Pizzaa ei tulisi syödä suoraan kuljetuslaatikosta tai säilyttää siinä pitkään – pakkauksesta voi irrota kemikaaleja

Kyse on perfluoratuista yhdisteistä, joita on löydetty pizzalaatikoista muun muassa Tanskassa. Kotimaiset valmistajat kiistävät niiden käytön, mutta miljoonia tuontilaatikoita kukaan ei tutki kunnolla.

kemikaalit
Pizzaa laatikossa.
Jari Kärkkäinen / Yle

Osa Suomessa käytettävistä pizzalaatikoista voi sisältää haitallisia kemikaaleja.

Pizzaa ei asiantuntijoiden mukaan kannata säilyttää pitkiä aikoja pahvisessa kuljetuslaatikossa tai syödä suoraan siitä.

Lyhytaikaisessa kuljettamisessa, johon laatikko on tarkoitettukin, ei katsota olevan riskejä.

Kyse on pienistä kemikaalipitoisuuksista. Ongelma kuitenkin on, ettei kyseisten kemikaalien vaikutusta tai haitallisen annoksen rajaa tunneta kunnolla.

Haitalliset kemikaalit ovat niin sanottuja perfluorattuja yhdisteitä, joita käytetään kuluttajatuotteissa laajasti niiden rasvaa, likaa ja vettä hylkivien ominaisuuksien vuoksi. Yksi tunnetuimmista käyttökohteista on teflonpaistinpannu.

Kotipizzan laatikoissa ei kemikaaleja, tuontilaatikot riskinä

Pizzalaatikoissa voi olla haitallisia kemikaaleja kahdesta syystä.

Joko perfluoratuilla yhdisteillä parannetaan materiaalin ominaisuuksia, jotta rasva ei imeytyisi kuumasta pizzasta laatikon läpi. Tai sitten laatikko voi olla valmistettu kierrätyskuidusta, jossa on kemikaalijäämiä.

Suomessa asiasta ei ole juuri puhuttu, vaikka yhdisteet ovat olleet muutamia vuosia tarkkailussa. Kukaan ei tiedä, paljonko kemikaaleja sisältäviä laatikoita on markkinoilla, sillä perfluorattuja yhdisteitä ei tutkita laatikoista.

Suomessa käytetään vuosittain arviolta 10–20 miljoonaa pizzalaatikkoa. Niitä tuodaan useista eri maista ja useiden eri maahantuojien kautta.

Pizzalaatikoita päällekkäin.
Jari Kärkkäinen / Yle

Merkittävin kotimaisia laatikoita tuottava yhtiö on brittiyhtiö DS Smith, joka tuottaa Suomessa noin 6,5 miljoonaa pizzalaatikkoa vuodessa. Suurin osa niistä menee Kotipizza-ketjulle. Nämä laatikot on suunniteltu myös syömiseen ja säilytykseen, eikä niissä Kotipizzan ja DS Smithin mukaan käytetä perfluorattuja yhdisteitä.

– Valmistamme pizzalaatikot neitseellisestä kartongista. Emme käytä erillisiä aineita rasvan imeytymisen estämiseksi, eikä valmistusprosessissamme pakkauksiin lisätä perfluorattuja yhdisteitä, DS Smithin Suomen-toimitusjohtaja Ari Viinikkala sanoo.

Emme käytä erillisiä aineita rasvan imeytymisen estämiseksi, eikä pakkauksiin lisätä perfluorattuja yhdisteitä.

Kotipizzan laatikot valmistavan DS Smithin Suomen-toimitusjohtaja Ari Viinikkala

Suomeen tuodaan vuosittain kuitenkin useita miljoonia pizzalaatikoita ulkomailta, kuten Italiasta, Turkista ja Kiinasta. Pakkausalan yhteisjärjestön mukaan osassa näitä laatikoita voi piillä ongelmia muun muassa kierrätyskartongin käytön vuoksi.

– Muualta tulevissa laatikoissa riski on olemassa, Suomen aaltopahviyhdistyksen puheenjohtaja Eija Jokela sanoo.

Yhdistys huolestui tuontipakkausten mahdollisista kemikaaleista jo muutama vuosi sitten niin, että teetti asiasta tutkimuksen. Se epäonnistui: viranomaiset eivät hyväksyneet testin tekotapaa. Nyt yhdistys sanoo lähinnä tarkkailevansa tilannetta.

– Tutkiminen on kallista, joten se on muiden velvollisuus. Mutta kyse on kuuman, rasvaisen ruoan kanssa kontaktissa olevista pakkauksista, joita tuodaan maista joissa vaatimukset eivät ole samat kuin meillä, Jokela jatkaa.

Pizzerian keittiö.
Yle teki satunnaiskokeen yhden laatikon alkuperän selvittämiseksi. Vastuu tuotteista on maahantuojilla, ei pizzayrittäjillä.Jari Kärkkäinen / Yle

Satunnaiskoe: Laatikon alkuperä ei selvinnyt

Yle teki kuluvalla viikolla satunnaiskokeen.

Ostimme satunnaisesta helsinkiläispizzeriasta noutopizzan, ja yritimme selvittää laatikon alkuperää.

Pizzeriayrittäjä oli hankkinut kyseisen laatikkoerän helsinkiläisestä tukkuliikkeestä. Yle sai yhteyden tukkuliikkeen vastuuhenkilöön, joka osasi kertoa että kyseinen laatikko on valmistettu Turkissa ja pyysi lähettämään lisäkysymykset sähköpostitse.

Kysyimme sähköpostissa lain edellyttämiä maahantuontitietoja, kuten valmistajayritystä ja tuotetietoja, joilla varmistetaan että laatikko sopii käyttötarkoitukseensa. Sähköpostiin ja jatkoviesteihin ei kahden vuorokauden aikana vastattu.

Tanskassa laatikoista on löytynyt lisättyjä yhdisteitä

Varsinaista mittaustietoa löytyy Tanskasta, jossa perfluoratuista yhdisteistä on keskusteltu aivan viime vuosina Suomea enemmän.

Maan elintarvikevirasto on tutkinut paperista ja pahvista valmistettuja elintarvikemateriaaleja. Esimerkiksi pizzalaatikoissa ja mikropopcorn-pakkauksissa on havaittu kohonneita pitoisuuksia.

Tanska on määrittänyt rajan (siirryt toiseen palveluun), jolla se pyrkii erottelemaan perfluoratuilla yhdisteillä käsitellyt tuotteet käsittelemättömistä. Pizzalaatikot ja mikropopcorn-pakkausten orgaanisen fluorin kokonaisarvot ylittivät vuoden 2016 mittauksissa tämän rajan.

Tanskalaiset ovat mitanneet fluorin kokonaispitoisuutta, sillä perfluorattuja yhdisteitä on useita ja niitä käytetään myös seoksina. Koska yhdisteet ovat luonnossa pysyviä, niitä löytyy helposti pieniä määriä, vaikkei niitä olisi lisätty tuotteeseen.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Tanska on ollut varhain liikkeellä. Se pyrkii tällä tavalla erottamaan tuotteet, joihin on lisätty perfluorattuja yhdisteitä, sanoo ylitarkastaja Juha Laakso Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.

Tämä ei tarkoita, että kaikki pizzalaatikot olisi käsitelty kemikaaleilla. Mutta tulos antaa viitettä siitä, että osa markkinoilla olevista laatikoista on.

Kemikaalipitoisuudet ovat myös Tanskan mittauksissa pieniä. Kuitenkin viranomaiset ovat ryhtyneet varotoimenpiteisiin. Maan elintarvikeviraston suosituksen mukaan pizzantähteitä ei pitäisi säilyttää pakkauslaatikoissa, ja erityisesti odottavien äitien ja lasten tulisi välttää altistumista perfluoratuille yhdisteille.

Kauppaketju Coop jopa veti suurieleisesti mikropopcornit pois hyllyiltään vuonna 2015, ja otti ne takaisin valikoimiinsa vasta puoli vuotta myöhemmin, kun valmistaja oli vaihtanut pussin koostumusta.

Tanskan elintarvikeviraston vanhempi neuvonantaja Gitte Alsing Pedersen kertoo puhelimitse Ylelle, ettei Tanskassakaan pelätä akuuttia uhkaa. Suositukset on annettu nimenomaan varotoimenpiteenä.

– Emme vielä tiedä riittävästi siitä, paljonko kemikaaleja todellisuudessa siirtyy pakkauksista elintarvikkeisiin, hän sanoo.

Tanskalaiset aloittavat vielä tänä vuonna uuden tutkimuksen perfluorattujen yhdisteiden määrästä elintarvikepakkauksissa. Tuloksia on luvassa ensi vuonna.

Suomessa pitoisuuksia ei mitata eikä valvota

Suomessa laatikoiden valvonta on käytännössä valmistajien ja maahantuojien tullille tekemien ilmoitusten varassa. Valmistajien on kerrottava, minkä lainsäädännön vaatimukset tuotteet täyttävät ja millaiseen käyttöön ne soveltuvat.

Mitä tahansa Suomessa ei saa myydä, päinvastoin.

Pizzalaatikoiden tulee täyttää vuoden 2004 EU-asetus (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan elintarvikkeiden kanssa kontaktissa olevasta materiaalista ei saa irrota elintarvikkeeseen haitallisia aineita, kun pakkausta käytetään valmistajan tarkoittamalla tavalla.

Perfluoratut yhdisteet jäävät kuitenkin valvonnassa helposti käsittelemättä, koska niille ei ole enimmäismääriä, sanoo elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Merja Virtanen.

– Paperi- ja kartonkipakkauksille ei ole materiaalikohtaista lainsäädäntöä, eikä perfluoratuille yhdisteille ole raja-arvoja. Niihin ei välttämättä kiinnitetä lainkaan huomiota kun maahantuojien ilmoituksia valvotaan, Virtanen sanoo.

Laatikko on tarkoitettu vain pizzan kuljettamiseen kotiin, ei syömiseen tai säilyttämiseen.

Eviran ylitarkastaja Merja Virtanen

Esimerkiksi elintarvikemuoveja koskeva lainsäädäntö on huomattavasti tarkempaa. Asetuksessa määrätään, mistä materiaaleista muoveja saa valmistaa, ja annetaan raja-arvot sille, paljonko ainesosia muoveista saa irrota.

Tämä sysää vastuuta Suomessa kuluttajalle.

– Pizzalaatikon kohdalla pitää huomioida, että kyse on kuljetuslaatikosta. Se on tarkoitettu vain pizzan kuljettamiseen kotiin, ei syömiseen tai säilyttämiseen, Virtanen sanoo.

Tutkiminen on kesken

Kemikaalien kokonaisaltistuksessa perfluoratut yhdisteet, erityisesti pizzalaatikoista tulevat, ovat pieni tekijä. Näin sanoo pitkän linjan kemikaaliasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.

– En ottaisi hirveää stressiä asiasta. Pizzalaatikot voivat olla yksi pieni lisä kemikaalialtistukseen, mutta perfluorattuja yhdisteitä tulee useista lähteistä, hän sanoo.

Kivirannan mukaan suomalaiset altistuvat perfluoratuille yhdisteille lähinnä kalan kautta. Määrien on havaittu olevan matalaa keskieurooppalaista tasoa, eli perfluorattujen yhdisteiden kuorma suomalaisissa ei ole hälyttävä.

Samalla kun dioksiinin määrä suomalaisissa kaloissa on muutama viikko sitten julkistetun tutkimuksen mukaan vähentynyt, perfluorattuja yhdisteitä löydettiin yhtä paljon kuin ennenkin.

– Pitoisuudet kaloissa ovat aika pieniä, mutta niissä ei havaittu samanlaista laskevaa trendiä kuin vaikka dioksiineissa, Kiviranta sanoo.

Hannu Kiviranta
THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta.Markku Pitkänen / Yle

Epäillyt haittavaikutukset ovat kuitenkin vakavia. Perfluorattujen yhdisteiden epäillään laskevan erityisesti miesten hedelmällisyyttä, ja ne on liitetty myös korkeaan kolesteroliin ja rokotetehokkuuden heikkenemiseen.

Kivirannan mukaan kuluttajien on hyvä olla tietoisia pakkausmateriaalien mahdollisista riskeistä. Pizzalaatikoiden osalta hän pitäisi kuitenkin jäitä hatussa.

– Pizzalaatikoissa ja popcorn-pakkauksissa on joissain tutkimuksissa havaittu näitä yhdisteitä, toisissa taas ei. Toisten tutkimusten mukaan ne voivat siirtyä pakkauksesta ruokaan ja siten ihmiseen, toisten mukaan ei. Näitä asioita ei vielä kunnolla tunneta, Kiviranta sanoo.

– Mutta ruokapakkauksia tulee käyttää siihen, mihin ne on suunniteltu. Pizzan kuljetuslaatikko on tarkoitettu kuljetukseen, ei välttämättä säilyttämiseen tai lämmittämiseen.

Euroopan kemikaalivirasto esittää rajoituksia

Perfluoratut yhdisteet ovat nyt pinnalla koko Euroopassa.

Helsingissä toimivan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointivaliokunta ehdotti syyskuussa (siirryt toiseen palveluun), että kuuden perfluoratun yhdisteen käyttöä ja tuotantoa EU:ssa pitäisi rajoittaa. Virasto käsittelee ehdotusta lähikuukausina.

Kivirannan mukaan rajoittamista pohditaan useissa eri yhteyksissä. EU:ssa perfluoratut yhdisteet ollaan ottamassa ensi kertaa mukaan juomaveden laatutarkkailuun, ja Suomessa myös pohjaveden ympäristölaatunormeihin. Käynnissä on myös yhdisteitä koskevaa tutkimusta.

Pizzalaatikko lähikuvassa.
Jari Kärkkäinen / Yle

Korvaaminen ei ole helppoa, sillä yhdisteet ovat laajassa käytössä.

Ympäristöjärjestö Greenpeace julkisti vuonna 2016 raportin perfluorattujen yhdisteiden käytöstä (siirryt toiseen palveluun) ulkoilu- ja retkeilytarvikkeissa. Vain neljä tuotetta neljästäkymmenestä oli valmistettu käyttämättä lainkaan yhdisteitä.

Lue myös:

Testaa kemikaali­kuormasi – Altistutko päivittäin sadoille vai tuhansille haitallisille kemikaaleille?

Näin kevennät kemikaalikuormaasi: Asiantuntija neuvoo kolme helppoa vinkkiä arkeen

Akuutti: Kemikaalivaara - Miten välttää terveydelle vaarallisia kemikaaleja? (esitetty 14.10.2018)

Altistumme päivittäin tuhansille kemikaaleille, eikä kaikista tiedetä tarpeeksi – "Lopulliset terveysvaikutukset näkyvät vasta myöhemmin"

Yhä useampi maa torppaa kierrätyskuidun käyttämisen elintarvikepakkauksissa riskien takia – Suomalaiselle pakkauskartongille yllättävä myyntivaltti