Tasa-arvovaltuutettu haluaa selkeää puuttumista seksuaaliseen häirintään työpaikoilla - Pelkkä puhe nollatoleranssista ei riitä

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pitää ulkoministeriön tapauksessa surullisena, että asia täytyi tuoda julkisuuden kautta esiin ennen kuin asiaa ryhdyttiin vakavammin selvittämään.

seksuaalinen häirintä
miehen käsi naisen käden päällä
AOP

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko kertoi alkuviikosta, että ulkoministeriön työntekijät ovat tehneet kymmeniä ilmoituksia häirinnästä, mutta suurta osaa niistä ei ole ryhdytty selvittämään ministeriön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara pitää tärkeänä, että työpaikoilla on toimintatavat, miten häirintätapauksia käsitellään.

– Asian ydin on se, otetaanko häirintätapaukset vakavasti, puututaanko niihin ja selvitetäänkö niitä. Jos työntekijät kokevat, että ilmoituksen tekeminen ei johda käytännössä mihinkään, tapauksista ei viitsitä edes ilmoittaa, sanoi Maarianvaara Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

- Puhe nollatoleranssista ei riitä. Pitää tehdä myös toimenpiteitä. Ei riitä, että työnantaja odottaa häirintäilmoituksia. Työnantajan täytyy olla aktiivisesti selvillä, mitä työyhteisössä tapahtuu.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen, kansanedustaja Eva Biaudet on sitä mieltä, että osaaminen häirinnän käsittelyssä on vielä heikkoa.

– Tästä asiasta pitäisi puhua enemmän ja tuntea myötätuntoa. Työpaikoilla pitäisi setviä enemmän, mitä tapahtui ja miltä tuntuu.

Biaudet on sitä mieltä, että koulutusta tarvitaan lisää. Esimiehiä pitäisi opettaa ottamaan vastaan häirintäilmoituksia ja sitä, miten niitä käsitellään.

– Tästä puhuminen on aika uutta. Ei ole vielä ymmärretty, miten syvälle seksuaalinen hairintä vaikuttaa ja miten se haittaa meidän toimintaamme. Tässä on vielä paljon oppimista, totesi Biaudet Ykkösaamussa.

Eva Biaudet kertoo ruotsalaisesta kyselystä, jossa tutkittiin miesten asenteita vuosi #metoon jälkeen.

– Tutkimus osoitti, että miehistä 43 prosenttia oli pohtinut omaa käyttäytymistään. 85 prosenttia miehistä koki, että miehillä on kollektiivinen vastuu pohtia sitä, miten asia ratkaistaan. Luulen, että he ovat edellä meitä.

Myös eduskunnassa on kyselyn mukaan seksuaalista häirintää. Eduskunta ja ulkoministeriö ovat haluttuja työpaikkoja ja hyvin hierarkkisia. Jukka Maarianvaara sanoo, että varsinkin seksuaalinen häirintä liittyy usein valta-asetelmaan.

– Jos on hyvin hierarkkinen organisaatio, silloin ehkä valtaa käytetään väärin helpommin. Ulkoministeriössä kierretään eri tehtävissä. Tehtäväkierto saattaa altistaa häirinnälle tai nostaa kynnystä ilmoittaa häirinnästä, jotta ei leimaudu hankalaksi työntekijäksi.

Eva Biaudet sanoo, että myös eduskunnassa on selkeitä valta-asemia.

– Sielläkin ryhmissä ja puolueissa mietitään urakehitystä ja sitä, mikä on seuraava nimitys. On myös eroa sillä, onko uusi vai vanha kansanedustaja. Pitää olla pätevä ja pitää olla johtaja-ainesta. Tällaisessa tilanteessa on vaikeampi reagoida ja näyttää heikkouttaan. Pitää kestää aika paljon. Se voi vähentää mahdollisuuksia kertoa, miten paljon häirintä loukkaa ja haavoittaa.

Ulkoministeriö aikoo teettää riippumattoman selvityksen siitä, miten häirintätapauksia on hoidettu ministeriössä.

Kuuntele Ykkösaamun keskustelu.

Lisää aiheesta: Ulkoministeriön työntekijät syyttävät johtoa laiminlyönneistä: Häirintään ei puututa ja sitä vähätellään

Ulkoministeriö teettää riippumattoman selvityksen häirintätapausten hoidosta – Yhdeksän kokenut seksuaalista häirintää, kymmenet kiusaamista

Eduskunnan tasa-arvotutkimus: häirintää kokevat kansanedustajista enemmän miehet kuinnaiset, kymmeniä edustajia häiritty