WWF varoittaa: Eläinten määrä on romahtanut hälyttävästi – tällä vauhdilla monista lajeista kohta enää rippeet jäljellä

Ihminen riistää muiden elinmahdollisuudet. Suomessa linnuista yli kolmannes on uhanalaisia.

uhanalaiset lajit
Kaadettua sademetsää ja öljypalmuviljelmiä
Öljypalmuistutuksia ja kaadettua sademetsää Indragiri Hulussa, Sumatran saarella Indonesiassa 2013.Bagus Indahono / EPA

Nisäkkäiden, kalojen, matelijoiden, sammakoiden ja lintujen elintila kutistuu nopeasti.

Tiistaina julkistetun WWF:n Living Planet –indeksin mukaan vuosina 1970–2014 maailman selkärankaisten eläinten määrä on vähentynyt keskimäärin jo 60 prosenttia. Suurinta kato on WWF:n mukaan tänä aikana ollut Etelä- ja Keski-Amerikassa, missä selkärankaisista eläimistä on jäljellä enää reilu kymmenesosa.

Maapallo on ajautunut kriittiseen tilaan, arvioi Maailman luonnonsäätiön eli WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

– On todella hälyttävää, mitä luonnossa on tapahtumassa. Jos jatkamme samaan suuntaa, tulossa on romahdus.

Pingviinejä Etelämantereella.
Pingviinejä Etelämantereella. Myös ilmastonmuutos on uhka monille lajeille.Dean lewins / EPA

Elinympäristöt katoavat

Edellinen Living Planet –indeksi julkaistiin kaksi vuotta sitten. Myös silloin WWF:n esille nostamat uhat olivat hyvin saman suuntaisia.

Uuden raportin mukaan suurimmat syyt eläinten määrän vähenemiseen ovat luonnonvarojen ylikulutus ja maatalous. Ne selittävät yhdessä jopa kaksi kolmasosaa eläinkadosta.

Esimerkiksi Etelä-Amerikassa laajoja maa-alueita on raivattu soijan viljelyyn. Tämä puolestaan liittyy lihan kulutuksen lisääntymiseen, sillä soijaa kasvatetaan karjan rehuksi. Metsiä raivataan myös laidunmaaksi.

– Lihan kulutuksen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sanoo Liisa Rohweder.

Elinympäristön tuhoutuminen on vaikuttanut kaikkein eniten lintujen, matelijoiden ja sammakoiden määrän vähenemiseen. Elinympäristöjen tuhoutuminen selittää näillä liki puolet kadosta. Myös ilmastonmuutos vaikeuttaa varsinkin lintujen lisääntymistä.

Nisäkkäillä puolestaan elinympäristön muutosten lisäksi merkittävä haitta on salametsästys. Esimerkiksi tiikerit, sarvikuonot ja Afrikan norsut ovat jääneet usein salametsästäjien uhreiksi.

Ahma metsässä.
WWF:n mukaan Suomessa on 220 – 250 ahmaa. Kuva on Kuhmosta.AOP

Myös Suomessa muun muassa ahma on edelleen salametsästäjien tähtäimessä.

Kalat ovat ainoa selkärankaislaji, joilla elinympäristöä tärkeämpi syy ahdinkoon on liikakulutus, toisin sanoen ylikalastus. Elinympäristön muokkaus on kuitenkin kohtalokasta esimerkiksi vaelluskaloille.

– Suomessa hyvä esimerkki ovat uhanalaiset vaelluskalat. Syynä on muun muassa jokien patoaminen, Rohweder sanoo.

Lisäksi maataloudessa käytetyt torjunta-aineet voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa. Alkuvuodesta julkaistiin ranskalainen tutkimus, jonka mukaan lintujen määrä on vähentynyt Ranskan maaseudulla 15 vuoden aikana kolmanneksella. Syynä katoon on hyönteisten väheneminen tuholaismyrkkyjen käytön seurauksena.

Grafiikka
Selkärankaisten määrä on vähentynyt kaikissa maanosissa.Mikko Airikka | Yle

Maapallo ei kestä paisuvaa keskiluokkaa

Ylikulutuksen, maankäytön ja luonnonvarojen riiston taustalla on ihminen, arvioidaan WWF:n raportissa. Kulutuksen kasvua ruokkii erityisesti alati paisuva keskiluokka.

– Niinkään syy ei ole maailman väkiluvun kasvu, vaan kuluttavan luokan kasvu, Rohweder sanoo.

Raportin mukaan 50 vuodessa maapallon yhteenlaskettu ekologinen jalanjälki on kasvanut 190 prosenttia. Jalanjäljellä tarkoitetaan luonnonvarojen kulutusta jokaista ihmistä kohti. Jo vuonna 2012 olisi tarvittu laskennallisesti 1,6 maapalloa tuottamaan ihmisten kuluttamat luonnonvarat.

Samalla kun eläinten määrä vähenee, yhä useampi laji on vaarassa kadota kokonaan.

Suomessa linnut uhanalaisia

Suomessa on meneillään viides uhanalaisuusarviointi. Suomessa elää noin 50 000 eläin- ja kasvilajia, ja näistä vajaa puolet pystytään arvioimaan. Arvio valmistuu maaliskuussa.

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön uhanalaisuusarvioinnissa vuodelta 2015 (siirryt toiseen palveluun) linnuista yli kolmasosa eli 87 lajia oli uhanalaisia. Uhanalaisiksi luokiteltujen määrä oli lisääntynyt tuntuvasti viidessä vuodessa.

Lintujen osalta tilanne on huolestuttava. Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen muistuttaa, että monet ovat muuttavia lajeja.

– Niihin vaikuttavat monet tekijät sekä Suomessa että ulkomailla.

Merikotka ja varis Loviisan edustalla.
Merikotka ja varis Loviisan edustalla.Juha Metso / AOP

Yksi syy lintujen määrän vähentymiseen on metsäluonnon köyhtyminen, josta ovat kärsineet ainakin hömö- ja töyhtötiaiset. Näille lahopuut ovat elintärkeitä.

Metsien monimuotoisuuden säilyttäminen on kuitenkin iso haaste, sillä samanaikaisesti hakkuita aiotaan lisätä.

– On tärkeää, että nämä monimuotoisuuskysymykset pystytään huomioimaan, kun samaan aikaan metsien käyttöä ollaan lisäämässä, sanoo ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä.

Hyvärinen pitää Suomen nisäkkäiden osalta tilannetta kohtuullisena. Tammihiirtä lukuun ottamatta lajeja on kadonnut viimeksi noin sata vuotta sitten.

Kierre voidaan pysäyttää

Myös ihminen itse on riippuvainen ekosysteemien toimivuudesta, sillä ne ovat välttämättömiä ruoan, lääkkeiden ja juomaveden tuottamiseen. Yksi esimerkki ekosysteemin häiriöstä on pölyttäjien määrän väheneminen, mikä puolestaan vaikeuttaa ruoan tuotantoa.

Jatkuva kierre voidaan kuitenkin katkaista. WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder kiteyttää kestävän kehityksen kolmeen keinoon:

1. Huolehditaan luonnonsuojelusta ja lisätään suojelualueita.

2. Vähennetään luonnonvarojen kulutusta ja säädetään kalastus ja metsästys kestävälle tasolle.

3. Muutetaan maanviljelystä niin, että viljelyalaa ja laidunmaata tarvitaan nykyistä vähemmän.

Norsuja savannilla.
Norsulauma Amboselin kansallispuistossa Keniassa toukokuussa vuonna 2016.Dai Kurokawa / EPA

Living Planet -raportti on tieteelliseen tietoon perustuva julkaisu, joka on seurannut selkärankaisten määrän kehitystä eri puolilla maapalloa vuodesta 1970. WWF on julkaissut raporttia vuodesta 1998 lähtien.

Raportti perustuu noin 4000 lajin ja vajaan 17 000 populaation seurantaan eri puolilla maailmaa. Tämä on alle kymmenen prosenttia maailmassa elävistä selkärankaislajeista.

Korjaus 30.10. klo 10:15: Osasta kartassa olevista luvuista puuttui aiemmin miinusmerkit.

Korjaus 2.11. klo 11:12: Jutun toiseen lauseeseen on lisätty sana keskimäärin. Lisäksi jutun lopussa on tarkennettu, että raportissa tutkitut lajimäärät kattavat vain pienen osan maailman selkärankaislajeista.

Lisää aiheesta:

Kiina sallii tiikereiden ja sarvikuonojen osien käytön lääketieteessä – eläinsuojelujärjestöt kauhuissaan: "Voi olla viimeinen isku"

Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka