Aava Korhosen, 12, selkä korjattiin ensimmäisenä Pohjoismaissa pingotusleikkauksella – "Vaijeri selkärangassa ei rajoita elämääni"

Tyks on keskittynyt lasten vaativiin selkäleikkauksiin. Potilaita saapuu Lappia ja Itä-Suomea myöten.

skolioosi
Selkäpotilas Aava Korhonen.
Pingotusleikkauksesta hyvin toipunut Aava Korhonen pääsee taas ratsastamaan.Minna Rosvall / Yle

Hevosen harjaus ratsastustuntia varten on menossa tallin pihassa, Nakkilassa. Aava Korhonen on riemuissaan, sillä hän pääsee mieluisan harrastuksensa pariin noin kuuden kuukauden liikuntakiellon jälkeen.

Aava on Pohjoismaiden ensimmäinen skolioosipotilas, jonka selkä korjattiin pingotusleikkauksella. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tammikuussa tehty leikkaus oli niin vaativa, että sen jälkeen liikunta kiellettiin.

Leikkauksessa selkään asennettiin ruuvit ja vaijeri, joiden avulla selkä oikenee. Miltä tuntuu nyt?

– En oikeastaan tunne selässä mitään. Vaijeri ei rajoita elämääni, en käytä edes turvaliiviä ratsastuksessa.

Äiti, Minna Vuorisalo, seuraa tyttärensä valmistautumista ratsastustuntiin onnellisena, mutta myös jännittyneenä.

– Yleensä en jää tänne katsomaan hänen ratsastustaan. Nyt leikkauksen jälkeen jännittää vielä enemmän, jos hän putoaa hevosen selästä.

Mutta eihän ratsastusta voi tytöltä kieltääkään, ja lääkärikin antoi siunauksensa. Tämä on lääkärin mielestä hyvä harrastus selänkin puolesta.

Uudenlainen leikkaus äidin pyynnöstä

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa panostetaan lasten vaativiin selkäleikkauksiin. Lasten ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Helenius teki yhdessä osastonylilääkärin Olli Pajulon ja lasten ortopedisen tiimin kanssa vaativan pingotusleikkauksen ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa.

Aava Korhosen äiti toivoi tätä leikkausta lapselleen. Aavan skolioosi oli huomattu kouluuntulotarkastuksessa.

– Selkä oli aika pahasti mutkalla. Yllätyin, miksi en itse ollut huomannut sitä. Sen jälkeen alkoi korsettihoito: Aava käytti korsettia 23 tuntia vuorokaudessa, mutta hoito ei tehonnut. Kirurgi Helenius neuvoi pohtimaan pingotusleikkausta, kertoo Minna Vuorisalo.

Professori Ilkka Heleniuksen mukaan operaatiota valmisteltiin huolellisesti.

– Leikkaus tuntui haasteelta, johon halusimme vastata. Teimme merkittävät etukäteisvalmistelut, tarvitsimme myös erikoisvälineistöä, kertoo Helenius.

Kyyneliä ennen leikkausta

Tunnelma ennen leikkausta oli jännittävä. Minna Vuorisalo muistelee, että tunteet olivat pinnassa. Äiti seurasi lastaan nukutushuoneeseen saakka.

– Minua jännitti kyllä koko ajan, vaikka kaikki menikin hyvin, kertoo Aava Korhonen.

– Yksi amerikkalainen asiantuntija oli katsomassa, että kaikki menee suunnitelmien mukaan. Oli se aika tunteikas hetki, tytär ja äiti siinä tirauttelivat, kertoo Vuorisalo.

Kun selkää mennään ronkkimaan, halvaantumisriski tulee mieleen.

Minna Vuorisalo

Selkäleikkauksissa potilasta ja myös lääkäriä jännittää halvaantumisriski.

– Kun selkää mennään ronkkimaan, tulee mieleen halvaantumisriski. Ylimääräistä jännitystä toi vielä se, että leikkaus oli laatuaan ensimmäinen myös lääkärille, kertoo Minna Vuorisalo.

Selkäpotilaan äiti Minna Vuorisalo
Minna Vuorisalo on tyytyväinen, että tytär saa ratsastaa jälleen.Minna Rosvall / Yle

Professori Ilkka Helenius myöntää, että halvaantumisriski on olemassa aina selkäytimen lähellä tapahtuvissa operaatioissa.

– Halvaantuminen tässä menetelmässä on erittäin harvinaista, mutta ei mahdotonta. Se johtuu siitä, että leikkauksessa joudutaan tekemään tilaa nikamien päälle. On arvioitu, että etukautta tehtävässä leikkauksessa täydellisen halvaantumisen riski on 1–2 tuhannesta potilaasta.

Hoitamattomana skolioosi voi johtaa jopa kuolemaan, jos keuhkoilla ei ole tarpeeksi tilaa ja syntyy kuormitusta sydämelle. Helenius painottaa, että Suomessa kouluterveydenhuolto kyllä löytää skolioositapaukset ja hengenvaaralta vältytään.

Selkä jää joustavammaksi kuin luudutusleikkauksessa

Skolioosi on yleinen sairaus. Professori Ilkka Heleniuksen mukaan lapsista sitä sairastaa 5–6 prosenttia, ja se on yleinen varsinkin tytöillä. Valtaosa potilaista ei tarvitse hoitoa, vaan selän seuranta riittää. Pingotusleikkaus sopii melko harvoille potilaille. Leikkauspäätökseen vaikutta se, missä vaiheessa lapsen kasvu on.

– Teen vuosittain noin sata leikkausta skolioosin vuoksi, ja niistä kaksi tai kolme soveltuu tällä hetkellä tällä menetelmällä leikattavaksi, kertoo Ilkka Helenius.

Kirurgi Ilkka Helenius tekee pohjoismaiden ensimmäistä pingoitusleikkausta.
Kirurgi Ilkka Helenius tekee pohjoismaiden ensimmäistä pingoitusleikkausta.Victor Ekholm

Skolioosipotilaan leikkaus on tavallisesti selän pitkä luudutusleikkaus. Silloin leikkausalueesta tulee jäykkä. Pingotusmenetelmän ansiosta vältetään luuduttaminen.

– Leikkaus tehdään tähystyksellä pienistä aukoista rintaontelon kautta. Ruuveja laitetaan ikään kuin nikaman runko-osan poikki. Ruuvien väliin jännitetään vahva polyetyleenistä valmistettu eräänlainen köysi. Sen avulla kasvu alkaa korjata selän vinoutumaa, kertoo Helenius.

Köysi eli vaijeri sekä ruuvit jäävät potilaan elimistöön. Niitä ei tarvitse poistaa. Potilas käyttää tukiliiviä leikkauksen jälkeen kolme kuukautta.

Aava Korhonen ratsastamassa Nakkilassa.
Aava Korhonen ratsastamassa Nakkilassa.Minna Rosvall / Yle

Aava toipui ripeästi

Nakkilassa syysilta on hämärtymässä. Aava Korhonen ponnahtaa ketterästi hevosen selkään. Hän ei tarvitse edes apujakkaraa hänen edellään ratsastamaan lähteneen tytön tapaan. Aavan meno on luontevaa ja ryhdikästä.

– Heti leikkauksen jälkeen oli niin kovia kipuja, että en pystynyt nukkumaan kunnolla. Kun sain särkylääkettä, kipu meni ohi. Yllätyin, että olin sairaalassa vain viikon, vaikka leikkaus oli niin iso.

Minna Vuorisalo kertoo, että tytär nousi jalkeille nopeasti operaation jälkeen.

– Leikkausta seuraavana päivänähän jo seisoi sängyn vieressä. Kokeiltiin, että jalat toimivat. Pikku hiljaa aloitimme pienet kävelylenkit osastolla, kertoo Minna Vuorisalo.

Heti leikkauksen jälkeen oli niin kovia kipuja, että en pystynyt nukkumaan kunnolla.

Aava Korhonen

Äiti kertoo, että kuuden kuukauden liikuntakiellon aikana Aavaa harmitti välillä, kun hän ei päässyt trampoliinille tai tekemään kuperkeikkoja. Ratsastustallilla sekä äiti että tytär ovat helpottuneita, kun toipuminen on edistynyt niin hyvin.

– Selän pitäisi edelleen suoristua, se ei ole ihan vielä suora. On tosi hienoa, että Aava on päässyt takaisin harrastustensa pariin ja elämä jatkuu ennallaan, pohtii Vuorisalo.

Kamppailulajeja Aava ei saa harrastaa, mutta muuten liikuntaharrastuksia ei rajoiteta.

– Yksi lääkärikäynti on vielä ensi vuonna, kertoo Aava Korhonen.

Röntgenkuvia skolioosipotilaan selästä.
Potilaan selkä ennen leikkausta ja pingoitusleikkauksen jälkeen.Tyks

Tyksiin tulossa lisää potilaita

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa leikataan eniten skolioosipotilaita Suomessa. Professori Ilkka Heleniuksen mukaan vastaavia skolioosin hoitoon erikoistuneita keskuksia on Yhdysvalloissa viisi, Euroopassa Suomen lisäksi muutama ja Aasiassa joitakin yksittäisiä. Pingotusleikkauksia on tehty viidellekymmenelle skolioosipotilaalle koko maailmassa. Niistä on raportit olemassa.

Lasten ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Helenius.
Tyksin lasten ortopedian ja traumatologian professori Ilkka Helenius.Minna Rosvall / Yle

Turussa kokemukset ensimmäisestä leikkauksesta ovat olleet niin myönteisiä, että operaatioita on tulossa lisää. Professori Helenius korostaa, että edelleen leikkausta harkitaan tarkoin.

– Haluamme oppia tuntemaan menetelmän mahdollisimman hyvin ennen kuin käytämme sitä laajasti. Leikkaamme tänä vuonna lisää yksittäisiä potilaita, kertoo Helenius.

Tyksin lastenklinikalla leikataan vuosittain 75 skolioosipotilasta. Heitä saapuu Turkuun Lapista ja Itä-Suomesta saakka. Myös Pohjoismaiden ensimmäinen pingotusleikkaus on herättänyt kyselyjä.

– Olemme saaneet yhteydenottoja kotimaan lisäksi Ruotsista. Vanhemmat ovat halunneet tietää, onko heidän lapsensa skolioosi sellainen, joka soveltuisi hoidettavaksi tällä menetelmällä.

Haluamme oppia tuntemaan menetelmän mahdollisimman hyvin ennen kuin käytämme sitä laajasti.

Ilkka Helenius

Professori Helenius käy myös leikkaamassa skolioosipotilaita ulkomailla, lähinnä Pohjoismaissa. Hän käy myös puhumassa aiheesta kuukausittain erilaisissa tilaisuuksissa.

– Kun leikkaan ulkomailla potilaita, yleensä kyse on pienen lapsen vaikeasta skolioosista. Silloin tarvitaan selkärangan katkaisuleikkausta. Näihin tilanteisiin minua on pyydetty apuun.

Lue lisää:

Roosan tulevaisuudenhaaveet vaarassa ison selkäleikkauksen vuoksi