Vesikuppi väärässä paikassa voi sekoittaa kissan pään – hyvää tarkoittava omistaja aiheuttaa lemmikilleen stressiä tietämättään

Kissojen stressiongelmat ovat lisääntyneet. Eläinlääkärin mukaan syyt kissan oireilulle saattavat yllättää. Juttu on julkaistu lokakuussa 2018.

kissa
Eläinlääkäri Jenni Nystedt pitelee sylissään Teppo-kissaa.
Eläinlääkäri Jenni Nystedt on erikoistunut kissoihin niin töissä kuin kotona. Hänen erityisosaamistaan on kokonaisvaltaisuus kissan tulkinnassa. Tällä kertaa osaaviin käsiin pääsi 13-vuotias Teppo-kissa.Antti Eintola / Yle

Kissa on helppo lemmikki. Sitä ei tarvitse lenkittää, ja riittää kun sille hankkii hiekkalaatikon, ruokakupin ja oman pedin.

Väärin!

Tamperelainen eläinlääkäri ja kissaspesialisti Jenni Nystedt tapaa vastaanotollaan yhä useammin kissoja, joiden fyysisten oireiden alku- tai osasyyksi paljastuu stressi. Kissanpäivät ihmisasunnossa eivät välttämättä takaakaan eläimen onnellisuutta.

– Stressin yleistyminen liittyy varmasti siihen kehityssuuntaan, että kissat on siirretty elämään turvallisesti sisätiloissa. Turvallisuuden lieveilmiönä niillä on yksinkertaisesti tylsää. Ne kaipaavat itselleen luontaista tekemistä, Jenni Nystedt sanoo.

Turvallisuuden lieveilmiönä kissoilla on yksinkertaisesti tylsää.

Jenni Nystedt

Kissan stressiherkkyyttä selittää lajin perusluonne. Kissa on Nystedtin mukaan luonteeltaan kontrollifriikki eläin, jonka täytyy jatkuvasti olla perillä siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Luonnossa sen on selvittävä yksin, ja siksi kotikissakin tarkkailee ympäristöään herkeämättä.

Toiset yksilöt stressaantuvat herkemmin kuin toiset. Erot ovat osin geneettisiä ja osin ne selittyvät yksilöiden alkuperällä.

– Jos kissa on syntynyt ja kasvanut ihmisen luona, se usein stressaa vähemmän kuin löytökissa, jolta saattavat puuttua ensimmäisten elinvuosien ihmiskontaktit.

Cornish rex -kissa haukottelee. Taustalla loikoilee pari maatiaiskissaa.
Kissa tarvitsee stressittömään elämään turvalliset mahdollisuudet nukkua, syödä ja tehdä tarpeensa.Mari Siltanen / Yle

Koti saattaa olla stressipesäke

Eläinlääkärin antama stressidiagnoosi saattaa tulla omistajalle yllätyksenä. Vaikka koti on sisustettu hyvää tarkoittaen ja eläintä ajatellen, saattaa Jenni Nystedt suositella olosuhteiden muokkaamista kissan mielenterveyden kannalta paremmiksi.

Kissalle tulee ensisijaisesti turvata stressittömät mahdollisuudet syödä, tehdä tarpeensa ja levätä. Kuulostaa helpolta, mutta se, mitä ihminen pitää hyvänä ratkaisuna, saattaa eläimen silmin tarkasteltuna olla vihoviimeinen järjestely.

Ainakin näihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota:

1. Ruoka- ja vesikipon sijainti

Kissa ei halua syödä ja juoda samassa paikassa. Vesiastia tulisi sijoittaa kauas ruokakupista. Kissan ehdoton kauhu ovat kaupoissa myytävät tuplakupit, joissa ruoka ja vesi ovat vierekkäin.

Myös astian ulkomuodolla on väliä.

– Kissa on aavikkoeläin. Sen vesikipon pitäisi olla iso ja näyttää lätäköltä. Kissa kaipaa kuppia, jonka reunoihin viikset eivät juodessa osu. Parasta olisi jos astioita olisi useita ja ne olisivat läpinäkyviä, Jenni Nystedt listaa kissan toiveita.

2. Hiekkalaatikon paikka

Monessa kodissa luontevin paikka kissan hiekkalaatikolle on kylpyhuoneessa. Pienissä tiloissa laatikko sijoitetaan kuitenkin usein lähes kiinni pesukoneen kylkeen.

– Jos kissa on tarpeillaan ja pesukone alkaa yhtäkkiä lingota, ei eläin taatusti jatkossa mene laatikkoon turvallisin mielin, Jenni Nystedt sanoo.

Jos samassa taloudessa on useampia kissoja, tulisi myös huolehtia, ettei hiekkalaatikko ole pienessä kolosessa, jonka uloskäynnin toinen kissa voi istumalla tukkia. Laatikossa tarpeillaan oleva kissa saattaa ahdistua kun reitti on suljettu.

Kissat makaavat nojatuolissa
Yhdessä asuvat kissat tunnistaa laumaksi jos ne nukkuvat näin lähekkäin, pesevät toisiaan ja tervehtivät koskettelemalla toisaan.Mari Siltanen / Yle

3. Muut kissat

Kissa on pohjimmiltaan yksin metsästävä petoeläin. Se kiintyy kyllä ihmiseen, mutta ei kaipaa laumaa samalla tavalla kuin koira.

Moni hankkii kissalleen seuraksi lajitoverin, mutta toisen eläimen läsnäolo voi tuoda kissan arkeen ilon sijasta stressiä. Yhteiselo sujuu sopuisasti, mutta laumautumisen sijasta kissat ovatkin vain saattaneet sopia yhteiset pelisäännöt siitä, mistä kukin kulkee ja miten ruokailu hoidetaan.

– Esimerkiksi sisarukset saattavat kaivata ja tarvitakin toisiaan, ja joskus vieraatkin kissat laumautuvat. Yhdessä eläminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti lauman muodostumista, Jenni Nystedt muistuttaa.

Siihen, ovatko yhdessä elävät kissat oikeasti lauma, on olemassa omat määritelmänsä.

– Jos kissat nukkuvat tiiviisti kasassa, pesevät toisiaan ja tervehtivät toisiaan puskemalla, ne ovat muodostaneet lauman, Nystedt luettelee.

Samaan kotiin sopii useampikin kissa, mutta ei-laumautuneelle joukolle pitää tarjota stressittömät olosuhteet.

– Jokaiselle pitää olla oma ruoka- ja juomakuppi, hiekkalaatikko ja sellainen lepopaikka, johon ei mahdu muita. Perusresurssit pitää saada taistelematta.

Näyttelykissa tarvitsee rutiinia

Monissa kissakodeissa harrastetaan näyttelyissä käymistä. Suuret tapahtumat, vieras paikka, matkustaminen, häly ja satojen vieraiden kissojen haju ovat oiva resepti stressille.

– Onneksi näyttelyihin valikoituvat kissat ovat useimmiten niitä, jotka kestävät poikkeuksellisisa tilanteita. Osa voi jopa nauttia esiintymisestä, Jenni Nystedt sanoo.

Tuomari arvioi kissat
Näyttelyura kannattaa aloittaa jo pentuna, jotta kissa tottuu tilanteeseen ja tuomarointiin eikä stressaa suotta.Minna Kaipainen / Yle

Mikäli omistaja suunnittelee lemmikilleen kissamissin uraa, olisi näyttelyissä käyminen hyvä aloittaa jo pentuna.

– Näyttelyissä kannattaa käydä säännöllisesti. Pitkien taukojen jälkeen kissan pitää totutella näyttelyajatukseen uudelleen, mikä saattaa olla stressaavaa.

Lääkkeet eivät ole ensimmäinen vaihtoehto

Jos kissa todetaan stressaantuneeksi, suosittelee Jenni Nystedt aina ensisijaisesti olosuhteiden muokkaamista sellaisiksi, että eläimen arjesta tulee sujuvampaa ja turvallisempaa.

Vaikeammissa tapauksissa saatetaan harkita lääkehoitoa muiden toimenpiteiden tueksi.

– Pelkkä lääkitys ei yleensä riitä korjaamaan ongelmaa. Joskus käytöstä on kuitenkin pakko muokata lääkkeillä, jotta pahin stressitila saadaan taittumaan.

Pelkkä lääkitys ei yleensä riitä korjaamaan ongelmaa.

Jenni Nystedt

Kissojen stressiongelmat ovat lisääntyneet, mutta Jenni Nystedt kiittelee myös kissanomistajien tietämyksen kasvaneen.

– Nykyomistajat ovat monesti todella valveutuneita ja ottavat selvää kissastaan ja siitä, mitä se oikeasti tarvitsee.

Kissojen suuri maailmannäyttely World Show 2018 järjestettiin Tampereella 27.–28.10.2018.

Lue myös:

Tänään juhlitaan kissoja: Asuuko teillä laiska löhöilijä, sähäkkä saalistaja vai taitava temppuilija? (8.8.2018)

Kissan valmistelu näyttelykuntoon voi viedä useita tunteja – pentuja aletaan totuttaa turkin hoitoon jo pariviikkoisina (14.1.2017)

Tiesitkö, että kissankin hampaita kannattaisi harjata – katso ohjeet videolta (30.12.2016)

Kissalle voi käydä kalpaten taajamassa – eläinneuvoja: vapaana ulkoilusta tuskaa myös omistajalle (17.10.2016)

Kissa stressaa ja syö psyykelääkettä (17.11.2010)

Katso myös:

Yliopistollinen eläinsairaala -sarjassa seurataan lemmikkejä, niiden omistajia ja hoitohenkilökuntaa Viikin Yliopistollisessa eläinsairaalassa (Yle Areena)