Ainoa virallinen kielenhuolto jäihin – Vakavasti uhanalaisen koltansaamen tulevaisuus jälleen vaakalaudalla

Vajaan 400 puhujan koltansaamen kieleltä loppuu viimeinenkin kielenhuolto, kun Saamen Kielikaltion rahoitus päättyy vuoden lopussa.

koltansaame
Hannele Fofonoff
Koltansaamea opiskeleva Hannele Fofonoff toivoo, että koltansaamenkielinen yhteisö tukee enemmän kielen puhujia aikana, kun virallista kielenhuoltoa ei ole saatavilla.Mikkal Morottaja / Yle

INARI Rovaniemeläiselle Hannele Fofonoffille koltansaamen kieli ei ole itsestäänselvyys. Suvun kieli kuului kyllä hänen elämäänsä vahvasti lapsuudessa, kun Inarin Sevettijärven koulussa koltansaamea sai oppia kaksi tuntia viikossa. Aikuisikään mennessä kieli kuitenkin pääsi lähes unohtumaan.

Nyt Fofonoff pyrkii palauttamaan uhanalaisen kielen taidon osallistumalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämälle, vuoden kestävälle koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalle. Tulevaisuus kieliopintojen jälkeen kuitenkin jännittää.

– Pelkään hieman sitä, miten tulen muistamaan kielen, kun olen sen jo kerran elämässäni unohtanut. Täytyy tehdä kovasti töitä sen eteen, että kieli säilyy, pohtii Fofonoff.

Pienen kielen opinnoissa eletään kulta-aikoja, mutta viimeinenkin kielituki loppuu rahoituksen puuttuessa

Kielenopiskelijan pelko ei ole turha: lokakuun lopussa noin 400 puhujan koltansaamen kielen ainoa kielituki, Saamen kielikaltio, lopettaa toimintansa.

Saamen kielten kielenhuollosta vastaava Saamen Kielikaltio on toiminut vuodesta 2013 ilman pysyvää rahoitusta, jonka vuoksi kielenhuoltopalvelut ovat jääneet toistuvasti tauolle. Toisen uhanalaisen saamenkielen, inarinsaaamen kielipalvelut loppuivat jo elokuussa.

Saamen Kielikaltion koltansaamenkielinen työntekijä Terhi Harju on huolissaan siitä, miten koltankieliset saavat jatkossa tukea omalle kielelleen.

– Tässä on isoimpana vaikutuksena se, että koltansaamen kielityö pysähtyy kokonaan. Meillä ei ole enää kielijaoston kokouksia, jonka vuoksi koltankieleen ei tule uusia normituksia eikä koltansaamen kielityöntekijöille ole tarjolla kieliopastusta ollenkaan, Harju selventää.

Terhi Harju
Koltansaamen kielityöntekijä Terhi Harju on tyytyväinen koltansaamen kielenelvytyksen tuloksiin viimeisten vuosien aikana.Mikkal Morottaja / Yle

Koltansaamen kielenelvytyksessä on hyvää vauhtia päästy elämään kulta-aikoja. Kolttasaamelaiset ovat vuosi vuodelta yhä kiinnostuneempia opiskelemaan uhanalaista kieltä. Parin vuoden tauon jälkeen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa koltansaamen opinnot ovat jälleen alkaneet lähiopetuksena.

Koltansaamen kielen opettaja Tauno Ljetoff on huolissaan siitä, mistä opiskelijat saavat tulevaisuudessa tukea koltansaamen kielen käytölle.

– Näille opiskelijoille on todella tärkeää, että he pääsevät käyttämään kieltään. Siksi olisi myös tärkeää, että koltansaamen kielenhuollolla olisi jonkinlainen jatkumo. Kielen opiskelu on kuitenkin loppuelämän urakka enkä haluisi uskoa, että kielenhuolto loppuu tähän, kertoo Ljetoff huolissaan.

Koltansaamen opettaja Tauno Ljetoff
Opettaja Tauno Ljetoffin luokassa opiskellaan intensiivisesti koltansaamea.Mikkal Morottaja / Yle

Saamen Kielikaltio toimisi kolmella saamen kielellä 370 000 eurolla vuodessa

Suomessa puhuttujen saamen kielten inarin,- koltan- ja pohjoissaamen Kielikaltion toiminta pyörisi vuosittain yhteensä 370 000 eurolla.

Tästä rahoituksesta noin puolet on jo kasassa. Saamelaiskäräjille myönnetystä valtionavustuksesta vuosittain yhteensä 84 000 euroa on osoitettu käytettäväksi saamen kielen kieliyhteistyöhön. Kieliyhteistyön ylläpitoon on lisäksi myönnetty 100 000 euron lisäys.

Saamen Kielikaltion kieliyhteistyö ei siis lopu kokonaan, mutta 184 000 euron vuosirahoituksella kieliyhteistyötä ei pystytä jatkamaan kaikkien saamen kielten osalta samassa mittakaavassa kuin tähän mennessä.

Kielikaltion jatkorahoituksesta on keskusteltu monissa viranomaisyhteyksissä vuoden mittaan, mutta vastauksia ei ole löytynyt. Viimeksi Saamen Kielikaltion tulevaisuus oli esillä viime viikolla oikeusministeriön ja Saamelaiskäräjien koordinoimilla saamelaisasioiden neuvottelupäivillä.

Koltansaamen kielen luokka saamelaisalueenkoulutuskeskuksessa.
Koltansaamen kirjakieltä alettiin luomaan vasta 1970-luvulla. Nuoren kielen normitustyö on erittäin tärkeää.Mikkal Morottaja / Yle

Ministeriön tasolla ei kuitenkaan ole tarjota ratkaisuja Saamen Kielikaltion rahoitusongelmalle. Oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusyksikön neuvotteleva virkamies Johanna Hautakorpi toivoo, että Kielikaltion rahoitus nousee esille yhteispohjoismaisessa ministerikokouksessa marraskuussa.

– Asian valmistelun tilannetta käsitellään todennäköisesti 26. marraskuuta, jolloin järjestetään saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien kokous. En kuitenkaan usko, että tämä työ on vielä siinä vaiheessa tulossa valmiiksi.

Kuka vastaa koltansaamen kielenhuollosta?

Ilman Saamen Kielikaltiota koltansaamen kieli jää ilman kielenhuoltoa.

Kielikaltion koltansaamenkielisellä työntekijälläTerhi Harjulla on tähän asti ollut kädet täynnä töitä koltansaamen kielineuvonnan parissa. Kielikaltion kielituki on ollut kolttasaamelaisille tärkeä arjen tuki. Yksittäisten sanojen ja normitusten perään tulee jatkuvasti kyselyitä.

– Pelkästään kolmen kuukauden aikana kysymyksiä kielestä on tullut yli 70. Ihmiset kyselevät yksittäisiä sanoja ja apua niiden taivuttamiseen, Harju kertoo.

Harju on ylpeä siitä, miten paljon Kielikaltio on normittanut uhanalaista kieltä ja kyennyt auttamaan kielityöntekijöitä viimeisten viiden vuoden aikana. Vuosien mittaan pienen kielen parissa työskentelee yhä enemmän ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea kielen käytössä.

– Jo pelkästään kielen normittamisen takia olisi tärkeää, että työ saa jatkoa. Koltansaamen kirjakieli on vielä niin nuorta ja työtä riittää, kertoo Harju.

Vaikka kielenhuolto jääkin nyt kokonaan tauolle, ei kielenopiskelija halua vajota synkkyyteen. Hannele Fofonoff uskoo, että saa apua omaan kielenhuoltoonsa myös pieneltä kieliyhteisöltä itseltään.

– Uskon kyllä, että esimerkiksi Facebookissa on paljon ihmisiä, joilta voin kysyä kielestä. Täytyy lähteä kyläilemään ihmisten luona ahkerammin, mietiskelee Fofonoff.