Vanhan varuskunnan arvorakennuksille on löytynyt ostajia Lappeenrannassa – asuntola huutokaupattiin lähes miljoonalla

Rakuunamäen varuskunnan vanhat rakennukset käyvät kaupaksi vahdikkaasti. Yhteen kasarmeista uusi omistaja aikoo rakentaa hienoja asuntoja.

kasarmit
Näkymä kasarmirakennus 2. ikkunasta
Lappeenrannan entisen varuskunnan kiinteistöistä osa on jo vaihtanut omistajaa.Tommi Parkkinen / Yle

LappeenrantaLappeenrannan Rakuunamäen varuskunta-alue on historiallisen muutoksen keskellä, kun puolustusvoimilta vapautuneille rakennuksille etsitään uudenlaista käyttöä. Osa rakennuksista on jo myyty uusille omistajille.

Valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on ilmoittanut myyvänsä Rakuunamäeltä yhteensä 13 rakennusta. Kaupanteko alkoi syyskuussa vauhdikkaasti.

Tähän mennessä uuteen omistukseen ovat jo siirtyneet kaksi kiinteistöä, iso kolmikerroksinen miehistökasarmi ja tuhansien suomalaisten tuntema sotilaskoti. Kahden asuntolana toimineen rakennuksen huutokaupat päättyivät tällä viikolla, ja kaupat ovat vahvistamisvaiheessa.

Lappeenrannan varuskunta. Harjoitus ns. köysikarusellissa päävartion kentällä, miehet roikkuvat köyden varassa pyörityksessä vuonna 1924.
Kasarmirakennus 1 Rakuunamäellä.
Liikuta kuvaa hiirellä tai sormella. Asuntolarakennus numero 1 kaupattiin torstaina nettihuutokaupassa 275 000 euron hintaan. Vuonna 1924 asuntolarakennuksen edessä otetussa kuvassa on historiatietojen mukaan meneillään köysiharjoitus. "Harjoitus ns. köysikarusellissa päävartion kentällä, miehet roikkuvat köyden varassa pyörityksessä." (Kuvan lähde: E.G. Lehtinen / Etelä-Karjalan museo)

Kasarmin karu kauneus kiehtoo

Lappeenrantalainen Joni Kakko availee ovia muutama viikko sitten ostamansa miehistökasarmin alakerroksessa. Rakennus päätyi Kakon ja hänen kahden kumppaninsa omistukseen syyskuisessa nettihuutokaupassa.

Kakko kertoo omistajaporukan arvostavan Rakuunamäen aluetta kokonaisuutena ja sen kauniita yksityiskohtia. Siksi heille oli tärkeää päästä mukaan vaikuttamaan alueen tulevaisuuteen. Työtäpelkäämätön kolmikko maksoi kasarmirakennuksesta 185 000 euroa.

– Käytännössä ostimme nämä rakennuksen punatiiliset seinät, Kakko toteaa.

Uudet omistajat ovat parhaillaan perustamassa yritystä, jonka suunnitelmissa on muokata kasarmi nykyaikaisiksi kodeiksi.

Kasarmirakennus 1 Rakuunamäellä.
Kolmikerroksinen miehistökasarmin uudet omistajat suunnittelevat tilojen muokkaamista nykyaikaisiksi asunnoiksi.Tommi Parkkinen / Yle

Alustavan arvion mukaan tulevien asuntojen koko voisi vaihdella pienistä yksiöistä yli sadan neliön kokoisiin koteihin. Yhteistä kaikille asunnoille on huima, lähes viisimetrinen huonekorkeus.

Muutostyö ei ole vielä edes suunnitteluvaiheessa, mutta jo nyt Kakko pitää todennäköisenä, että tiiliseinien sisäpuolelta tullaan purkamaan lähes kaikki. Esimerkiksi koko vanha talotekniikka ja ikkunat vaihdetaan nykysäädösten mukaisiksi.

Holvikatot katseenvagitsijaksi uusiin koteihin

Säilytettävääkin lähes 130 vuotta vanhasta talosta löytyy. Punatiilisen julkisivun lisäksi rakennuksesta on suojeltu sisäkattojen holvaukset ja kerrosten läpi jatkuvat paksut teräspylväät. Nämä yksityiskohdat antavat Joni Kakon mukaan asunnoille omintakeisen ilmeen.

Suojeltuja pylväitä salissa.
Kasarmin tukirakenteena toimivat teräspylväät on määrätty säilytettäviksi.Tommi Parkkinen / Yle

– Sisäkattojen holveilla on rappauksen alla punaista tiiltä. Katot voidaan hiekkapuhaltaa ja jättää tiilipinta asuntoihin näkyviin, jos asukkaat niin haluavat.

Teräspylväiden alkuperästä Kakolla on kerrottavanaan kiinnostava tarina.

– Olen kuullut legendan, joka on varmaan monille täällä majoittuneille sotamiehille tuttu. Sen mukaan pylväät olisivat käytettyjä tykin piippuja. Muodon perusteella se voisi olla mahdollista, mutta en ole mistään löytänyt tarinalle vahvistusta.

Joni Kakko ja Petri Kemppinen
Lappeenrantalaiset Joni Kakko ja Petri Kemppinen suunnittelevat vanhan kasarmin saneeraamista nykyaikaisiksi kaupunkikodeiksi.Tommi Parkkinen / Yle

Erityistä päänvaivaa asuntojen suunnitteluun saattaa Joni Kakon mukaan aiheuttaa parvekkeiden lisääminen vanhaan rakennukseen, jonka julkisivu on suojeltu.

– Suomessa on rakennettu asuntoja entisiin kasarmeihin muuallakin, esimerkiksi Lahden Hennalassa ja Kouvolan Korialla. Näissä kohteissa rakennuksiin on lisätty parvekkeet. Turun Kakolassakin on jälkeenpäin lisätty parvekkeet. Miksi se ei voisi olla mahdollista Lappeenrannassa?

Kiihkeä huutokauppa

Tuoreimmat käänteet Rakuunamäen rakennusten omistajanvaihdoksissa koettiin tällä viikolla torstaina. Netissä huutokaupatun kaksikerroksisen asuntolan kaupasta kehkeytyi todellinen jännitysnäytelmä.

Rakennus kiinnosti kolmea huutajaa, jotka korottivat hintaa aivan viime minuuteille saakka. Lopulta hinta nousi huutokaupan jatkoajalla 925 000 euroon. Korkeimman tarjouksen tekijää ei ole julkistettu.

Kasarmi- asuntolarakennus nro 9 Rakuunamäellä
Venäläisille joukoille 1910-luvun alussa rakennetun asuntolan hinta nousi netin huutokaupassa 925 000 euroon.Tommi Parkkinen / Yle

Etukäteen oli tiedossa, että Lappeenranna opiskelija-asuntosäätiö LOAS suunnitteli asuntolan muuttamista opiskelijahotelliksi. LOASin toiminnanjohtaja Joonas Grönlund vahvisti huutokaupan päätyttyä, että säätiö oli mukana kaupanteossa, mutta ei tehnyt korkeinta tarjousta.

Toinen samana päivänä myynnissä ollut asuntola sai korkeimmaksi tarjouksekseen 275 000 euroa. Senaatti-kiinteistöt vahvistaa molempien asuntolarakennusten kaupat marraskuun loppuun mennessä.

Esikunta ei kiinnostanut ketään

Joni Kakon ja hänen kumppaneidensa omistaman kasarmin vieressä seisoo kaksi muutakin samantyylistä komeaa, kolmikerroksista punatiilirakennusta. Rakennukset erottuvat selkeästi historiallisista valokuvista koko alueen suurikokoisimpina.

Ilmakuva ratsuväkiprikaatin kasarmialueen yli Saimaalle 25.8.1925.
Ilmakuva ratsuväkiprikaatin kasarmialueen yli Saimaalle 25.8.1925.J. Schauman/Etelä-Karjalan museo

Kaikki kolme rakennusta ovat Sebastian Gripenbergin suunnittelemia. Ne valmistuivat vuosina 1890-1892. Gripenbergin titteli tuohon aikaan oli komealta kalskahtava yleisten rakennusten ylihallituksen pääjohtaja.

Keskimmäinen rakennuksista oli myös myytävänä viime viikon huutokaupassa, mutta se ei herättänyt ostajien kiinnostusta. Esikunnan lähtöhinta nettihuutokaupassa oli 250 000 euroa eikä sen päälle tehty yhtään tarjousta.

Esikunnan talon tulevaa käyttöä saattaa hidastaa sen kaavamerkintä. Toisin kuin naapurirakennusta, entisen esikunnan seinien sisälle ei voi saneerata asuntoja. Kaavaluonnos sallii ainoastaan majoitus-, ravintola-, museo- ja kokoontumistilojen rakentamisen.

Läntisin kolmen suuren rakennuksen rivistä on kunnostettu 1990-luvulla oikeustaloksi ja 2010-luvun puolivälissä edelleen liiketiloiksi.