Nyt olisi korkea aika näyttää lapsille esimerkkiä ja lukea itse: "Se on maailman tärkein asia"

Suomi on ollut lukumaa, mutta nyt etenkin poikien lukutaito uhkaa lässähtää. Digimaailman houkuttimet eivät riitä selitykseksi.

lukutaito
Petrus Syrjäniemi
Petrus Syrjäniemi innostui lukemaan Mauri Kunnaksen kirjaa, kun koko luokka luki yhdessä.Marko Melto / Yle

Huolestuneet aikuiset houkuttelevat nyt lapsia lukemaan. Lukemista tuputetaan ja siitä puhutaan kuin ravitsevan aterian tai liikunnan merkityksestä.

Valtakunnallinen kampanja lukutaidon edistämiseksi johti Hakkarin koulussa Lempäälässä siihen, että kirjat nostettiin pöydälle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun koululla järjestettiin lukuviikko.

Me seurasimme, miten nuoret ottivat lukemisen ilosanoman vastaan.

Jännitys kiehtoo

Auditoriossa oli esillä toista sataa kirjaa etukansi lapsiin päin. Kirjoja esittelemässä oli paikallisen kirjaston ammattilaisia. Yläasteikäisille oppilaille korostettiin, että lukutaito on osa eloonjäämistaistelua.

Semmi Jokiniemi oli tullut tapaamaan koululaisia paikallisen kirjaston nuorten osastolta. Hän nosti yksitellen kirjoja esille. Suurin osa näytti olevan jännityskirjoja, sillä jännityshän on suosituin laji nuorten lukutottumuksissa. Ja nyt eletään Halloweenin aikaa.

– Mutta myös jokapäiväinen elämä kiinnostaa, kirjastotäti Jokiniemi tietää.

Nuortenkirjaston hoitaja Semmi Jokiniemi
"Lukutaito ja ymmärrys on kansalaistaito, joka ehkäisee syrjäytymistä", Semmi Jokiniemi sanoo.Marko Melto / Yle

Lukuhetkestä tehtävä mukava

Äidinkielen tunnilla seitsemäsluokkalaiset lukivat yhdessä. Luokan lattialla sai maata tai istua. Moni luki huopaan kietoutuneena.

Seitsemäsluokkalainen Lilja Lehtilä ei tunnustaudu himolukijaksi.

– Lukuhetki on rauhallinen hetki minulle. Tykkään jännityksestä, se on se juttu, hän sanoo.

Lilja Lehtilä
Lilja Lehtilä tykkää jännityksestä.Marko Melto / Yle

Myös Milana Salovaara pitää jännityskirjoista.

– En lue edes joka viikko, hän myöntää.

Millainen lukuhetki on?

– Luen kotona sängyllä tai lattialla. Lukeminen tuntuu välillä aika tylsältä. Usein kirja jää kesken. Minulla on aika paljon muita harrastuksia kuten ratsastus ja tanssi, mitkä vie aikaa, Salovaara sanoo.

Milana Salovaara
Muut harrastukset vievät aikaa lukemiselta, Milana Salovaara tunnustaa.Marko Melto / Yle

Sekä Milana Salovaara että Milja Lehtilä ovat lukeneet viimeksi Louis Sacharin kirjan Paahde.

– Se kertoo pojasta, joka joutuu poikaleirille, jossa kaivetaan kuoppia rangaistukseksi. Jännitystä sen olla pitää.

Petrus Syrjäniemi pitää koulussa yhdessä lukemista hyvänä.

– Mukava hetki syysloman jälkeen kun vaan saa lukurauhan, Syrjäniemi sanoo.

Viimeksi hän on lukenut Robert Stinen Keskiyön kulkija -kirjan. Se kertoo pojasta, jonka elämää varjostaa kirous, jonka on aiheuttanut isoisän isoisä.

Nämä koululaiset kertovat, että kirjoja suositumpia ovat ikätovereitten parissa kännykkä ja pelit.

Suosittelu kannattaa

Salovaaran, Lehtilän ja Syrjäniemen viimeksi lukemat kirjat ovat poimintoja lukuviikon tarjonnasta. Kirjojen esittely ja suosittelu siis kannattaa?

– Kirjavinkkaus sai kiitosta oppilailta ja moni kirja lähti lainaan, äidinkielen opettaja Piila Paalanen kertoo.

Hän oli aloittamassa lukuviikon järjestelyjä jo viime keväänä.

– Kyllä minä aika huolestunut olen. Lukutaito on mennyt PISA-tutkimusten mukaan alaspäin etenkin poikien osalta. Toivoisin isoa kampanjaa lukutaidon puolesta.

Äidinkielen opettaja Piila Paalanen
Piila Paalanen oli mukana järjestämässä Hakkarin koulun ensimmäistä lukuviikkoa. Palaute oli myönteistä.Marko Melto / Yle

Mutta miksi lapset lukevat vähemmän kuin ennen? Miksi lukuinto on laantunut?

– On niin paljon muutakin maailmassa kuten kännykät ja muu viihde, Semmi Jokiniemi tuumii.

Ja senhän me kaikki aikuiset tiedämme ja siihen me vetoamme. Samaan hengenvetoon usein huokaistaan, että lapset ovat laiskoja.

– Joka sukupolvi valittaa lasten laiskuudesta, mutta eivät nykypolven lapset ole sen huonompia kun me, Jokiniemi sanoo.

– Lukutaito ja ymmärrys on kansalaistaito, joka ehkäisee syrjäytymistä.

Esimerkki vaikuttaa

Hakkarin koulun auditoriossa koululaisille puhui myös toimittaja ja kriitikko Aleksis Salusjärvi.

– En niinkään vinkkaa täällä hyvistä kirjoista vaan siitä, että lukutaito auttaa selviämään elämässä.

Mikä on esimerkin merkitys?

– Se on maailman tärkein asia. Lukeminen on sosiaalinen tapahtuma, kukaan ei opi lukemaan yksin. Sen pitää olla sosiaalista.

Salusjärvi ei haluaisi selittää lukutaidon rapistumista digimaailman houkutuksella. Hänen mielestään kyse on siitä, että nuoret eivät ole löytäneet kirjoista sitä, mitä ovat lähteneet etsimään.

– Laitteilla ei ole merkitystä. On liian helppo selittää ongelmaa sillä, miten maailma muuttuu. Tärkeämpää olisi katsoa, että luetaanko kotona. Niissä perheissä, missä ei lueta, myös lasten lukutaito on heikompi.

7-luokkalaiset Lilja Lehtilä, Petrus Syrjäniemi ja Milana Salovaara
Järjestetyt lukuhetket ja kirjavinkkaukset saisivat lapset lukemaan, arvoivat nämä seitsemäsluokkalaiset.Marko Melto / Yle

Lukutaito rapautuu

Aleksis Salusjärvi vetää Lukukeskuksen hanketta, joka yrittää saada nuoret pojat lukemaan. Hän vertaa lukutaitoa muun muassa jääkiekkopelin seuraamiseen. Valmentajan on osattava lukea peliä.

Salusjärvi on kohdannut tuhansia vähän lukevia poikia.

– Nyt ongelma polarisoituu. On syntynyt ikäluokka, joka on selkeästi jakautunut. Huiput erottuvat, mutta on olemassa osa, joka on pudonnut kelkasta.

Kehitys huolettaa.

– Luonnollista on että tämä kiihtyy ja erot kasvavat, ellemme me tee asialle just nyt jotain. Meillä ei ole paljoa aikaa. Seuraava sukupolvi, joka nyt kasvaa, voi olla jo menetetty.

Lue myös:

Lukukeskus: Poikia voi innostaa lukemaan tietokirjojen ja urheilijoiden elämäkertojen avulla (23.10.2018)

Laaja tutkimus: Kodin täysi kirjahylly antaa lapselle elinikäistä etua (15.10.2018)

Aleksis Salusjärven kolumni: Rapistuva lukutaito sai uusia ratkaisuja, mutta hyvinvointivaltion rei’istä vuotaa yhä ihmisiä (10.10.2018)

Mitä lukutaidolle tapahtuu koulussa? Suuri osa lapsista lukee jo 6-vuotiaina, mutta monet 10 vuotta vanhemmat eivät ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä (5.7.2018)