyypillisimmin julkista valtaa käyttävän toiminnan lainmukaisuutta ja hyvän hallintotavan mukaisuutta.

Kuntalain perusteella valtuusto voi tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamushenkilön toimesta jos luottamushenkilön voidaan todennäköisin perustein epäillä menetelleen velvollisuuksiensa vastaisesti.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarisen mukaan pitää tätä epätodennäköisenä.

– Toimitamme selvityksen ja katsomme rauhassa, millainen ratkaisu sieltä tulee.

Lisää aiheesta:

Pihlajalinnan alueellinen toimitusjohtaja joutui lopettamaan "ihmisroska"-kommenttiensa takia

Ihmisroska-kohu johti tutkintapyyntöihin ja rikosilmoitukseen – koditon mies tunnisti itsensä lehtikuvasta, järkyttyi ja marssi poliisin pakeille

Ihmisroska-puheet eivät johda oikeustoimiin – eikä kodittomasta otettu uutiskuvakaan