Analyysi: Sekä ay-liike että hallitus hyötyisivät sovintoratkaisusta – "Tällä kasvojenpesuvedellä kummankin osapuolen naama pysyy puhtaana"

Palkansaajajärjestöt ottivat erävoiton hallituksesta irtisanomissuojalakia koskevassa kiistassa.

irtisanominen
Lakkovahti-käsivarsinauha.
Ammattiliitot käynnistivät lokakuun alussa työtaistelutoimet, joilla vastustettiin irtisanomissuojan heikentämistä.Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Ammattiliittojen lokakuun alussa käynnistämien työtaistelutoimien ensisijainen tavoite oli painostaa maan hallitus peruuttamaan aikeensa säätää työntekijän irtisanomista helpottava laki.

Tuo tavoite ei toteudu, mutta ammattiyhdistysliike hyrisee varmasti tyytyväisyyttään hallituksen ilmoitettua valmiutensa jatkoneuvotteluihin ja kolmikantaiseen yhteistyöhön lainvalmistelussa.

Maan hallituksenkin perimmäiset tavoitteet ovat vesittyneet syksyn työmarkkinakriisin aikana Erään työmarkkinakonkarin mukaan "täysmaidosta on tullut vähintäänkin kurria". Siitä huolimatta myös hallitus on nyt tyytyväinen.

Riidan molemmat osapuolet voivat olla tyytyväisiä myös samasta syystä. Toinen työmarkkinaveteraani kuvaa asiaa näin: "Tällä kasvojenpesuvedellä kummankin osapuolen naama pysyy puhtaana." Samaa vertausta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) käytti eilen sopimusehdotusta esitellessään.

Hallitus huokaa helpotuksesta: lakot ovat käytännössä ohi

Hallituksen pari kolme viikkoa kestänyt rämpiminen kunniallisen perääntymistien löytämiseksi tuotti tulosta: kalliiksi käyvät poliittiset lakot päättyvät.

SAK ja STTK tosin ilmoittivat, etteivät työtaistelut ole vielä päättyneet, vaan keskeytyneet. Mitä ilmeisimmin lakot ovat nyt kuitenkin ohi, koska hallitus ilmoitti suostuvansa käymään neuvottelupöytään.

Hallitus huokaa nyt helpotuksesta, koska pikku asiasta sukeutunut yhteenotto olisi laajetessaan saattanut aiheuttaa arvaamattomia poliittisia seurauksia. Niillä olisi voinut olla suuri vaikutus myös kevään eduskuntavaaleihin.

Hallitus lienee tyytyväinen myös siitä, että ratkaisun avaimet löytyivät nimenomaan sen oman ehdotuksen pohjalta.

Irtisanomiskäytäntö ei muutu juuri lainkaan

Palkansaajajärjestöt voivat pitää saavutettua sovintoratkaisua erävoittonaan. Jo tässä vaiheessa on selvää, että hallituksen lupaamista muutoksista valmisteilla oleviin lakeihin koituu pysyvää hyötyä myös palkansaajille.

Kenties merkittävin niistä on, että työntekijän irtisanomiskäytäntö ei muutu oleellisesti työsopimuslakiin tehtävän muutoksen jälkeen.

Lakiin ei kirjata aiemmin suunniteltua rajausta, jonka mukaan irtisanomisperusteet olisivat alle 10 työntekijän yrityksissä löyhemmät kuin sitä suuremmissa firmoissa. Säädökseen tulee ainoastaan maininta, että irtisanomisen perusteiden painavuutta tulee arvioida suhteuttaen ne yrityksen työntekijöiden määrään.

Jo nyt tuomioistuimet tekevät niin punnitessaan irtisanomispäätöksiä. Työmarkkinajuristien arvion mukaan toteutunut käytäntö siirretään nyt lain kirjaimeen.

Hallitus perääntyi kiistassa, mutta säilyttää kasvonsa. Näin käy, koska hallitus ei peruuta kokonaan irtisanomissuojaa koskevaa lakiehdotustaan. Lakiin tehty nokkela pikku viilaus muutti säädöstä niin, että se kelpasi ammattiliitoille jatkotyön pohjaksi.

Pykälänviilaustempun syvin merkitys ei siis ole juridinen, vaan poliittinen. Kikka avasi mahdollisuuden purkaa eskaloitumassa ollut kriisi.

Irtisanotun korvaukseton karenssiaika lyhenee

Palkansaajien etujärjestöt iloitsevat myös siitä, että henkilöön liittyvillä perusteilla irtisanotun karenssi lyhenee kolmesta kahteen kuukauteen. Sääntö koskee kaikkia yrityksiä niiden koosta riippumatta.

Vaikka karenssipykälän muutos oli jo hallituksen alkuperäisessä ehdotuksessa, ay-väki kokee karenssin löystymisen nyt lakkotaistelulla hankituksi voitoksi.

Kolmas riemun aihe ay-liikkeelle on, että hallituksen ja ay-liikkeen välejä kiristänyt työttömyysturvan aktiivimallin kehittely siirretään kolmikantaiseen jatkovalmisteluun. Tähän asti lakia on valmisteltu virkamiesvoimin.

Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen pitäisi laatia yhdessä esitys "tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus". Lisäksi kolmikannan pitäisi valmistella omaehtoisen työnhaun mallia, eli aktiivimalli kakkosta.

Hallitus on asettanut työlle selkeän takarajan. Ehdotus pitää saada valmiiksi helmikuun 2019 loppuun mennessä. Aikataulu merkitsee joka tapauksessa, että vaikka työryhmä saisikin ehdotuksen tehtyä, nykyinen hallitus ei sitä ehdi saattamaan voimaan.

Moni työmarkkinapolitiikkaa seuraava kyynikko epäileekin, että valmistelun siirtäminen kolmikantaan merkitsee käytännössä aktiivimalli kakkosen hautaamista. Aika näyttää, onko maan seuraavalla hallituksella kiinnostusta asiaa edistää.

Sovinto purkaa hallituskauden ajan kertynyttä painetta

Työnantajien mahtijärjestö EK on välttänyt kiistan aikana julkisia kannanottoja asiassa. Kulissien takana se ponnisteli yhdessä palkansaajajärjestöjen ja kuntatyönantajien kanssa kompromissiratkaisun löytämiseksi.

Syy EK:n ja ay-liikkeen erikoislaatuiseen työtaisteluiden aikaiseen yhteistyöhön oli yksinkertainen: työnantajat ja yritykset ovat ne tahot, joille poliittisten lakkojen rahallinen lasku lankeaa.

EK on nyt erittäin tyytyväinen siitä, että kriisi laukesi. Pieniä työnantajia edustava Suomen Yrittäjät suhtautunee ratkaisuun kriittisemmin.

Järjestö olisi halunnut hallituksen esittävän muiden muassa säädöksiä, joilla yrityksille olisi tullut oikeus sopia työntekijän tietyistä eduista voimassa olevista työehtosopimuksista poiketen.

Maan hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välille on kasvanut kova jännite kolme ja puoli vuotta jatkuneen hallituskauden aikana. Tänään aikaansaatu sovinto purkaa painetta huomattavasti. Jollei ihmeitä tapahdu, vastaavia poliittisia lakkoja ei ennen kevään eduskuntavaaleja enää koeta.

Työmarkkinariitojen siemenet jäävät itämään

Sekä hallitus että ammattiyhdistysliike voivat katsoa hyvillä mielin tämänpäiväistä ratkaisua ja todeta: laiha sopu on parempi kuin lihava riita.

Ne syyt, jotka olivat sytykkeinä syksyn erikoiseen riitaan maan porvarillisen hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välillä eivät kuitenkaan ole kadonneet.

Riidan taustalla oli hallituksen tavoite paikallisen sopimisen lisäämisestä. Tuo porvarillisten puolueiden sekä työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjen tavoite on yhä voimassa.

Samaten voimassa on niiden toive työehtosopimusten yleissitovuuden murtamisesta. Pienten, järjestäytymättömien yritysten on edelleenkin hyvin vaikea sietää sitä, ettei niille anneta oikeutta olla noudattamatta työehtosopimuksia.

Ay-liike tekee kaikkensa, että mahdollisimman moni laki sorvattaisiin vastedeskin kolmikannassa. Porvarillisissa puolueissa on sen sijaan paljon voimia, jotka katsovat, ettei eduskunnan pidä ulkoistaa lakien säätämistä millekään ulkopuoliselle taholle.

Uusien työmarkkinariitojen siemenet jäävät siis itämään tänään saavutetusta välirauhasta huolimatta.