Tutkijat Yhdysvaltain välivaalien alla: Jyrkkä sisäinen kahtiajako ei ole lientymässä – tilanne voi jopa pahentua

Tutkimusten mukaan suurin osa Hillary Clintonia tai Donald Trumpia äänestäneistä ei voi olla henkilökohtainen ystävä vastapuolen ihmisen kanssa.

Yhdysvaltojen politiikka
Aamu-tv:n keskustelu Yhdysvaltain pommilähetyksistä
Aamu-tv:n keskustelu Yhdysvaltain pommilähetyksistä

Yhdysvaltain sisäinen kahtiajako ja poliittinen retoriikka osapuolten kesken on yltynyt erittäin kovaksi ja repiväksi viime aikoina. Poikkeavaa on myös se, että nyt lähetettyihin kirjepommeihin liittyvä kotimainen terrorismi on politisoitu niin nopeasti vaalikampanjan välineeksi.

Tilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta ennen parin viikon kuluttua järjestettäviä välivaaleja. Vielä edellisten vaalien aikana yhdistäviä puheita olisi ollut, mutta ei enää.

– Vaikea uskoa, että mikään liennyttäisi tilannetta, päinvastoin. Nyt on näkyvissä kaikki merkit siihen, että tilanne eskaloituu vielä, toteaa Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Heiskasen mukaan maa on niin jakautunut ja tilanne välivaalien lähestyessä niin tulehtunut, että se on "hämmentävää, jopa pelottavaa". Se näkyy väkivaltaisen retoriikan piikkinä.

– On ollut vähän samaa retoriikkaa kuin oli vuoden 2016 kampanjoinnin aikana, Heiskanen jatkaa.

Tampereen yliopiston dosentti Markku Ruotsila pitää kirjepommien lähettämistä jo ajoituksellisesti outona ajankohtana.

– Kuvittelisin, että tämä hyödyttää demokraatteja, eikä oletettua äärioikeistolaista toimijaa, Ruotsila huomauttaa.

Mediakommentointi lisää kahtiajakoa

Ruotsila pitää ongelmana yhdysvaltalaismedian selvärajaista jakautumista kahteen leiriin.

Hänen mukaansa toisella puolella [pommien lähettelyä] syytetään Trumpin retoriikan seuraukseksi ja toisella puolella täysin päinvastoin.

– Media on kommentoinut tätä molemmilla puolilla, konservatiivisella ja liberaalisella puolella. Se on osa tätä vaalikampanjaa.

Myös Benita Heiskanen muistuttaa median pyrkivän kärjistämään asioita omista ideologisista lähtökohdistaan. Hän on valmis kyseenalaistamaan median valintoja.

Samalla Ruotsila muistuttaa, että Trumpin syytteitä valtamedian linjauksista voidaan pitää osin perusteltuina.

–Jos kuuntelee yhden illan joitain näitä Yhdysvaltain (CNN, NBC) lähetyksiä, niin se on hyvin äärimmäistä puhetta, mitä siellä käytetään Trumpista. Vaikuttaa siltä, että kaikki maailman pahuus ja synnit sullotaan siihen yhteen mieheen. Toisella puolella tehtiin ihan samaa, kun [Barack] Obama oli presidentti.

"Toinen puoli ei enää ole amerikkalaisuutta"

Ruotsila sanoo kehityksen alkaneen jo 1960-luvulla. Syvimmillään se on kulttuurisotaa.

– On kaksi ihan täysin erilaista Amerikkaa. Niiden käsitykset siitä, mikä on hyvä yhteiskunta ja mitä on oikea amerikkalaisuus. Ne ovat täysin erilaisia, Ruotsila pohtii.

Ruotsila listaa kahtiajaon taakse myös politiikan ja muutamien edellisten vaalien tapahtumat.

– George W. Bushin ensimmäinen valinnassa loppujen lopuksi korkein oikeus ratkaisi asian. Sitä demokraattipuolella ei koskaan hyväksytty. Siellä oltiin sitä mieltä, että heiltä oli varastettu vaalit.

– Samalla tavalla läpi Obaman kauden konservatiivinen sydänmaiden Amerikka koki, että heiltä on varastettu koko se Amerikka, mikä heillä oli.

Benita Heiskanen muistuttaa myös, ettei Yhdysvaltain poliittisen väkivallan historiaa ole vieläkään selvitetty. Välillä asioissa on päästy eteenpäin, mutta välillä on taas otettu takapakkia.

– Edellisessä vaalikampanjassa tuli esiin sellaisia kipukysymyksiä. Yksi niistä on rotuun ja etnisyyteen liittyvä kysymys.

Molemmat tutkijat pitävät maan kahtiajakoa hyvin syvänä, jopa pahana.

– Siitä on tutkimuksia, että yli 60 prosenttia niistä ihmisistä, jotka Trumpia äänesti, ei suostu edes yksilötasolla olemaan ystäviä Hillary Clintonia äänestäneiden kanssa. Ja päinvastoin yli 60 prosenttia Clintonia äänestäneissä. Ihmiset eivät enää ajattele, että toinen puoli on oikeasti amerikkalaisia, päättää Ruotsila.

Lue lisää:

USA:n pommien lähettäjän etsintä keskittyy Floridaan

Yle seurasi: FBI vahvisti sekä näyttelijä Robert De Niron että ex-varapresidentti Joe Bidenin saaneen pommilähetykset

Obama ja Clinton eivät saaneet räjähdepaketteja ovensa taakse – näin salainen palvelu suojelee entisiä presidenttejä

Yhdysvalloissa tutkitaan uusia pommilähetyksiä – Trump syytti median "loppumatonta vihaa" pommikampanjasta