Vaikka lomakauden digipaastosta puhutaan paljon, älylaitteiden näpläys jopa kiihtyi kesällä – Professori: Olemme bling-äänen orjia

Suomalaiset käyttivät mobiilidataa heinähelteillä jopa tavallista enemmän, kertoo Aalto-yliopistossa syntynyt Netradar-palvelu.

keskittymiskyky
Henkilö käyttää älypuhelinta.
Frank Robinchon / EPA

Aurinko porottaa ja uimavesi on hunajaista. Kädessä on kuitenkin älypuhelin. Some ja Netflix laulavat.

Näin voisi karrikoiden kuvata nykysuomalaista kesänviettoa, eikä pelkistys mene pahasti pieleen.

Heinäkuussa, keskellä syvintä lomakautta, suomalaiset kuluttivat liki kymmenen prosenttia enemmän mobiilidataa älylaitteilla kuin toukokuussa.

Asia käy ilmi Netradar-palvelusta, joka mittaa Suomessa anonyymisti dataa noin 50 000 vapaaehtoisen käyttäjän älylaitteista.

Dataa hallinnoi Netradar-niminen startup-yritys.

Mobiilidatan kulutus
Kesälomakaudella suomalaiset käyttävät nettiä tavallista enemmän älylaitteiden mobiiliyhteyksillä, kotien ja työpaikkojen langattomien tukiasemien sijaan. Kokonaisuutena datan kulutus henkilökohtaisilla älylaitteilla kasvoi heinäkuussa verrattuna kevääseen ja syksyyn.Yle Uutisgrafiikka

Myös älypuhelimen yleinen näpläys kiihtyi hieman. Toukokuussa verkon käyttökertoja henkeä kohden kertyi keskimäärin 127 kappaletta päivässä. Heinäkuussa lukema oli 133.

Luku kuvaa sitä, kuinka monta kertaa käyttäjän älylaitteen eri sovellukset ovat yhteydessä nettiin päivän mittaan.

Tämä kaikki siitä huolimatta, että moni sanoo panevansa sosiaalisen median tauolle loman ajaksi ja julkisuudessa annetaan digipaastovinkkejä tuon tuosta.

Älypuhelimesta vierottumiseen on tarjolla retriittejä ja terapiaa.

Pojat katsovat kännykästä YouTubea
Henrietta Hassinen / Yle

"Olemme ruutuaddikteja"

Yksinkertaisin selitys mobiilidatan kulutuksen kasvulle kesällä on se, että lomalla ihmisillä on yksinkertaisesti enemmän vapaa-aikaa somettamiseen ja sarjojen katseluun netistä.

Netradarin kehitystyötä johtanut tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner pitää havaintoa silti jossain määrin yllättävänä.

– Lomakaudella mennään kyllä mökille ja ollaan ulkona, mutta samanaikaisesti laite on jatkuvassa käytössä. Datan kulutus ei vähene.

Mannerin mielestä on huolestuttava signaali, jos ihmiset eivät osaa irrottautua älylaitteista edes lomalla.

– Olemme ruutuaddikteja itse kukin. Aina kun kilahtaa kännykässä, on katsottava, mikä viesti tuli. Olemme vähän bling-äänen orjia, hän sanoo.

Kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen
Kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna HuotilainenMårten Lampén / Yle

Aivotutkija: Peli ei ole menetetty

Aivotutkijan mukaan älylaitteiden jatkuva näplääminen tekee pitkällä tähtäimellä hallaa pääkopalle. Aivojen kannalta kuluttavinta on juuri silppumainen poukkoilu, jossa huomio siirtyy jatkuvasti asiasta toiseen.

Tyypillinen esimerkki on sosiaalisen median palveluiden tapahtumavirta, eli tutummin somefeedi.

– Kun me antaudumme pienelle silpulle, me samalla opetamme itseämme hyppimään tehtävästä toiseen. Se vähentää keskittymisen mahdollisuutta myös jatkossa, sanoo kasvatustieteen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Huotilainen sanoo, että jos piipahdamme tarkastamassa sovelluksia useita kertoja päivässä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, toistoja kertyy helposti tuhansia.

Tällöin aivojen hermoverkkoyhteydet ja tietojenkäsittely muuttuvat keskittymisen kannalta huonoon suuntaan. Työt alkavat keskeytyä yhä useammin, vaikka häiriötekijöitä ei ympärillä olisi.

– Pahimmillaan se voi johtaa siihen, että häiriötekijät nousevat omasta mielestä eli ihminen alkaa itse keskeyttää itseään, eikä pysty enää tekemään tehtävää.

Huojentava tieto on se, että aivot ovat hyvin muokkautuvat myös palautumaan. Huotilaisen mukaan keskittymiskyvyn voi elvyttää harjoittelulla.

mies käyttää älypuhelintaan kotona
AOP

Tutkijan vinkit toipumiseen

Kysytäänpä, mitä mieltä tavalliset netinkäyttäjät ovat asiasta. Helsingin yliopiston käytävillä tulee vastaan Tiia Seeve.

Hän arvioi käyttävänsä tällä haavaa liian paljon älylaitteilla nettiä. Seeve kertoo tiedostavansa asian ja pitää tilannetta väliaikaisena.

Hänen mukaansa toipumista edistävät asiat voivat tuntua vaivalloisilta.

– Tuntuisi raskaalta tehdä oikeasti mielekkäitä tai kehittäviä asioita, kuten meditoida, käydä lenkillä tai soittaa läheiselle. Sitten vain tekee jotain helppoa, joka tulee rutiinilla ja jota ei tarvitse ajatella. Pelaa jotain peliä tai katsoo dokumenttia, jossa on kauniita kuvia, hän kuvailee.

Kysytäänpä vielä aivotutkijalta vinkkiä, mitä kannattaisi tehdä, jos älylaitteet sotkevat keskittymiskykyä.

Minna Huotilainen kannustaa ihmisiä tarkkailemaan omaa netinkäyttöään tietoisesti. Esimerkiksi illat, ruokailut ja vessassa käynnit voisi rauhoittaa älylaitteilta kokonaan.

– Pieni vähentäminen ja laitteen käytön järkevöittäminen on mielestäni fiksumpaa kuin totaalipaasto. Totaalipaasto on kyllä hyvä testi. Jos siihen ei pysty edes lomalla, niin silloin kyllä tietää olevansa aika koukussa, Huotilainen sanoo.

Huotilaisen mukaan aivojen helliminen on lopulta melko yksinkertaista. Hyvällä lomalla nukutaan, ulkoillaan paljon, syödään hyvin ja vietetään aikaa läheisten ihmisten kanssa.

Lue myös:

Tutkija: Älylaitteiden jatkuvat ilmoitukset ajavat meidät ihmisraunioiksi – "Aivomme kaipaavat levollista teknologiaa"

Harva tunnistaa someriippuvuuttaan tai kännykkäaddiktiotaan – testaa, onko netin käyttösi hallitsematonta

Nettiriippuvaisia hoidetaan Suomessa jo terapialla, nuorimmat vasta alakoululaisia: “Päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma”