Lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluita aletaan rahoittaa sijoitusrahalla Vantaalla – Sitra: "Haluamme haastaa julkisen sektorin verovarojen käyttötavan"

Sijoittajat haluaisivat korkeampia tuottoja riskisijoituksilleen.

Sosiaalisesti vastuullinen investointi
aikuinen ja lapsi piirtämässä
AOP

Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom toteaa olevansa vahva hyvinvointivaltion kannattaja.

Hän on ollut julkisen sektorin hyvinvointipalveluissa töissä jo 30 vuotta.

Siksi hän on joutunut miettimään hyvin tarkasti sitä, mihin kelkkaan Vantaan kaupunki on vuodenvaihteessa hyppäämässä.

Tuolloin Vantaalla aloitetaan hanke, missä kehitetään varhaisen tuen palveluita lapsille ja nuorille, joilla on esimerkiksi neuropsykiatrista oireilua.

Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom
Vantaan perhepalvelujohtaja Anna Cantell-Forsbom toteaa SIB-rahoituksen mahdollistavan kokeiluja, joita kunnallisessa järjestelmässä olisi muutoin vaikea toteuttaa.Jari Kovalainen / Yle

Erikoista hankkeessa on sen rahoitusmalli:

Kunnan tarjoamia palveluita tullaan rahoittamaan sijoittajien rahoilla.

Sijoittajat laittavat varoja rahastoon, josta esimerkiksi Vantaan tapauksessa rahoitetaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä hankkeita.

Jos lastensuojelun kustannukset laskevat sovittujen tavoitteiden mukaisesti, kaupunki maksaa syntyneestä säästöstä sijoittajille näiden rahat takaisin sekä muutaman prosentin tuoton.

Jos taas säästöjä ei synny, sijoittajat menettävät sijoituksensa.

Kyseessä on Sitran Suomeen tuoma malli, niin sanottu tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (Social Impact Bond).

– Ajattelen, että se on väline, jolla mahdollistamme palvelujen kehittämisen. Kun saamme tilanteen tasapainotettua, voimme jatkossa siirtää painopistettä oikeaan kohtaan myös budjettirahoituksella, Vantaan perhepalvelujen johtaja Anna Cantell-Forsbom toteaa.

Sijoitusrahalla apua ajoissa

Vantaan lastensuojelussa havahduttiin jokin aika sitten siihen, että asiakkaina on joukko lapsia ja nuoria, joiden päätyminen lastensuojelun piiriin olisi voitu ennaltaehkäistä.

Ongelmana ovat aukot sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Oireilevat lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa tukea ajoissa, jolloin ongelmat kärjistyvät ja pahimmillaan he päätyvät lastensuojelun asiakkaiksi.

Vantaalla havaittiin, että monet lapset ja nuoret olivat käytännössä väärässä paikassa ollessaan lastensuojelussa.

Luvut ovat hurjia.

– Kävimme läpi meidän lastensuojelussa olevia lapsia. Tässä aineistossa oli 167 lasta tai nuorta, joista 68 prosentilla oli neuropsykiatrista oireilua. Lastensuojelussa ei ole osaamista sellaiseen palveluun, Cantell-Forsbom kertoo.

Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö
"Yhteiskunnassamme on paljon kalliita ja inhimillisiä ongelmia, joita voitaisiin ehkäistä", Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö toteaa.Jari Kovalainen / Yle

Vantaalla uskotaan, että SIB-rahaston turvin perheille pystytään tarjoamaan apua ajoissa.

– Olennaista on tunnistaa avuntarve tarpeeksi varhain. Heti kun perhe ilmaisee tarvitsevansa tukea, lähdetään yhdessä perheen kanssa miettimään, mikä olisi se tuki, joka auttaisi erityisen hyvin juuri tätä perhettä.

Tarkoituksena on tarjota perheille ainakin pitkäkestoista rinnalla kulkijaa. Henkilöä, joka toimii viranomaisverkoston ja asiakkaan välillä. Palvelut ostetaan kolmannelta sektorin toimijoilta.

Rahastoja luodaan useita

Sitran tavoitteena on luoda Suomeen kaikkiaan seitsemän tulosperusteista SIB-rahastoa.

Rahastoja on jo käytetty työhyvinvoinnin edistämiseen sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen.

SIB-rahastot, toteutuneet
Yle Uutisgrafiikka

Nyt on käynnistynyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä SIB-hanke. Vantaan lisäksi esimerkiksi Hämeenlinna on tarttunut rahoitusmalliin.

– Asetetaan selkeät mitattavissa olevat tavoitteet. Resursoidaan yksityisellä pääomalla, ja julkinen sektori käyttää veronmaksajien varoja tulospalkkion omaisesti pääoman ja mahdollisen tuoton palauttamiseen, vain jos halutut tulokset on saavutettu, Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö kuvailee.

Tulevaisuudessa sijoittajien rahaa olisi tarkoitus käyttää työllistymisen edistämisessä, ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja ympäristörahastossa.

SIB-rahastot, tulevat
Yle Uutisgrafiikka

– Haluamme haastaa julkisen sektorin verovarojen käyttötavan. Sen sijaan, että budjetoidaan erilaisten suoritteiden aikaansaamiseen ja toivotaan, että saavutetaan asetettu tavoite, niin käytettäisiin verovaroja selkeästi vaikutusten, tulosten hankintaan, Pyykkö summaa.

SIB-rahastot ovat yksi esimerkki vaikuttavuussijoittamisesta. Maailman ensimmäinen SIB-hanke käynnistyi Englannissa vuonna 2010. Rahoitusinstrumenttina ja sijoitustapana malli on siis vielä melko uusi.

– Vaikuttavuussijoittamisen voidaan ajatella olevan "vastuullinen sijoittaminen 2.0". Koska kotimaisilla markkinoilla vastuullinen sijoittaminen alkaa olla jo sisäistetty, niin kyllä vaikuttavuussijoittaminen kiinnostaa, ja se kiinnostaa myös globaalisti, Pyykkö sanoo.

Sijoittajat kaipaavat suurempia tuottoja

Maailmalla käynnissä olevien SIB-hankkeiden keskimääräinen vuosituotto on noin seitsemisen prosenttia. Sitran verkkosivuilla kerrotaan (siirryt toiseen palveluun), että esimerkiksi Lapsi-SIB -rahaston tuottotavoite on kahdesta viiteen prosenttia.

Sijoittajan näkökulmasta rahastojen tuotto on kuitenkin riskiin verrattuna alhainen.

Tradeka-sijoitus on investoinut rahaa maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävään rahastoon.

– Kyllä mahdollisuus pitäisi olla yli 10 prosentin tuottoihin. Jos sijoittajat eivät saa näistä tuottoa, niin ei näitä enää tulevaisuudessa tulla tekemään. Ei ainakaan sijoittajien rahoilla, Tradeka-sijoituksen toimitusjohtaja Jari Pussinen toteaa.

– Ainakin tähän mennessä rahan saaminen sijoittajilta on ollut kohtalaisen vaikeaa. Se kertoo sen, että riskit suhteessa tuottoihin eivät ole ihan kohdallaan, mutta aika näyttää.

Tradeka-sijoituksen toimitusjohtaja Jari Pussinen
Tradeka-sijoituksen toimitusjohtaja Jari Pussinen toivoo, että rahastojen tuotto-riski -suhde saadaan kohdilleen, sillä rahastojen ajatus on hänen mielestään hyvä.Jari Kovalainen / Yle

Samaan aikaan kunnissa pohditaan, sopiiko sijoitusrahaa käyttää kunnan palvelujen rahoittamiseen. Se, kun haastaa perinteisen suomalaisen hyvinvointivaltioajattelun.

Vantaan perhepalvelujen johtajan Anna Cantell-Forsbomin mielestä on hurskastelua pohtia, ovatko SIB-rahastot bisnestä toisten hädällä.

– Vantaalla lastensuojelun sijaishuollon budjetti on vuositasolla 27 miljoonaa, josta 20 miljoonaa on ostopalvelua – siellä sitä bisnestä tehdään. Erittäin suuret kansainväliset yritykset ovat tulleet lastensuojelubisnekseen juuri sen vuoksi, että siellä rahaa tehdään ja tuottoa tuotetaan.