Lasten digiopetukseen Kajaanissa miljoona euroa vuodessa – koodaamista ei opetakaan aina välttämättä opettaja

Koulujen digivalmiudet vaihtelevat Suomessa. Ohjelmointiopetukseen on haettu lisäkäsiä yrityksistä.

ohjelmointi
Kaksi poikaa tabletin äärellä.
Miro Heikkisen ja Jimi Lindgrenin mukaan koodaaminen on kuin pyörällä ajamista: kun sen kerran oppii, sen osaa aina.Elisa Kinnunen / Yle

Mato kulkee sateenkaarta pitkin alas puun juurelle juuri kuten pitää. Kajaanin keskuskoulun kuudesluokkalaiset Jimi Lindgren ja Miro Heikkinen ovat koodaamiseensa tyytyväisiä, mutta muokkaavat silti uudelleen ohjeita tabletilla.

– Tämä on jo kolmas ohjelma, jolla koodaan. Tehtävänä on nyt saada nuo figuurit liikkumaan, kertoo Jimi Lindgren.

Ohjelmien paljous ei jarruta tekemistä.

– Koodaaminen on vähän kuin polkupyörällä ajaminen. Kun sen oppii, sen osaa.

Mies näyttää ohjelmoinnin askeleita luokassa.
Osku Kanniston mukaan ohjelmointitaidosta on hyötyä aikuisiällä.Elisa Kinnunen / Yle

Tabletit, ohjelmointi ja digimaailma alkavat olla tuttuja muillekin kajaanilaislapsille. Kaupunki käyttää vuositasolla noin miljoona euroa digiosaamisen ylläpitoon ja laitteiden leasingeihin.

Joka toisella 1.–3.-luokkalaisella on tabletti käytössä, siitä ylöspäin jokaisella. ICT-koordinaattori Pasi Auvinen uskoo, että eteenpäin mennään edelleen.

– Tavoite on, että jatkossa jokaisella on käytössä oma kone, mutta tärkeintä on huolehtia osaamisesta.

Lottovoitto käydä koulua Kajaanissa?

Keskuskoululla oli kahden päivän ajan vieraita opettamassa koodaamista. Koulu tarttui Elisa Oyj:n tarjoukseen ohjelmoinnin opettamisesta.

Kuudesluokkalaiset kuuntelivat tarkasti jo 50 koululla Suomessa vieraillutta Osku Kannistoa, minkä jälkeen autot ja madot koodattiin liikkumaan tabletin ruuduilla.

– Sekä tytöt että pojat ovat innostuneet tästä joka puolella. Lapsille on voinut tuoda esille, että ei enää ole laitteita, joita ei olisi jollain tasolla ohjelmoitu. Kun sen oppii lapsena, vanhempana on valmiimpi muuttamaan sellaista ohjelmaa, joka ei toimi, Kannisto sanoo.

Kissa tabletin ruudulla.
Kajaanissa lähes kaikilla peruskoulun oppilailla on koulun puolesta oma tabletti tai tietokone. Tilanne vaihtelee Suomessa paikkakunnittain.Elisa Kinnunen / Yle

Digivalmiudessa on paikkakunnittain isoja eroja. Kaikkiaan noin 20 kunnassa Suomessa on jokaisella koululaisella käytössään oma kone. Keskimäärin kuntien perusopetuksessa on koneita 0,4 per oppilas, jolloin niitä kierrätetään oppilaalta toiselle.

Kajaanissa lähes jokaisella oppilaalla on oma kone, ja koneiden käyttö on osa arkipäivää.

Kajaanin perusopetuksen päällikön Päivi Rissasen mukaan Kajaanissa pystytään vastaamaan hyvin vuonna 2016 käyttöön otetun opetussuunnitelman vaatimuksiin ohjelmoinnista, mutta laakereille ei auta jäädä lepäämään.

– Tämä on opettajista kiinni. Osa on varsinaisia diginatiiveja, osalle koneissakin riittää opittavaa. Siksi digimentoriverkosta pidetään kiinni, ja täydennyskoulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Elämme siirtymävaihetta kuten muukin Suomi.

Miksi yritys opettaa koulussa?

Miksi Elisa Oyj haluaa kouluttaa koululaisia? Jo ennen uuden opetussuunnitelman tuloa puhuttiin koulujen yhteistyöstä yritysten kanssa.

Opetusministeriön mukaan opettajien valmiudet opettaa ohjelmointia vaihtelevat, minkä vuoksi alan ammattilaisten käyttö opetuksessa on tärkeää.

Elisan Pohjois-Suomen aluepäällikön Jarmo Mikkolan mukaan mainoksesta ei ole kyse.

– Firman nimi näkyy korkeintaan kouluttajan hupparin rintamuksessa. Haluamme osaltamme auttaa lapsia ja opettajia ymmärtämään digitalisaatiota. Samalla tavalla me koulutamme myös muun muassa yrittäjiä.

Oma lehmäkin on toki ojassa. Elisalta toivotaan, että koulutus näkyy tulevaisuudessa osaavana työvoimana.

Opettaja tyytyväisenä luokassaan.
Anne Kallunki kertoo, että digimentoriporukalla on oma WhatsUpp-ryhmä, jossa voi huutaa kaverilta apua vaikka kesken päivän.Elisa Kinnunen / Yle

Kajaanissa aloitettiin vuonna 2015 digimentorointi. Nyt jokaisessa koulussa on digimentori, joka huolehtii ja auttaa osaamiseen liittyvissä asioissa. Keskuskoulun digimentori Anne Kallunki myöntää, että silti digiasioissa opettajat ovat välillä oppilaita.

– Me välillä opimme paljon näiltä lapsilta. Tässä on pysyttävä koko ajan uteliaana ja koulutettava itseään.

Tabletin äärellä koodia naputtavalla Jimi Lindgrenillä on jo selkeä suunnitelma tulevaisuudelle.

– Olen ajatellut koodaajan ja ehkä pelinkehittäjän uraa. Siihen on vielä paljon opittavaa, muun muassa matematiikasta pitää saada parempia numeroita.