Hunajasta voisi tutkimalla löytyä vaikka vaihtoehto antibiooteille – terveysvaikutuksissa vielä paljon tutkittavaa

Laboratoriotutkimukset osoittavat, että hunaja estää bakteerien kasvua. Hunajaan ei voida liittää terveysväittämiä, koska kliinisiä tutkimuksia koehenkilöille ei ole tehty.

hunaja
Mehiläisiä hunajakennolla.
Mehiläisiä hunajakennolla.Mostphotos

Moni tarttuu hunajapurkkiin flunssaoireiden ilmaantuessa. Hunajalusikallisen parantavaan voimaan uskotaan, vaikkei hunaja ole lääke. On myös lääkäreitä, jotka suosittavat yskään hunajaa yskänlääkkeen sijaan.

Hunajaan ei voida liittää virallisia terveysväittämiä, koska tarvittavia kliinisiä tutkimuksia ei ole tehty tutkittaville koehenkilöille. Näin ollen lupaa terveysväitteisiin ei ole myöskään haettu EU:lta.

Suomalainen hunajatutkimus kaipaakin lisää rahoitusta, jotta päästään eteenpäin. Kliinisiä tutkimuksia tutkittaville koehenkilöille on toivottu jo useiden vuosien ajan.

Suomalaisella hunajalla bakteereja vastaan

Hunajan antibakteeriset ominaisuudet ovat tiedossa. Hunaja estää useiden bakteerien kasvua ja tulehduksia. Tähän mennessä suomalaisista hunajista saadut tutkimustulokset perustuvat laboratoriokokeisiin.

– Hunaja on elintarvike ja tutkimustuloksiin nojaten hunaja saattaa ennaltaehkäistä esimerkiksi bakteerien aiheuttamia hengitystieinfektiota, flunssan jälkitauteja, sanoo dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston dosentin Carina Tikkanen-Kaukasen johtamassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) osoitettiin vuonna 2012 ensimmäistä kertaa maailmassa hunajan antimikrobinen vaikutus pneumokokkia vastaan.

Kennohunajaa purkissa
Suomalaista kennohunajaa.Petra Ristola / Yle

– Suomalaisella hunajalla on aktiivisuutta pneumokokkibakteeria vastaan, eli flunssan iskiessä jälkitaudeilta voidaan mahdollisesti välttyä nauttimalla hunajaa, sanoo Tikkanen-Kaukanen.

Tutkimuksen mukaan hunajan käyttö hengitysinfektioiden yhteydessä saattaisi vähentää jälkitauteja, kuten korva- ja poskiontelotulehduksia.

– Hunaja on makeaa, sisältää runsaasti sokeria ja on myös hapanta. Bakteerit eivät viihdy tällaisissa olosuhteissa. Laimennettaessa hunajaan muodostuu vetyperoksidia, joka on antibakteerinen yhdiste, sanoo Tikkanen-Kaukanen.

Tikkanen-Kaukasen mukaan hunajista on löydetty muita vahvasti antibakteerisia yhdisteitä, kuten metyyliglyoksaalia ja defensin 1-proteiinia.

Mahdollisuuksia lääkkeelliseen käyttöön

Hunajasta on tehty myös tutkimuksia, miten se toimii ruokaa pilaavia bakteereita vastaan. Osa uusimmista tutkimuksista on tehty Keniassa, yhteistyössä Baratonin yliopiston kanssa.

Dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen näkee suomalaisen hunajan potentiaalin monenlaiseen lääkkeelliseen käyttöön, vaikka kliinisiä tutkimuksia ei ole vielä tehty.

Hän painottaa kliinisten tutkimusten merkitystä. Olisi myös selvitettävä ne antibakteerisesti vaikuttavat, mahdollisesti vielä tuntemattomat ainesosat, joita suomalaisessa hunajassa mahdollisesti on.

– Hunajatutkimukseen pitäisi suunnata rahoitusta. Kilpailu tutkimusrahoista on tänä päivänä kovaa, Tikkanen-Kaukanen sanoo.

Kotimaisessa tutkimuksessa seuraava askel on tutkia jotakin tiettyä lajihunajaa tarpeeksi, mutta se vaatii rahaa ja aikaa. Esimerkiksi tattarihunaja olisi mielenkiintoinen jatkotutkimuksien kohde.

Anneli Salonen

Hunajatutkijana Itä-Suomen yliopistossa toiminut Anneli Salonen on Carina Tikkanen-Kaukasen kanssa samoilla linjoilla, että hunajatutkimusta pitää tehdä enemmän.

– Kotimaisessa tutkimuksessa seuraava askel on tutkia jotakin tiettyä lajihunajaa tarpeeksi, mutta se vaatii rahaa ja aikaa. Esimerkiksi tattarihunaja olisi mielenkiintoinen jatkotutkimuksien kohde, sanoo Salonen.

Salonen on väitöskirjassaan määritellyt suomalaiset eri lajihunajat (siirryt toiseen palveluun). Jatkotutkimuksissaan hän on tutkinut lajihunajien bioaktiivisia ominaisuuksia.

– Useat lajihunajat eivät ainoastaan estä bakteerien kasvua, vaan myös tappavat bakteereita ja estävät tulehdusreaktioita. Tämä oli ensimmäinen askel suomalaisten yksikukkahunajien bioaktiivisuuden määrittelyssä, sanoo Salonen.

Anneli Salonen ja Carina Tikkanen-Kaukanen ovat samaa mieltä siinä, että suomalainen hunaja pärjää loistavasti ulkomaiselle hunajalle ainakin antibakteeristen ominaisuuksien puolesta.

Hunajatutkimus on maailmanlaajuista

Dosentti Carina Tikkanen-Kaukasen mukaan hunajatutkimus on maailmalla aktiivista, koska antibiooteille etsitään vaihtoehtoja muun muassa hunajasta.

– Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrä kasvaa koko ajan. Antibiooteille ja niiden tueksi etsitään muita vaihtoehtoja, sanoo Tikkanen-Kaukanen.

Onko sitten väliä, käyttääkö suomalaista vai ulkomaista hunajaa? Tutkijoiden mukaan on. Suomalainen luonto on puhdasta, ja sillä on omat arktiset ominaispiirteensä. Lisäksi torjunta-aineiden käyttö on keskimäärin vähäistä.

– Maailmalla ongelmana ovat hunajaväärennökset. Hunajaa laimennetaan muun muassa sokerilla ja sitruunahapolla. Suomessa hunajaväärennöksiin ei törmää, suomalaisen hunajan aitouteen voi luottaa, sanoo Carina Tikkanen-Kaukanen.

Mehiläiset hunajakennolla.
Jarmo Nuotio / Yle

Tikkanen-Kaukanen muistuttaa, että hunajaa ostaessa kuluttajan olisikin hyvä tarkistaa purkin kyljestä, missä maassa hunaja on tuotettu. Anneli Salonen sanoo, että suomalaisen hunajan alkuperä on mahdollista selvittää, sillä joistakin purkeista löytyy pakkaajan tiedon lisäksi jopa mehiläishoitajan tiedot.

Maailmalla ongelmana ovat hunajaväärennökset. Hunaja laimennetaan muun muassa sokerilla ja sitruunahapolla.

Carina Tikkanen-Kaukanen

– Suomalainen hunaja on pastöroimatonta, eikä siitä ole suodatettu siitepölyä pois, sanoo Anneli Salonen.

Hunajaa Itä-Suomen yliopistossa tutkinut Anneli Salonen työskentelee tällä hetkellä Suomen Mehiläishoitajain liiton projektipäällikkönä More than honey -hankkeessa. Siinä keskitytään suomalaisten mehiläisemojen jalostukseen.

– Mehiläisillä pitää olla talven sietokykyä, joten etsimme sellaisia emokantoja, jotka menestyvät hyvin Suomessa.