Sysmässä selvitetään, kuinka tehokkaasti sprinklerit pelastavat ihmishenkiä – katso videolta harvinainen palokoe

Sysmän entisessä terveyskeskuksessa tehdään harvinaisia palokokeita. Tyhjä rakennus tarjoaa ensi kertaa aidot puitteet kokeille, joita on ennen voitu tehdä vain laboratoriossa.

Paloturvajärjestelmät
Pelastushenkilöstöä ja tutkijoita terveyskeskuksen käytävällä.
Sysmän tyhjillään seisova terveyskeskus tarjoaa ainutlaatuisen koeympäristön.

Vuodeosaston potilashuoneen nurkassa on puuritilä, josta palo alkaa. Vaahtomuoviesteet simuloivat huonekaluja. Kun lämpötila kohoaa tarpeeksi korkealle, sprinklerit laukeavat.

Mutta pelastavatko ne vuodepotilaan hengen? Sitä Sysmässä selvitetään.

Lämpötilaa ja savukaasuja mittaavat anturit keräävät palohuoneesta dataa 15 minuutin ajan sprinklereiden laukeamisesta. Datasta selviää, miten huoneen olot kehittyvät ennen kuin pelastuslaitoksen pitäisi saapua paikalle – eli selviääkö ihminen hengissä, jos hän ei pääse huoneesta pois.

Sysmän entinen terveyskeskus antaa palokokeille harvinaiset puitteet. Se on aito ympäristö, jonne on asennettu määräysten mukainen sammutusjärjestelmä.

– Tämä on täysin ainutlaatuinen tilaisuus. Pääsemme tekemään kokeita oikeassa terveyskeskuksessa, jossa on käyttöön asennettu sprinklerijärjestelmä, sanoo Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Topi Sikanen.

Topi Sikanen palohuoneessa.
VTT:n tutkija Topi Sikanen esittelee palohuoneen kojeita. Huoneesta mitataan muun muassa palokaasujen määrää.Lauri Rautavuori / Yle

Uutta tietoa vaarallisista kaasuista

Aiemmin automaattisia sammutusjärjestelmiä on testattu vain laboratorio-olosuhteissa. Sysmän palokokeita tehdään syksyn aikana yhteensä kolmisenkymmentä, joista noin 20 on jo tehty.

– Joissain kokeissa sprinklerit ovat sammuttaneet palon ja useimmissa rajoittaneet sen kehittymistä, kertoo Aalto-yliopiston paloturvallisuustekniikan professori Simo Hostikka.

Palokaasujen syntymisessä on kuitenkin havaittu selvää hajontaa. Siis siinä, kuinka paljon myrkkyjä huoneeseen leviää vielä sen jälkeen, kun sprinklerit laukeavat. Tätä tietoa laboratoriokokeet eivät tarjoa.

– Todellisissa olosuhteissa, kuten täällä, syttyvä palo on eri sijainnissa ja asennossa sammutusjärjestelmään nähden. Laboratoriossa etäisyys ja asento määritellään ennalta. Täällä se on enemmän sattumanvaraista.

Simo Hostikka.
Aalto-yliopiston professori Simo Hostikka kertoo, että Sysmän kokeista saadaan uutta tietoa palokaasuista.Lauri Rautavuori / Yle

Henkilökunta vai sprinklerit?

Hoitoalan rakennuksissa syttyy Suomessa vuosittain noin 200 paloa (siirryt toiseen palveluun) (Pelastusopisto). Sysmästä saatavat tutkimustulokset auttavat tulevaisuudessa päättämään, mikä on viisain tapa taata sote-kiinteistön paloturvallisuus.

– Kokeiden perusteella pystytään tekemään päätöksiä siitä, onko esimerkiksi hoitolaitoksissa henkilökunta tehokkaampi tapa turvata potilaiden turvallisuus kuin automaattinen järjestelmä, Hostikka selittää.

Palomies savun keskellä.
Pelastuslaitoksella menee palon syttymisestä noin 15 minuttia ehtiä paikalle.Lauri Rautavuori / Yle

Hostikan mukaan Suomen sote-kiinteistöjen paloturvallisuus on hyvällä mallilla. Resurssien kanssa kuitenkin kamppaillaan jatkuvasti.

– Tällaisilla kokeilla voidaan antaa taustatietoa, kun joudutaan miettimään, mikä on paras tapa käyttää käytettävissä oleva rahamäärä.

Tutkimushanketta vetää VTT, ja siinä ovat mukana muun muassa Aalto-yliopisto ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos. Hanketta rahoittaa Palosuojelurahasto.

Tutkimustuloksista raportoidaan viimeistään ensi kesänä.